KESKUSTELU

Ai niin, unohdin että sinä olet tehnyt nuo hommat vaikeimman kautta. No, nuorelle miehelle pukille pääsy muutamassa kuukaudessa siitä kun mieli alkaa tehdä on jo supersaavutus.




Jos nyt mies vaatii kuukausikaupalla lämmittelyä seksiin ryhtyäkseen, kyllä se vaan kertoo, että yliskamarissa on jotain häikkää.




Se on totta, että harvoin ensimmäinen seksisuhde jää viimeiseksi, mutta kyllä kai ne pääsääntöisesti ovat naisillekin ihan miellyttäviä kokemuksia.




En puhunut omistani, vaan juuri noista yleisistä arvoista. Niiden mukaan todennäköisyydet onnistua määräytyvät. Mitä tavallisempi on, sitä useampi on ns. sopiva, kun taas normiarvoista poikkeavien pitää etsiä omansa pienemmästä joukosta ja kohdattava epäilyksiä.

Kyllä minäkin haluaisin tietää syyn sille, miksi nainen johon harkitsen suhdetta, on lapseton. Jos se on kyvyttömyys saada lasta, niin se on OK, mutta jos se on haluttomuus, niin naisen pitää sitten olla siinä iässä että se on jo hyvin todennäköisesti mahdotonta, etteivät ala mahdollisuuden tullen vaatimaan lisääntymistä. Tässä lähipiirissä on pari tapausta, jotka ovat viitanneet polleana koko ikänsä lapsille, mutta neljissä kymmenissä ovat alkaneet haluta. Ja jos taas kyse on siitä, ettei naisella ole kokemuksia parisuhteistakaan, niin sitten se on kiitos ja näkemiin. En usko, että kukaan parisuhdekykyinen nainen odottaa tähän ikään.

Niin varmaan, mutta jos olisin sitä asiaa silloin ajatellut, niin olisin varmaan pitänyt mahdollisena että hän ei tohdi heti käydä käsiksi koska olen neitsyt. Ei minulla ollut minkäänlaista kokemusta miehistä enkä osannut 19-vuotiaana odottaa tai vaatia yhtään mitään, otin passiivisesti vastaan mitä mies halusi tai ei halunnut antaa. Eiköhän aika moni tytteli ole kokemattomana ollessaan vielä sen verran naivi ja idiootti että hän suvaitsee ihan mitä tahansa. Olin kuitenkin melkolailla yhtä seksuaalinen kuin nykyäänkin, ostin pornolehtiä ja kumejakin muistaakseni, ja oli tullut 17-vuotiaana luettua ne kirjaston seksioppaat joten valmis kyllä olin.

Olisiko minun pitänyt potkaista kolmikymppistä miestä nilkkaan että hopi hopi, vies nyt se neitsyys? Tuntuu vähän kohtuuttomalta että naispuolisena sitä pitäisi tietää kaikesta kaikki ja olla valmis kuin mikäkin heti kun miehiin sekaantuu. Ettehän te miehetkään ole seppiä syntyessänne, vaan joudutte opettelemaan kaiken alusta alkaen nainen naiselta. Kuulema se eka akti on itsekullekin yleensä sitä sun tätä ja pettymys, mitä nyt miehet tietysti kääntävät koko asian heti voitokseen että nyt tuli sulka hattuun kun olen saanut naista. Sillä ei kuulosta olevan väliä että miltä siitä naisesta tuntuu... Aika monen miehen kohdalla. Tai nuorukaisen. Että siinä mielessä en sure välttämättä sitä etten yhtynyt johonkin räkänokkaan joka olisi taatusti lauennut. En halunnut vartavasten jotain vanhusta, mutta mies ei ollut kertonut ikäänsä siinä vaiheessa kun kirjoittelimme vuotta aiemmin, eikä minulle silloin nuorena tullut mieleen sanoa että fuck off kun oletkin vanha kääkkä. Sen koommin en olekaan sitten kyllä enää vuosikymmentä vanhempaa halunnut, vahingossakaan.

Se on vähän harmittanut että ne teinilääppijäiset ja sen sellaiset pettingit jäivät kokematta oman ikäisten kanssa. Se että ollaan oikein liki ja kokoajan roikutaan toisessa kiinni ja lääpitään ja hiplataan. Jos olisin tottunut siihen silloin, ehkä jotkin läheisyyshändikäppini olisivat olleet vähän vähäisempiä. Olen ehkä vähän syyttä suotta syyttänyt itseäni siitä etten ole kauhean lämmin ihminen - eihän minua kovin moni mies ole mitenkään hellästi kosketellut ja pitänyt hyvänä, isästäni lähtien. Ominko päinkö sitten voisi muuksi muuttua.

Muutenkin näissä keskusteluissa tuntuu aika jännältä että jos naisilla on vaikeaa niin se on naisten oma vika ja jos miehillä on vaikeaa niin se on naisten vika. Naisilta ikäänkuin odotetaan jotain niin suurta etevyyttä että kaikki pitäisi aina olla hanskassa ja hoitua täydellisesti. Mistähän tämä johtuu? Siitä että niin moni nainen pitää yllä kulissia että kaikki hoituu ja mistä tahansa selvitään? Ehkä sen takia joskus minusta tuntuu että en ole oikea nainen, koska en ole suomalainen supernainen. Olen oikeastaan aika heikko ja vajainen. Miksei sitä saisi sanoa ääneen?



En vaan nyt äkkiseltään tuollaisia muista kuulleeni/lukeneeni, mutta pääasia edes sekin että kokemus on neutraali eli ei satu niin saatanasti, tai mies kohtele rumasti. Siinä suhteessa minulla ei muistaakseni ole valittamista, siis ensimmäisen seksin suhteen. Suhteen suhteen on sitten eri asia, mutta kamalammin voisi olla senkin kanssa. Auta armias jos olisi ollut viina kuvioissa... Minusta se vaan on niin kamalaa se myrkkyjen kanssa lotraaminen, ja silti se on ihan normaalia elämää suurimmalle osalle suomalaisista/nuorista.



Tässä taas asia jossa nainen ei voi voittaa. Jos hän on tehnyt lapsia ja on YH, hän on "kaikille jakava kanttura" joka ei osannut hoitaa edes ehkäisyä taikka on jääkylmä ämmä joka laittoi lastensä isän/isät pihalle. Ja jos ei tehnyt lapsia on epänormaali. Tai epäilyttävä (aikapommi?)

Sen verran mitä olen ihmisten näkemyksiin tutustunut, niin kauhean moni lapsia tehnyt mies tai varsinkin mies joka ihmettelisi miksi en tehnyt lapsia olisi kyllä niin valovuosien päässä omista aivoituksistani ettei moisesta parisuhteesta mitään tulisi. Inhoan sellaista että kaikki ihmiset yritetään änkeä samaan muottiin vaikka väkisin. Onnekseni tiedän tahon missä pystyy keskustelemaan vapaaehtoisten lapsettomien kanssa (ja ihme kyllä näissä tuntuukin olevan huomattavasti enemmän seksimyönteisiä yksilöitä kuin esim. tällä Tiede-foorumilla...) - harmi vain että varmaan 99 % näistä on naisia, joten siltä taholta ei miestä isketä... Mutta on kuitenkin kiva että on joku taho jolla saan tuntea jollakin sektorilla itseni ihan normaaliksi. Normaaliushan taitaakin olla tunne joka syntyy kun on kaltaistensa seurassa.

Ymmärrän toki jos miehiä pelottaa että lapseton nainen alkaa vaatimaan lasta. Mutta eivät kaikki ole niin ajattelemattomia että 35 v täytettyään haluavat hinkuen vinkuen ottaa riskin vammaisesta lapsesta. Jos ei puhetta tuossa asiassa usko, eli siis sitä että nainen (omalla kohdallani tietysti minä) ei kertakaikkiaan vaan sitä ipanaa halua, niin eipä sitten kai uskoisi mitään muutakaan asiaa mistä ikinä vain puhetta tuleekin. Äärimmäisen epäluuloiset ihmiset ovat, pai tö vei, hyvin rasittavaa seuraa.

Voi toki kokea ja monet kokevatkin. Mutta kyllä se kokemus on aivan sama kuin minulla olisi salkullinen rahaa ja kokisin jonkun väärinymmärryksen takia, etten saa kaupasta homeetonta leipää. Mutta tietysti jos haluaisin vaikka jotain erikoista kausituotetta, sitä ei välttämättä olisi heti saatavilla vaikka rahaa olisi kuinka paljon.



En minä ole niin väittänyt, vaan että naisilla keskimäärin miehiin verrattuna älyttömän monipuoliset mahdollisuudet sukupuolisuhteiden alalla. Ei se välttämättä johda siihen, että heillä menisi älyttömän hyvin kaikilla elämänalueilla. Se on ihan omien korvien välisi mustavalkoisuutta. Jos digitoit näkemäsi yhdellä bitillä, niin sitten maailma näyttää vain mustavalkoiselta ilman harmaasävyjäkään.



Sekä että. Suurin osa hurjastelijoistakin on vakiintunut jokseenkin normaaliin elämään. Toki heillä on jonkin verran enemmän sählinkejä, pettämisiä, eroja ja elatussäätöjä ym, kuin nuorena hillitymmin eläneillä, mutta lopultakin vain pieni osa nuoruuden seksihurjastelijoista jää jauhamaan sitä loppuiäkseen.



Olen nähnyt tuhansien naisen toimintaa (jollain tasolla), mutta kuullut vain muutamilta kommentteja. Ja ne kommentitkin ovat murkaenemmistöltään sellaisia, että naiset kokevat ylenpalttisen suosion häiritsevänä. Äärettömän harvat naiset valittavat, ettei heitä huomata vaikka he yrittäisivät saada huomiota. Ja yleensä siinä on takana se, että he torjuvat ulkoasullaan ja asenteellaan sosiaalisilta taidoiltaan ameebaa kehittyneemmät miehet ensivilkaisulla. Eli eivät vakavissaan yritäkään.



Uskon kyllä, että jotkut sosiaalisesti toistaitoiset naiset kokevat noin, kun eivät näe sitä huomiota tai torjuvat sen jostain syystä tiedostamattaan. Mutta kyllä sekin sakki pariutuu heti kun avaa silmänsä.



Ei tietenkään miksikään. Mutta ei heidän todellakaan tarvitsekaan, vaikka eivät saakaan ihan joka jamppaa sormella näyttämällä niin kuin nuorena.



En minä sitä mitätöi vaan sinä. MInusta on itsestäänselvää, että vanhatkin ihmiset harrastavat seksiä ja parisuhteita. Ja omat havaintoni viittaavat siihen, että niin he myös tekevät. Leskeksi jääneet naisetkin pariutuvat. Mitä nyt jotkut idiootista (itse valitsemastaan) miehestään eroon päässeet parisuhteisiin totaalisen kyrpiintyneet naiset alkavat hehkuttaa että miten mahtavaa elämä on ilman.



Minä voisin antaa kaikki seksihaluni vaikka heti, jos säilyttäisin sellaisen kyvyn, että voisin antaa emännälle sen kerran pari kuussa kun tämä oikeasti haluaa.



Kyllähän se vähenee, mutta ei todellakaan lopu kokonaan. Mistä keksitkin noin mielettömiä väittämiä. Ihan hyvin ikänaisetkin tuntuvat kelpaavan, kunhan suhteuttavat vaatimuksensa siihen mitä heillä on itsellään tarjota.




Voidaan sitä tarkastella ja se vaikuttaa. Kyllä minä olen sanonut, että vanhemmiten sukupuolten mahdollisuudet tasaantuvat, koska halutkin tasaantuvat.



Tarkoitin tietysti miesluusereita. Mutta en ihania renttuja, joilla on oma vankka ihailijakuntansa, vaan sukupuolisessa mielessä luusereita. Syrjäytyneisiin peräkamarinpoikiin, nuoriin nörtteihin (tässä nörtillä ymmärretään sosiaalisilta lahjoiltaan alempaa keskitasoa tai heikompia tekniikasta ja luonnontieteistä kiinnostuneita miehiä), vammaisiin ym.



Ero on siinä, että nainen onnistuu heti kun haluaa ja saa paljon lähempänä omia vaatimuksiaan olevan miehen. Nuo miehet tekevät usein raskaita kompromissejä saadakseen edes jonkun. Mutta tietysti pariutuminen on aina onnistuminen miehelle, vaikka ei se aivan unelmien prinsessan kanssa tapahtuisikaan.



Tässä on sama juttu. Naiset saavat heti kun haluavat mitä haluavat, tai ainakin hyvin lähelle, kun taas moni mies ei edes yritä Ö-tason kapakkaruusua korkeampaa, kun tietää ettei saa Ö-tasoakaan kuin hillittömällä panostuksella hyvin harvoin.



Sehän se oleellisin ero juuri on. Tässä tullaan juuri valinnanvaran laadulliseen vaihteluun, josta olen yrittänyt jauhaa sinulle noin miljoona viestiä. Nainen kelpaa paljon useammalle miehelle kuin päinvastoin ja voi siksi valita paljon suuremmasta joukosta ja päätyä paljon lähemmäs ideaalivaatimuksiaan. Eli saa ainakin lähes sitä mitä toivoo. Mies taas joutuu tekemään paljon töitä ja tyytymään rajuihinkin kompromisseihin.



Eikö sama päde järjettömiin kodin siisteysvaatimuksiin, miehen ulkonäkö ja varallisuusvaatimuksiin, sekä siihen, minkätasoista viihde- ja viettelypalvelua nainen voi vaatia mieheltään? Jos mies tyytyy kolmeen kertaan viikossa, niin kaipa nainen tyytyy sitten siihen, että mies tokaisee "hinkkaa itsesi märäksi, käyn paskalla".




Jep. Ei tietysti kukaan nainen tee noin, koska heillä ei ole siihen pakottavaa tarvetta. Seksi on heille ihan kiva ylellisyys, ei välttämättömyyshyödyke. Sen sijaan mies, joka ei joka päivä työskentele naisen pillin mukaan häntä viihdyttääkseen tai hänen haluaman asumistyylin saavuttamiseksi, on itsestäänselvästi laiska moukka tai sovinistisika.



Sehän se on ja helppoa se tuntuu olevan, kun kerran suurin osa naisista pariutuu. Hehän eivät sinun mukaasi tingi vaatimuksistaan yhtään, joten voidaan suoraan päätellä, että kaikilla pariutuneilla naisilla on täydellisesti heidän unelmiaan ja vaatimuksiaan vastaava mies.

Moni alemman keskitason mies sen sijaan ottaa edes jonkun akanrähjän ja ylemmän keskitasoinenkin tinkii melkoisesti unelmistaan ulkonäön, halukkuuden, miehen miellyttämishalun ja siivousinnon osalta. Kuka siis on onnellinen ja saa mitä haluaa?



En minä ole noin tehnyt, se on omaa (arvatenkin tahallista) väärintulkintaasi. Minä olen nimenomaan korostanut, että naisen aseman hyvyys on juuri siinä, että valtavasta valinnanvarasta voi poimia juuri sen mitä itse haluaa. Mutta eivät kaikki sitäkään osaa, ja ehkä joku ei kerta kaikkiaan voi tehdä minkäänlaista kompromissia. Tavalliset naiset kuitenkin tekevät ja löytävät helpohkosti itseään miellyttäviä miehiä.




Luuletko, että en ajattele itsestäni ihan yhtä negativiisesti? Surkea nörttipaska, jolla ei ole mitään seksuaalista annettavaa yhdellekään naiselle maan päällä.




En minä osaa poliittisesti korrektia diplomaattikieltä. Olen perusluonteeltani kielteinen pessimisti ja ajatukseni ja sanavalintani ovat sen mukaiset. Eivät ne ole tarkoitettu syytöksiksi tai loukkaukseksi. Ja kaikkein vähiten yritän väittää, että olisin itse hyvä ja muut huonoja. Kunpa itsetuntoni olisikin niin vahva, että voisin uskoa niin. Edes kännissä jos ei selvänä. Mutta ei, ei se vaan onnistu.



Tarkoitan pariutumisen tehokkuudella tietenkin sitä, kuinka nopeasti oman halun heräämisestä onnistuu pariutumaan. Nuo tavisnaiset tosiaan elävät pitempään ilman haluja. En minä pidä sitä mitenkään ikävänä tilanteena, ettei halua jotain, eikä sitten "saa" sitä mitä ei halua.



Käytännössä kyllä. Minä olin helppo ja turvallinen valinta. Minusta ei tarvinnut kilpailla toisten naisten kanssa silloin eikä ole sen koommin tarvinnut.



Varmasti olisi, vain hänen arkuutensa esti hänen pariutumisen jo vuosikymmentä aiemmin. Siis se, ettei hän edes uskaltanut haluta.




Siis naiset jakautuvat tässä analogiassa miljardöörin ja miljonäärin välille, miehet miljardöörin ja puistopummin välille. MIljonäärin ja miljardöörin välinen ero mahdollisuuksissa on hiuksenhieno, kun taas puistopummin ja miljonäärin välinen ero on suunnattoman suuri. Nuori, kaunis ja estoton nainen on se miljardööri, joka voi saada sen oman jumbojetin, ja tavallinen viisikymppinen akanreuka (oho, taisi tulla taas sellainen negatiivinen syyllistävä sana) se miljonääri, joka joutuu lentämään Cessnalla (pienlentokone) tai vuokraamaan helikopterin. Persaukinen mies katselee maan kamaralla leipäjonossa eroa tekemättä, että siellä ne kermaperseet taas lentelevät. Eikä oikein ymmärrä, mikä sitä miljonääriä vituttaa siinä, ettei lompakko kestä oman jumbon hankintaa.



Olen verrannut juurikin toteutuneen ja omien halujen välistä eroa. Sitä mistä itsekin yllä kirjoitit. Naisilla se ero on paljon pienempi, koska he eivät pysty tekemään kovin suuria kompromissejä. Miehet antavat periksi paljon enemmän omista unelmistaan (joskin taitavat silti kokea suhteensa suurempina onnistumisina).




Niin ovat. Itsenä voi elää vain yhtä elämää, kun taas ulkoa voi tarkkailla tilastollisesti suuremman ihmisjoukon tekemisiä. On yleisesti tiedossa, että itseä tutkimalla ei juuri saa tietoa mistään muusta kuin itsestään, ja sekin on usein vääristynyttä.



Mikä ominaisuus tekee naisen täysin kelvottomaksi luomaan parisuhdetta? Nyrkin kokoinen haisevaa visvaa vuotava kasvain otsassa? Neliraajahalvaus? Laitostason epäsosiaalisuus? Kuinka yleisiä arvelet tuollaisten ominaisuuksien olevan?

Entä keksitkö ominaisuutta, joka tekisi naisesta kelvottoman mutta ei miehestä? Nuo yllä mainitsemani vakavat terveysongelmat rampauttavat vähintään yhtä pahasti miehen flaksin. Entä jos helpotetaan sen verran, että lasketaan myös tilapäiset ongelmat, jos ne kestävät 5-10 vuotta (niin kuin vaikka nuoren miehen nörttiys).

Tietenkin on olemassa ominaisuuksia, jotka ovat halutumpia ja vähemmän haluttuja, mutta ei naisilla ole oikein sellaisia totaalisen kelvottomaksi tekeviä juttuja, paitsi itsestäänselvät mutta hyvin harvinaiset vakavat terveysongelmat. Rumat naiset pariutuvat, vanhat pariutuvat, yksinhuoltajat pariutuvat, köyhät pariutuvat, epäsosiaaliset pariutuvat, vammaiset pariutuvat jne.

Mutta peräkamarin pojat eivät pariudu, nörtit opiskelijat eivät pariudu (ennen kuin heidän status muuttuu keskiluokkaisiksi diplomi-insinööreiksi), itsetuntovikaiset eivät pariudu ja niin edelleen. Ja he eivät pariudu nimenomaan siksi, että kukaan nainen ei kelpuuta heitä.



Olen samaa mieltä. Siksi ihmetelen suuresti, että otit noin älyttömän esimerkin mukaan keskusteluun?



Onhan noita, mutta harvinaista se on. Paljon harvinaisempaa kuin miehiä vaivaava kumppanittomuus. Pariutumisessa onnistuneita on yhtä paljon, mutta muista se, että varsinkin niiden heikommin haluttujen keskuudessa moni nainen valitsee sinkkuuden ja jättää samalla jonkun miehen haluamaan suhdetta mitä ei voi saada. Siellä se ero on, epäonnistuneiden keskuudessa. Naiset ovat siinä pelissä lucky luusereita.




Eivät, mutta naiset voivat aina valita sellaisen miehen, jonka kokevat kiinnostavaksi. Muista se laaja laadullinen valinnanvara. Aivan tavallinen nainen voi saada rikkaan, komean, halukkaan, haluttoman, sosiaalisen, epäsosiaalisen, tyylikkään, johtavan, tossunalusen tai mitä nyt keksiikään haluta, kunhan ei halua kaikkea mahdollista kerralla. Miehen laadullinen valinnanvara on yleensä hyvin paljon suppeampi, ja jos se ei satu yksiin hänen mieltymystensä kanssa, niin sitten miehen on pakko tehdä rankka kompromissi. Niin kuin vaikka minun seksuaalisesti halutuksi kokemisen tuntemisessa. Nuo teknis-taloudelliset naiset, joiden mieltymykset minä täytän, eivät ole seksuaalisesti halukkaita. Seksuaalisesti halukkaat taas haluavat aivan muita asioita (joissa on jonkin verran yksilöllisiä variaatioita, mutta ne eivät ylety siihen mikä minä olen). Minun varsin tavalliset ja vaatimattomat haluni on siis tuomittu ikiajoiksi kohtuuttomiksi, koska olen mies.



En, vaan siihen, että en halua enää lapsia enkä missään tapauksessa halua tehdä lasta hintana parisuhteesta. Ennemmin olen sitten vaikka pumpattavan barbaran kanssa lopunikäni, kun teen kärsimään lapsen, jota en halua hoitaa ja kasvattaa. En minä tietenkään olisi antanut itseäni kuohia, ellen olisi äärettömän varma siitä, etten enää koskaan halua lisää lapsia.



Kuinka monta kertaa se pitää sanoa? Tietenkin naiset voivat vaatia mitä vain ja valittaa mitä vain. Ihmettelen kyllä sitä, jos joku nainen valittaa jostain asiasta mutta valitsee kerta toisensa perään kyseisen asian. En minä sitäkään kiellä, mutta ihmettelen mielestäni hyvinkin perustellusti, miksei välillä voisi kokeilla toisenlaista valintaa.



Ei tuo ole missään määrin sama tilanne kuin naisilla. Oikea vertailu tyypilliseen miesten huonoutta valittavaan naiseen olisi se, että minulle olisi ollut koko ikäni tarjolla seksipetoja, perhettä haluavia, varakkaita elättäjiä, persaukisia elätettäviä, kauniita, rikkaita, mukavia, sosiaalisia johtajan roolin ottavia, nöyriä alaisia, epäsosiaalisia kylki kyljessä kiehnääjiä, meneviä maailmannaisia, keskinkertaisia taviksia ja niin edelleen, mitä nyt ikinä voi keksiä, ja olisin 10 kertaa valinnut minua kuolaavien himokkaiden nymfojen nenän edestä haluttoman hiirulaisen ja sitten kitisisin ettei kukaan halua minulta seksiä koskaan. En minä käsitä mikä mahti maailmassa estäisi minua valitsemasta pettymyksen tai parin jälkeen sellaista nymfoa ja kokeilemaan sitten miltä se tuntuu kun pannaan se homma överiksi. 10 iteraation jälkeen (mikä on ihan tyypillinen suhdekokeilujen määrä nykynuorille) olisin jo varmasti saanut optimoitua hyvin monta ominaisuutta.



Nuo ovat toiveita. Jos toiveet eivät toteudu, olisin tietenkin valmis kompromissiin. Vaatimuksia, jotka ovat siis sellaisia, joiden täyttymättä jättämistä mieluummin valitsisin sinkkuuden jatkumisen, on minulla hyvin vähän. Lähinnä tuo, että lapsia en tee. Ja sitten toki vakavat sairaudet ym. ongelmat (ml. vakavat päihdeongelmat). Ehkä aivan hillitön holtittomuus ja huolimattomuus olisi sellaista mitä en kestäisi ja etäsuhteeseen en alkaisi. Eiköhän ainakin 75 % suunnilleen omanikäisistäni naisista kelpaisi.



Voitko lainata kohdan, jossa olen ehdottanut naisille mihin tahansa tyytymistä? Jos onnistut siinä, minä lainaan sitten sen, jossa sinä vaadit sharia-lakia epäinhimillisine rangaistuksineen toimeenpantavaksi Suomessa välittömästi.



Tietenkin kaikki, joille kelpaan, kuuluvat valinnanvaraani. Ja niin minä kuin kaikki muutkin valitsevat siitä itselleen omiin toiveisiin parhaiten sopivan kopmpromissin. Mutta toisilla (esim. naisilla) se joukko on vain valtavasti suurempi ja mahdollistaa paljon lähempänä omia toiveita olevan valinnan ja paljon tiukempien minimivaatimusten ylläpitämisen.



Takerrut taas epäoleelliseen sanasaivarteluun. Kyllä minä luulen, että saisin todennäköisesti muutamassa vuodessa uuden vähät vaatimukseni täyttävän naisen, jos vaimo minut jättäisi. Ei se ehkä täysin huono tilanne ole, mutta vain kalpea aavistus tavallisten naisten mahdollisuuksista. Esim. minulla tuskin olisi käytännössä mahdollisuutta vähäksi aikaa reippaampaan seksuaaliseen rillutteluun, mitä monet keski-iässä eronneet harrastavat aikansa (myös naiset), ennen kuin taas pariutuvat vakavammin. Kuka minun kanssa muka haluaisi yhdeksi yöksi seksipuuhiin.



Kyllä ne pystyvät. Esimerkiksi valitsemaan eri elämänvaiheissa erilaisia, juuri niihin vaiheisiin sopivia, toimintatapoja.



Voi olla, mutta ei tuollainen ikäero merkitse mitään keski-iässä. En minä sanoisi, että 50 vuotias mies ottaa nuoren naisen, jos nainen on nelikymppinen. Keski-ikäisiä rähjöjä (anteeksi) kumpikin ovat.




Niin, koska vaativat mieheltä ennen kaikkea sosioekonomista statusta ja kyllähän keskituloinen keski-ikäinen tahkoaa sitä ihan kivasti vuosikymmenessä.



Ne miehet löytävät, jolla on sitä sosioekonomista statusta vaihdettavaksi halutuksi kokemisen tunteeseen. Ne muut löytävät kivan sillan, jonka alla asua ja kivan sossutädin, jolta ei saa seksiä, mutta sentään vähän kaljarahaa.



Onhan noita, mutta ei se mitään valtavirtaa ole. Liekö yksi kymmenestäkään. Ja kyllä ne miehet vaan ovat hyvin harvinaisia poikkeuksia lukuunottamatta ylempää keskiluokkaa.



Ja paljonko olikaan noiden työtuttavuuksien kuukausitulot? Eivätkö ne jotain pankkiireja ja liikemiehiä olleet, ellen väärin muista?



Aivan varmasti kelpaisivat, jos tyytyisivät sosioekonomisesti itsensä tasoisiin alemman keskiluokan duunareihin ja valkokaulusduunareihin. Siinä porukassa vain huimapäisimmät supliikkisankarit ja ihanimmat rentut edes haaveilevat 10-20 vuotta nuoremmista naisista.



Miehet haluavat mitä haluavat, mutta kuka nuoremman saa on toinen asia. Mutta joo, jos nainen haluaa sikariosastoa, niin vanha ukonrähjä (ai niin, sori) on tosiaan ainoa mahdollisuus.



Olisin, mutta silloin se olisi tietysti ollut helppoa.



Minun kannalta se on samantekevää. Moni nainen myös pariutuu ihan tilaisuuden tullen, vaikka ei etsikään. Sanoisin, että ainakin nuorilla naisilla harkitusti aloitettu sinkkuus päättyy melkeinpä useimmiten siihen, että joku sattumalta tavattu mies vaan vie jalat alta, eikä varsinaista miehen etsintä- ja valintavaihetta (ja siihen liittyviä kelpaamattomuuden tuntemuksia) edes tule.



Muuttuuhan se.



Ei, mutta kyllä ne vähemmän laatutietoisetkin sen verran laadun päälle ymmärtävät, että jos samalla hinnalla on tarjolla Lada ja Mersu, hyppäävät Mersun rattiin. Tilanne on nuorena juuri se, kun liki kaikki miehet ovat jo heränneet haluamaan, mutta naisista vasta osa. Siinä vaiheessa, kun liki kaikki naiset aktivoituvat, kilpailu kiristyy ja jotkut naiset joutuvat valitsemaan Ladan ja patikoinnin väliltä. Ja jotkut ottavat sen Ladankin.



Useimmat naiset pyrkivät vain muuttamaan vaatimuksiaan. Lukioiässä ihaillut öykkäröivät rentut ja kovikset vaihtuvat opiskeluiässä rentoihin ja sosiaalisiin järjestöaktiiveihin ja valmistumisvaiheessa hyvätuloisiin pukumiehiin. Mutta toki monet kohtaavat sen todellisuuden, että eivät enää saa mitä haluavat. Vauvakuume sitten muuttaa vaatimukset realistisemmiksi.



Kaikki naiset, jotka ovat millään tavalla miehistä kiinnostuneita, ovat valikoivia. Aivan kaikki. Eri naisilla vain vaatimukset vaihtelevat ja samallakin naisella eri elämänvaiheissa. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää?



Joissain asioissa kyllä, jos nyt vähemmällä tarkoitetaan keskimäärin vähemmän haluttuja ominaisuuksia. Kyllähän he ottavat yleensä ihan tavallisia miehiä. Eivä he vaadi ruuneberin supliikkia, myyntimiehen itsevarmuutta tai ihmeellisiä viettelytaitoja. Mutta toki heilläkin on vaatimukset, esimerkiksi meihen luotettavuus ja turvallisuus on usein hyvin tärkeä asia. Nuo naiset ovat ennemmin ilman kuin ottavat rentun (mikä on toki hvyin teoreettinen valinta, koska nössömiehiä riittää kaikilla).




On. Osa järkintyy ja ottaa helppohoitoisen tavisnyhverön. Osa lyö pensselit santaan ja hehkuttaa loppuikänsä sinkuuden ylivertaisuutta ja miesten sikamaisuutta. Ja osa hakkaa koko ikänsä päätään seinään öykkärien kanssa, kunnes kohtaavat tarpeeksi kahjon päästämään ilmat pihalle.



No tosi vanhana voi olla haastavaa, mutta niin se on miehillekin. Mutta en minä tiedä haluavatko vanhukset tosiaan hirvittävän villiä seksiä kovinkin yleisesti.



Ajattele, miksi jossain päin maailmaa ihmiset kuolevat nälkään. Kävisivät ostamassa sitä K-lähikaupasta. Sehän on ihmisille täysin mahdollista. Vai onkohan sittenkään ihan jokaiselle?



Voisit kertoa, kun yleistät itsesi olemaan naisen stereotyyppi.



No luulisi sitten, että ottaa nuoruudesta kaiken irti.



Älä viitsi taas jauhaa tuota pilvilinnapaskaa. Kyllä elämä kohtelee ihmisiä helvetin epätasa-arvoisella tavalla, niin ryhmiä kuin yksilöitä ryhmien sisällä. Toiset saavat paskaa niskaan kottikärryllä ja heikon luonteen jolla ei pysty kuin valittamaan.




Ei sitä kokonaan tarvitse ilman olla, niin kuin nuoren miehen. Ja jos saa vain puolet siitä mitä haluaa, niin sitä se on miehillä koko ikä. Naisilla ensimmäiset 70 vuotta tuputetaan rasitteeksi asti, jos nyt viriilin miehen vaivoikseen ottaa (ja nuorempana muutenkin). Puumailu on sitä paitsi muotia.




Tuo olikin se ideaalitilanna ja toteutunut on kompromissi. Tosin on tuokin kompromissi. Muistat kai, että se ideaalinainen on hyvin halukas ja valmis ottamaan johtajan roolin seksipuuhissa. Katsos kun miehillä unelmatkin ovat kompromissejä.



Jaa. En tunne tuota tunkkitarinaa noin yksityiskohtaisesti. Sitten se on huono vertaus, koska miehiähän tunnetusti on tässäkin maassa miljoonia. Se on kuin tunkkitehtaan varastossa olisi.



Tuo on täysin totta. Minulla on paha tapa kokea tilanteeni huonommaksi kuin se objektiivisesti arvioituna on.



Puolittain.



Joo, kaikki me olemme yhtä iloisia ja meillä on samat mahdollisuudet. Mitä nyt joiltakin puuttuu muutama raaja, joiltain eväät sosiaalisessa elämässä pärjäämiseen, joku on persaukinen, joku seinähullu ja joku on sitten taas terve optimistinen ja onnellisen luonteen omaava perintömultimiljardööri, joka rilluttelee onnesta soikeana 110 vuotiaaksi, kunnes menettää uuden Ferrarinsa hallinnan testaillessaan sen suorituskykyä vuoristotiellä. Ei se nyt vain niin mene, että kaikilla on yhtä helppoa tai vaikeaa. Eikä myöskään niin, että jokainen voi aivan itse valita miten elämänsä kokee. Tosielämässä on turha mennä nalkuttaman halvaantuneelle, että "Ota vuoteesi ja käy, laiska paska". Ei se siitä mihinkään lähde.



Luuletko, että naiset eivät tee noin? Miksi se pitäisi niin raskaasti ottaa. Kompromissipuolisoja me jokainen parisuhteen puolisko ollaan. Jos jokainen saisi joka hetki valita puolisokseen kenet tahtoo, luulen että aika pieni promille nykyisistä parisuhteista olisi koskaan alkanut.



Jauhaisit varmaan tuota lapsellista "opettele nyt näkemään tilanteen hvyä puolet" tyypille, joka tulee lääkäristä keuhkosyöpädiagnoosni kera.

Ne perkeleen halut juuri ovat kaiken kurjuuteni alku ja syy. Se, joka ei mitään halua, ei voi olla onneton.



Joo, olenhan tässä pian sen 15 v tyytynyt enkä aio muuttaa tilannetta näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa.




Älä nyt luule, että vatvon tällaisia kaiket päivät.




Kuten mitä? Melkein jokainen nainen saa perheen, jos vain haluaa. Perusmukavan ja turvallisen miehen saavat kaikki. Katkolla oleva pätkäduuni hädin tuskin suomalaisten keskimääräisellä palkalla? No, sitä kadehtinee työttömät sukupuoleen katsomatta, ja oliko se niin että miehille sekin kurjuuden laji on yleisempää. Oma kyvyttömyyteni ja laiskuuteni (itseähän sai kuvailla negatiivisesti) estää minun uraa koskaan kehittymästä sille portaalle, jossa naiset törmäävät lasikattoon, joten siinä ei ole kadehtimista. Oma ja perheen terveys on OK, ja arvokas asia, mutta se ei taida olla mitenkään sukupuolittunut juttu.




Joo, kyllä minä osaan iloakin saada elämästä. Nämä jutut nyt menevät tällaiseksi kärjistetyksi inttämiseksi.

Kaipa noiden perusteella olisi voinut odottaa hieman suurempaa aktiivisuutta.



Ei, kun persuksille, että siitä on viisi hirttä poikki, ala laputtaa likainen vanha setä, ja ottaa suunnilleen ikäisesti kunnon mies, joka olisi vienyt neitsyytesi sillä sekunnilla kun olisit antanut siihen luvan.



No joo, on se ymmärrettävä, että nuorena mokailee. Turha siitä on itseään syyttää, ellei tee jotain vaarallista tyhmää. Tai sitten jää toistamaan samaa tyhmyyttä puoleksi ikäänsä.





Tuttu tunne.




Ehkä siitä, että nähdään vain naisten suuri valinnanmahdollisuuksien määrä. Mutta ei huomioida sitä, että jos hyviä valintoja on paljon, huonoja on liki äärettömän paljon. Ei se ole helppo paikka oppia mitään, että saa heti alkuun maksimaaliset mahdollisuudet.




Kai se on naiselle enemmän jonkinlainen aikuistumiskokemus. Luulisin. Ehkä. Naisellehan se saavutus on lähinnä kypsyminen sille tasolle, että voittaa omat pelkonsa ja uskaltaa avata pelin seksuaalisuuden suhteen.




Ei se vältämättä ole niin kamalaa aina ja kaikille kuin sinun lapsuudenkokemuksesi antavat ymmärtää. Suurin osa pitää lopultakin mopon hyvin hanskassa ja saa alkoholilta enemmän kuin sille antaa.




Miksi pitää valita ne kielteisimmät asenteet? Suurin osa tuntemistani YH-naisista on pariutunut normaalin naisellisen helposti ja moni tuttu mies on rakastunut YH-naiseen.




Aika monella on varmasti lähipiirissä nainen tai naisia, joilla se biologinen kello on päästänut vasta neljissäkymmenissä sellaisen rähinän, että oksat pois, vaikka siihen asti on vannottu ja vakuutettu, että lapsia ei koskaan haluta. Tai sitten johtaa masennukseen. Se on todella aikapommi, josta kukaan ei voi etukäteen sanoa, laukeeko se vai ei. Kaikkein vähiten nainen itse.

Ymmärrän tietysti, että tuollainen epäluulo on ärsyttävää naisille, jotka tuntevat etteivät halua lasta, mutta tuo on kuitenkin sen verran yleinen kuvio, että ei se pelko ole ihan perusteeton. Ei ihminen tuollaisille haluille mahda yhtään mitään, kun ne tosissaan iskevät. Se on menoa sitten.

Jotkut naiset haukkuvat jopa homoksi, jos ei tee aloitetta. Kiinnostuksen osoittaminen on vuorostaan ahdistelua ja hyväksikäyttöä, koska kovinkaan moni heistä ei kestä miestä, jolla on määrätietoinen ote. Toisaalta eivät itse osaa tehdä aloitetta, jos ovat kiinnostuneita.

Tässäpä todisteita niiden ATM-miesten olemassaolosta:



On suorastaan järkyttävä huomata, miten järjettömillä kriteereillä he pääsääntöisesti valitsevat sopivan kumppanin. Tämän ajan epävakaat työmarkkinat, jossa pätkätyöt ja työttömyys kukoistavat, kertoo töissä oleminen heille muka jotakin hyvästä kumppanista. Onko naisten tietoisuus vallitsevista olosuhteista ja taito ajatella pidemmällä tähtäimellä todellakin näin lapsen kengissä? Tästä tutkimuksesta voi oikeastaan päätellä senkin, että miehen ei kannata nähdä vaivaa esim. netissä olevaan deittiprofiiliin, sillä suurinosa naisista ei luultavasti lue perustietoja pidemmälle, koska saavat kymmeniä tai jopa satoja yhteydenottoja, ja kun jo pelkkä työtilanteen ilmoittaminen johtaa yhteydenottoon suurella todennäköisyydellä.

Miehet siis edustavat naisille lähinnä pelkkiä kuhnureita. Ei kannata nähdä vaivaa keskittymällä yhteen naiseen, sillä useamman naisen systemaattinen ja aivoton pommittaminen on lopputuloksen kannalta yhtä tehokasta. Miehen ei siis kannata perustella hakuansa ollenkaan sillä, että halusi kohdella naista vertaisenaan. Nainen ei kohtele miestä vertaisenaan, joten mikään suurempi uhraus ei kannata, sillä se luultavasti johtaisi vain masennukseen. Naiset eivät ymmärrä, eivätkä piittaa miehen periaatteista, millä kriteereillä miehet itse usein vertailevat toisia keskenään.

Työ kuin työ. Osoittaahan sekin jotain, että tekee mitä tahansa työkseen, jos markkinat eivät tarjoa juuri silloin koulusta vastaavaa.

Varmaan ainoa paikka suomessa, jossa tuota työtä kuin työtä on tarjolla, on helsinki. Muualla on tarjolla paikkoja, jossa haetaan sitä hemmetin pätevää senior henkilöä ja nekin paikat ovat vähissä. Ja vaikka briteissä ei mitään suomen tyyppistä sosiaalitukijärjestelmää olisikaan, niin tuota kriteeriä on siitä huolimatta vaikea ymmärtää.

Siivoushommia löytyy aina. Ja muita ei kiiltokuvallisia.
Ne ei vain kelpaa.

Tuosta vauvakuumesta on hieman kokemustakin. Nainen joutuu pakkomielteiseen vimmaan saada lapsi ja mies saa täydet pojot siihen asti kun raskaus varmistuu. Sen jälkeen on yleensä hiljaisempaa kanssakäymisen saralla. Tuon asian vaisto on miehen geeneissä ja sitä vahvistaa arkihuomiotkin, joten karkuun juoksu on ymmärrettävää. Osa päätyy jopa avioon ja osa heistä sopeutuu siihen ja lapsikin sitoo yhteen. Osalle puhelinnumeronkin säilytys on turhaa. Niistä onnekkaimmat eivät myöskään maksa elatusmaksuja.

Sitten me kaikki maksamme niitä elatusmaksuja.

_________________
Kokeile kepillä jäätä.

Miksiköhän niin, jaa-a. Olen vaan seurannut toisaalla keskusteluja joita käydään pariutumisesta kypsemmällä iällä ja kyllä siellä se kuvio menee niin että kammottavinta mitä miehet tuntuvat tietävän ovat a) lihavat naiset b) yh-äidit.

(Sikäli muuten hivenen käsittämätöntä että haluani saada hoikka mies on hämmästelty ja kummastelteltu ympäri nettiä, kun miehet ovat niin pontevasti tavan takaa tuoneet esille sitä että lihava nainen on kauhistus nro 1.)

Tietysti voi todeta ettei muiden ihmisten puheista tarvitse piitata, mutta jos tutkitaan ihmisten käyttäytymistä, toiveita, pyrkimyksiä jne. niin pakkohan ne lausunnot mitä he päästävät suustaa ulos on ottaa huomioon että saadaan kokonaiskuva siitä missä mennään. Jos lähtee halinalle-asenteella liikkeelle se on semmoinen Mikki Hiiri -tutkimus että ei ikäänkuin sallita minkäänlaisia negatiivisia tuloksia.





Mietin pääni puhki onko itselleni tullut ikinä mitään äkillisiä haluja, ja enpä vaan keksi. En voi sanoa äkilliseksi haluksi jos välillä päätän että tyydytään sitten irtoseksiin jos ei muutakaan ole tarjolla, koska vaikka halun määrä vaihtelee, niin eihän se hokkuspokkus tyhjästä tule vaan sitä välillä on ja välillä ei ole. Ehkä minulla sitten on jotenkin yksitotinen mieli ja yksitoikkoiset aivot joihin ei pälkähtele yhtäkkisiä tarpeita tehdä irtiotto entiseen elämäntyyliin ja päättää tehdä jotain mitä ei ole koskaan aiemmin tehnyt tai mihin ei ole ollut jo etukäteen viehtymystä. Kumma sinänsä että olen pitänyt itseäni tunteellisena ja ailahtelevana ihmisenä, mutta jos mietiskelen "normaalien" ja "tavallisten" ihmisten sekopäisiä elämiä niin välillä tulee tosiaan sellainen tunne että suurin osa ihmisistä on umpihulluja. Hullulta se nimittäin minusta tuntuu että yhtäkkiä olisikin joku ihan muu, eikä oma itsensä.

Mutta ehkäpä nuo rähinäkellojen kilkuttajat sitten kuitenkin ovat omanneet jonkinlaisen pyrkimyksen asiaan jota eivät ole tiedostaneet tai ovat pontevasti kieltäneet. En tiedä, outo ilmiö (minulle).

Jaa, jospa se sitten on niin että monet naiset saavat osan läheisyyden ja hellyyden kaipuustaan tyydytetyksi lapsen kanssa äheltäessään. Ne taas jotka eivät oikein saa niistä kersoista mitään irti, tai pitävät niitä jopa vastenmielisinä, ovat voimakkaammin orientoituneet aikuisten väliseen seksuaaliseen kanssakäymiseen koska hellyys- ja läheisyystarpeet yritetään tyydyttää sitä kautta?

Tuo selittäisi sen minkä takia äidiksi tullut ei jaksa enää mieheensä erikoisemmin keskittyä. Toisaalta sen selittävät myös hormonit. Käsittääkseni esim. imettäessä erittyy niin paljon oksitosiinia jota saa myös orgasmista, että imettävä nainen saa mielihyvää jo lapsen kanssa olemisesta niin paljon ettei hän kaipaa enää seksiä?

Mutta ei kaikkea tarvitse hormoneilla selittää, kyllä ihmisillä on ihan oikeasti erilaiset psyyket.

Ei ole. Naisia haittaa sukupuolisuhteissa se, että naisen ja miehen seksuaalisuus on monella tapaa erilaista, jolloin tasapainoisen ja molempia tyyyttävän suhteen luominen on haastavaa. Täsmälleen sama asia haittaa miehiä. Seksi kun nyt ei vain ole oikeesti sellaista, että toinen antaa ja toinen saa, vaan onnistunut seksi on molemmille sekä antamista että saamista. Yhteispeliä. Kun yhteispeli ei suju, se haittaa molempia, ei ainoastaan toista osapuolta. Olet älyttömän epäempaattinen, kun et kykene ymmärtämään pätkääkään, että muunkinlaisia pettymyksiä - ihan isojakin - voi kokea kuin jonkun *aatanallisen himon täyttymättömyyttä. Toki tietyllä tavalla ymmärrettävää, kun moinenhimo kai on luonteeltaan kaiken alleen peittävää. Mutta usko nyt hyvämies, että tuo mielikuva johtuu oman himosi tavasta peittää kaikki muu alleen, ei siitä, etteikö muilla ihmisillä voisi olla ollenkaan muita, voimakkaitakin, tunteita.

Itse asiassa tapasi kuvailla tuota miehistä halua muistuttaa jokseenkin läheisesti päihderiippuvuutta ja sitä, miten sellaisesta kärsivän maailma kapeutuu. Onhan se toki aika ikävää tuollaisesta kärsiä, mutta minun on kovin vaikea uskoa, että kyse olisi ollenkaan kattavasti kaikkia miehiä koskettavasta tilasta. Tunnen aivan liian monta esimerkkiä tyystin erilaisesta käyttäytymisestä.

Ja nyt muuten otan kyllä oikeudekseni päätellä myös miehistä jotakin vain heidän ulkoisen käyttäytymisensä perusteella, koska itsekin jatkuvasti katsot voivasi analysoida naisia tuolla tavoin. Jos kerran tarkastelussa on käyttäytyminen, niin sitten ei kyllä puhuta myöskään mistään miesten sisäisistä tuntemuksista, jos ne eivät käyttäytymisessä ilmene. Samat kriteerit kuin naisten arvioinnissa. nääs.




Eli olet bongannut vain ne naiset, joilla sattuu käymään flaksi. Et tosiaankaan ole seuraillut niitä, joden elämä on tapahtumatonta tässä suhteessa. Juuri tuollainen tarkkailu tuottaa täysin vääristyneitä päätelmiä.

Sen baaritarkastelun perusteella myös kuva miehistä on jokseenkin erilainen, kuin se kuva, jota yrität tavismiehenä tarjoilla. Baaritilastossa dominoi porukka, joka haluaa vain pukille tai ne, joilla menee mennen tullen alkoholi naisten edelle. Lähipubin asiakasmiehistä löytyy heti esimerkkejä siitä, että jos pitää valita kossupullon tai naisen saamisen välillä, on valinta ehdottomasti se pullo. Ikävä kyllä. Kuinka moni ansioitunut kuppilaistuja jättää maksamansa tuopin juomatta lähteäkseen naisen matkaan? Eihän tätä valintaa moni mies tee edes pelastaakseen avioliittonsa.



Naisen silmissä täsmälleen samasta tosissaan yrittämisen puutteesta voi syyttä niitä kuuluisia nörttimiehiä. He varmasti luulevat yrittävänsä tosissaan, mutta tekevät sen ihan vituralleen. Samoin nuo naiset, joita kuvailit tuskin itse ymmärtävät lopulta, mikä hommassa menee pieleen. Ei naisetkaan nyt sentään syntymälahjana saa automaattista kykyä tässä. Siksi sekä nörttimiehillä että näillä sinun epäonnisilla naisillasi se flaksi ei ole paras mahdollinen. Puuttuu osaamista, vaikka intoa ehkä olisikin. He vain luulevat tekevänsä kaikkensa.



Kuten ne nnörttimiehetkin. Hekään eivät oikein näe mahdollisuuksiaan tai torjuvat ne tiedostamattaan, yrittävät ihan vääriä naisia, mutta ohittavat kiinnostuneet. Tämäkin sakki pariutuu, kunhan avaa silmänsä - tai ihan vain sokkona sattuu kävelemään päin niitä. Muista, ettei se nörttimies itse ole pätevä arvioimaan sitä oman yrittämisensä tasoa tai tiedostamattomia alueitaan. Oma arvio tässä nimenomaan ei ole validi. Ethän sitä itse naistenkaan taholta katsonut sellaiseksi.



Ei pidä paikkaansa, koska miehet kuolevat naisia nuorempina. Kaikille ei vain riitä.



Silti juuri vanhempia naisleskiä on enemmän.



Naiset ovat tosiaan oppineet, ettei valittaminen tee heistä haluttavia ja viehättäviä. Koskakohan itse opit saman? Oman tasonsa surkuttelu ja kelpaamattomuutensa esittely ei ehkä tosiaan ole mikään parhaiten toimiva iskurepla - ainakaan keskimäärin. Toki voi hyvällä onnella löytää sellaisen naisen, joka saa kicksejä miehen "pelastamisesta". Juurikaan mitään et kyllä voi päätellä noiiden naisten tyytyväisyydestä miehettömyyteen tai siitä, kuinka vaativan prosessoinnin jälkeen tuollainen kohtuullinen tyytyväisyys on mahdollista.



Juu sen olet kertonut, mutta sitähän en ehdottanutkaan, vaan sitä, että olet ilman haluinesi päivinesi.



Juuri halujensa mukaista seksiähän ne ikänaiset eivät saa, jos pitää paikkansa naisten halujen lisääntyminen iän myötä, mutta miesten halujen (ja kykyjen) hiipuminen. Voimme tsägällä toivoa, että ne tässä kehityskulussa hetken sattuvat kohtuulliseen taspainoon.



Eihän onnistu lähempänä omia vaatimuksiaan, koska olethan jo moneen kertaan ne todennut aivan mahdottomiksi. Niistä on piiitkä matka alaspäin sellaiseen reaalitasoon.



Höpö raskaita. Itse olet kyllä kertonut, että sellainen ihan normitaso seksin määrässä pitäisi olla mielellään useampi kerta päivässä - tai vähintää joka päivä ainaskin. Silti tälläkin tahdilla pitäsisinaisen ehtiä jossain välissä kehittää sellainen halukkuus, että ehtii väliin näyttämään, kuinka on aloitteellinen itse. Olet siis juurikin - ainakin niiden tilastojen mukaan, joissa kerrotaan avioseksin tiheydestä keskimäärin - omat toiveesi utopistiselle tasolle. Se kompromissin raskaus johtuu siis ylivirittyneistä odotuksista, ei mahdollisten naisten surkeudesta.

Ylimaallisista odotuksista joutuvat toki kaikki tekemään aika matkan alaspäin onnistuakseen. Jostain syystä pidät sitä naisten kohdalla mitättömänä asiana, mutta omalla kohdallasi suurena onnettomuutena.



Maalaat kyllä sellaista kuvaa naisista, joka on epätodellinen. Tosiasiassa tämä kuvaus, että nössöt naiset ottaa nörttejä, eikä halua seksiä, on mm.tämän tutkimuksen valossa jokseenkin vinksallaan. Päinvastoin sen mukaan voimakastahtoiset naiset - kenties juuri ne, jotka uskaltavat kaikenlaista - eivät innostu läheskään niin helposti seksissään kuin ne nössöt ja kuiden pillin mukaan herkästi tanssivat.

http://www.mtv3.fi/helmi/seksi/artikkel ... man-seksia


Intohimoisen naisen kuva ei siis olekaan se miehiä sormensa ympärille pyörittävä ja omaa tahtoaan miesten maailmassa hakeva nainen, vaan kiltti hiljaisempi tapaus, joka empaattisesti yrittää pitää muut ihmiset tyytyväisinä ja ohittaa tässä omat toiveensa pannen muut itsensä edelle.
Olet tainnut luoda itsellesi mielikuvan, joka ei vastaa todellisuutta. Sikäli tietenkin ymmärrettävää, ettet ole koskaan päässyt kokeilemaan sellaisen voimakastahtoisen naisen kanssa elämistä, joka meilikuvissasi ottaa miehen yhtenä suupalana, mutta jonka innostaminen seksiin saattaakin olla sata kertaa työläämpää kuin vähän taipuisamman ja kiltiltä vaikuttavan tyypin.



Tässä asiassa vain on mahdotonta vertailla tilanteita, koska yhtä hyvin kyse voi olla niiden toiveiden virittämisestä kohtuuttomalle tasolle. Oletko ihan varma, ettäomat toiveesi vaikkapa seksin määrästä ovat vain kohtuullisia? Oletko esim. verrannut niitä johonkin tilastolliseen määrään, joka keskimäärin toteutuu? Tai siihen määrään, joka keskimäärin on naisten oma arvio sopivasta määrästä?

Jos omat toiveesi ovat paljon suuremmat kuin yleensä, onko silloinkin kyse vain valinnanvaran vähäisyydestä, kun joudut niistä tinkimään? Eihän sekään ole merkki suuresta köyhyydestä, jos haluaisi olla miljardööri, mutta tavoitteesta joutuu tinkimään useita miljoonia. Ei se myöskään kerro siitä, että olisi joutunut tekemään suuremman kompromissin kuin se, joka ei saakaan 3000 euron palkkaa, vaan ainoastaan 2000. Olisi vääristelyä väittää, että "vain" miljoonan saanut tinki elämässään enemmän, koska tinkin monta miljoonaa, mutta 2000 euroon tyytynyt sai lähes toiveidensa mukaisen palkan mitättömällä 1000 euron erolla. Naisten ja miesten asemaa vertailet kuitenkin tähän tapaan täysin omien preferenssiesi mukaan näitä toiveiden kohtuullisuuksia arvottaen.



Miesten ja naisten määrässä ei ole tuollaisia valtavia eroja. Koska myöskään ikineitojen joukko ei ole mikään merkittävän suuri, on tilastollisesti mahdotonta, että mitään erityistä epäsuhtaa onnistumisessa voisi olla. On vain eroja kulttuurisissa tavoissa sen suhteen, kumman odotetaan olevan aloitteellinen. SE on se ero, joka sinua oikeasti eniten rassaa.



Järjettömäksi voisi tuon kolme kertaakin luokitella sikäli, että tuskinpa löydät tilastoa, jossa keskimääräinen määrä todetaan merkittävästi tuota isommaksi. Miksi ihmeessä juuri sinulle pitäisikin kaikista puutteistasi huolimatta löytyä niin harvinaislaatuinen kumppani, että seksin määrä ylittäisi mennen tullen sen, mikä keskimäärin on tyypillistä? Vertaat siis tässä sitä, että mies tyytyy sen kymmenen miljoonan sijaan "vain" 500 000:teen - tinkii epärealistisesta summasta täysin mahdolliseen - mutta nainen antaa pois 3000 euron keskipalkan ja jättäytyy täysin tuloitta. Tokihan hänen täytyy olla asiantilaan tyytyväinen, koska mies tinki monta miljoonaa euroa enemmän?



Noinko vaimosi sinua kohtelee? Näinkö kuvailisit tätä esimerkkiä naisesta? Vai ovatko tällaisia vain kaikki muut naiset, hän kummallinen anomalia joukossa? Tyypillinen pidä tunkkis- reaktio kaikkiin niihin naisiin, jotka eivät olleet sinulle suopeita. Mitään todellista tuollainen katkeruuden värittämä kuva ei kuitenkaan naisista kerro.

Harvassa ovat kuvasi mukaiset naiset ainakin minun kokemuspiirissäni. Vielä harvemmassa sellaiset, jotka silti ovat edelleen aviossa ja parisuhteessa, vaikka suhtautuminen miehiin on noin yksipuolisen hyötymistarkoituksen värittämää. Vain erittäin ansiokkailla ulkoisilla avuilla voi hetkeksi narrata jonkun tuollaiseen kuvioon, mutta yleensä vain rajalliseksi ajaksi se onnistuu kuvankauniiltakaan. Silloin on sillä miehelläkin yleensä vaimolleen vain yksi tarkoitus - samankaltainen oman egon korostamisen tarve, joka voi ilmetä myös näyttävän auton hankkimisena.

(Itse asiassa muuten eräs hieman tuollaista asennetta exässään valittanut mies hankkiutui vastikään eroon vaimostaan ja osti tilalle urheiluauton. Tosin tässäkään tapauksessa kyse ei missään tapauksessa ollut mistään kuvauksesi kaltaisesta äärimmäisyydestä. Olipahan lopulta vain pientä kahnausta siitä, miten perheen taloutta pitäisi hoitaa ja millaisia asioita yhdessä pidetään tärkeinä, mitä ei niinkään.)

[quoteSehän se on ja helppoa se tuntuu olevan, kun kerran suurin osa naisista pariutuu.[/quote]

Miten he onnistuvat tämän tekemäänilman, että asiaan liittyy vastaava määrä miehiä?



Tällaista en ole koskaan väittänyt. Se on sinun väitteesi, ei minun.Yritä erottaa se, milloin toistan sinun väitteesi sitä tarkastellakseni, milloin todella esitän oman käsitykseni. Sen sijaan sinä esität, että kolme kertaa viikossa on surkean huono määrä seksiä. Esitäpäs nyt jokin tilasto, josta tällainen määrä voidaan todeta luuseritasoksi ja merkttävästi taajempi harrastus normaalitasoksi. Mikä mahtaakaan olla huipputaso tällä skaalalla? Pystyykö siihen edes puput?



Pointti olikin se, että koet tuon luonnehdinnan itsestäsi osuvaksi silloin, kun saat seksiä ihan tyypillisen avioseksin verran.



Joten joudut kärsimään tämän handikappisi seurauksista. Tosi eppaa! Mistäs keskustelukumppanisi voi arvata, että sanavalintasi eivät kuvaakaan kantaasi, vaan johtuvat kielellisestäkyvyttömyydestäsi? Itsehän et tietenkään vastaava ymmärtäväisyyttä muita kohtaan osoita, vaan vaadit toki täysimääräistä seisomista jokaisen vivahteen takana, joka tekstistä on poimittavissa.



Mutta silti voit toki päätellä, että jos joku toinen käyttää vähän ronskimpaa kieltä kuin siloiteltua diplomaattijorinaa, niin kyse on henkilön aggressiivisuudesta sekä näkemysten mustavalkoisuudesta? Tokihan kaikilla muilla on ylimaallinen kyky valita sanansa juuri siten, että sinun vajavainen kielitajusi pystyy sanoman tulkitsemaan vaivatta?



Vaikka tunnistat itsessäsi tämän taipumuksen maalata piruja seinälle ja nähdämaailmamustana ja toivottomana, ihmettelet, miksei tämän luonteesi mukainen tarkastelu maailman menosta tunnu hieman positiivisemmalla asneteella varustetusta henkilöstä todellisuutta vastaavalta. Oletat siis tämän oman pessimismisi tosella olevan realistinen kuva todellisuudesta? Optimismi on vääristynyttä ja pessimismi oikeaa totta? Olisit nyt edes sen verran perusteellinen tässä itsetuntosi heikkoudessa, ettet luottaisi oman arvioisi oikeellisuuteen, vaan uskoisit olevasi edes pikkasen väärässä. Päinvastoin ja luonteesi vastaisesti kuitenkin jaksat vakuuttaa, että tässä asiassa olet selvänäköisempi kuin muut - eli parempi - ja muut ovat huonoja. Jopas olikin heikon itsetunnon ilmentymä tällainen asenne!



Kun valitat, että kolme kertaa viikossa on surkean vähän seksiä, olet juuri se miljardööri, joka ei pysty ostamaan omaa jumbojettiä. Etkä ymmärrä, miksei siitä valittamiseen kukaan suhtaudu kovin empaattisen myötätuntoisesti.



Miten niin? Naiset pystyvät tekemään valtavia kompromisseja. Ne vain ovat erilaisia kompromisseja kuin miesten kompromissit. Tietenkin. Muutenhan kompromisseja ei kummankaan taholta tarvittaisi, jos olisimme kaikki samanlaisiaja haluaisimma kaikkea samaa. Naisilla myös kompromissien seuraukset ja vaikutukset omaan elämään ovat erilaisia kuin miehillä. Tietenkin. Mutta ei tuo erilaisuus tarkoita, etteikö niitä olisi tai ne olisivat jotenkin vähäisempiä. Ei kaikki se, mikä sinulle itsellesi on vierasta, ole kuviteltua tai vähemmän todellista



Et sinä ole mitään tilastoa tarkkailustasi rakentanut. Kai sinä nyt sen verran tilastojen päälle ymmärrät, että ei hajanaisia havaintoja ja niistä muodostamiaan päätelmiä voi kutsua tilastoksi? Vai jäikö nörtiltä tilastolliset menetelmät väliin opinnoissa kokonaan? Jo pelkästään se, että havaintojen kerääjänä on vain yhdenlaista elämää viettänyt nörttimies, vääristää tulokset. Tähän olet itsekin viitannut, kun pohdit minun tuttavuuksieni edustavuuden olevan hieman kallellaan liian hyvätuloiseen suuntaan. Ihan sama ongelmahan sinulla on omien tuttavuuksiesi kanssa. Et taatusti ole tehnyt havaintoja elämästäsi edes kaikissa yhteiskuntaluokissa tai maanlaajuisesti. Jos aikoo esittää yleispäteviä luonnehdintoja,tämä nyt olisi ihan minimivaatimus.



Havaintojesi joukko kertoo nimenomaan enemmän sinusta kuin maailmasta. Vielä enemmän sinusta kertovat niistä tekemäsi päätelmät.



Kykenemättömyys elää sovussa itsensä kanssa. Sama ominaisuus tekee miehestä parisuhdekyvyttömän.



Erittäin yleistä. Molemmilla sukupuolilla. Siksi niin moni parisuhde ajaakin karille tai yskii pahasti. Moni yrittää silti - ja joskus se kyky elää itsensä kanssa kasvaa vähitellen. Joskus taas ei millään ja parisuhteet eivät kanna, vaikka niitä jopa syntyisi. Voi jäädä syntymättäkin, kun tila on riittävän vakavaa laatua.



Koska naisten ja miesten määrässä ei ole mitään suurempaa epäsuhtaa, tuo väite on lopulta sisällöltään tämä: Naiset haluavat olla yksin, miehet eivät. Minusta tämä oletus on edelleen perustelematon.



Ja tämän päättelit siitä, etteivät naiset itke miehettömyyttään riittävän usein kapakassa?



Ei tämä nyt vain muutu suureksi totuudeksi sillä, ettäsanot sen oikein monta kertaa.



Olet varsin moneen kertaan sanonut, että naisten pitäisi tyytyä sellaisiin miehiin, jotka SINUN arviosi mukaan olisivat ihan mukiinmeneviä. Minusta silloin viet juuri naiselta pois kaiken oman sananvallan asiassa. Hän ei saa valita, vaan sinä kerrot, minkä pitäisi kelvata. Eli suomeksi: Minkä tahansa sinun kelpuuttamasi pitäisi kelvata naiselle. Hänen omaa mieltään ei kuunnella yhtään. Tämä on jokseenkin lähellä sitä shariaa, johon viittaat. Miehet valitsevat naisille puolisot heiltä itseltään kysymättä. Naiselta ei tarvitse kysyä, tuntuuko miehen valitsema kumppani tyytymiseltä "mihin tahansa", koska kyseessähän on "ihan hyvä jätkä".



Miten sä mittasitkaan vertailukelpoisesti ja objektiivisesti tämän omien toiveiden läheisyyden? Onko jotakin kertoimia käytössä? Verrataanko toiveen tasoa keskimääräiseen vai saako toivoa vaikka kuuta taivaalta? Kuinka monta saamatta jäävää seksikertaa vastaa vaikka tuhatta euroa palkkapussissa? Millaista vastinetta ajattelit vertailussa vaikka miehen tarjoamien omaehtoisten imurointikertojen määrään kuukaudessa tai kahdenkeskiseen jutusteluun tunneissa / viikko? Milloin ollaan "tasoissa"?



Luuletko tosissasi, että jotakin olennaista on todella vielä sanomatta?



Joo tosiaan. Ylempää keskiluokkaahan ei oikeesti ole olemassakaan kuin saduissa. Ainakaan yksikään nörttimies ei kuulu sen piiriin. Suomessakin ylempi keskiluokkaisuus on tooosi harvinaista, Anomalia suorastaan.



Ilman muuta teekkariopiskelijoiden joukko kuvaa yleispätevämmin maailmaa. Eikä kukaan teekkari koskaan jatkossa päädy liikemieheksi, eihän? Kummasti kuitenkin juuri noiden tuttavieni joukossa on useampikin insinööri...Sen sijaan KAIKKI kauppislaiset ovat isona toimareita, eikä kynänpyörittäjää toimistoon tule kenestäkään. Tää on taivaan tosi, koska sunkin havaintojesi mukaan tuttavistasi tosi harva on pankkiiri.



Mutta siinä tapauksessa siis nimenomaan on täysin väärin väittää näiden naisten vaatimustason laskemisesta yhtään mitään, jos vertailukohtaa ei edes ole olemassa, vaan markkinoille saavuttaessa vaatimustaso on jo maltillinen. Ei se tarkoita, että MINUN vaatimustasoni muuttuu kun otan ladahemmon, jos naapurissa asuu mimmi, joka kelpuuttaa ainoastaan bemarimiehet. Naiset eivät ole yksi yksilö, vaan ihan oikeasti kokoelma monisa yksilöitä omine vaatimuksineen ja haluineen. Ei ole olemassa mitään "naisten vaatimustasoa", joka olisi kaikille yhteinen ja sama. Mikään tilastollinen keskiarvo ei ole tuolla tavalla tulkittavissa jokaisen yksilön ominaisuudeksi. Minäkään en ole keskimääräisen painoinen, vaikka naisille onkin laskettavissa keskipaino. Eikä minun voi väittää laihtuneen vain, koska painoani on mahdollista verrata tuohon keskipainoon.



Höpö pyrkivät. On suuri naisten joukko, joka on aina halunnut jokseenkin tavanomaisia miehiä ja sitten myös sellaisen kumppanikseen saa.



Sori, ei pidä paikkaansa. Ryypillisesti ne tytöt, jotka niiden öykkäröivien renttujen kainalossa viihtyivät eivät ainakaan meidän luokaltamme edes tulleet lukioon saati koskaan opiskelivat sen kummemmin. He eivät myöskään siirtyneet pukumiehiin, vaan ottivat sellaisen duunarimiehen. ne on ihan eri tytöt kyllä tyypillisesti, jotka yleensä opiskelijahippaloihin päätyivät kuin öykkäröijien petivaatteet. Eikä meidän lukioluokalla ollut mikään valiojoukko, sillä keskiarvoraja oli huikeat 6,5 tai jotain vastaavaa. Siltikään yksikään teinitähtien kainaloinen ei tähän joukkoon kuulunut.



Kaikki miehetkin ovat valikoivia - paitsi jos puhutaan pelkistä kertakäyttöseksiumppaneista. Eikä sellainenkaan valikoimattomuus ole miehissä erityisen tavallista, vaan aika harvinaista. Uhoamista toki ilmenee enemmän.


Tutkimuksen mukaan nuo naisethan olivat niitä enemmän innokkaits seksissä.



Tämä tahtonaisten joukko taas oli siis ne,joita on vaikeaa saada innostumaan seksistä. Olisikohan miehettömyydellä jotain tekemistä asian kanssa?



Nämä muiden thatipuikon tahdissa tanssivat lienevät se kaikkein halukkain naisten joukko, jos oman tahdon ohittaminen sen kanssa korreloi.



On kyllä väitetty, että naisvanhuksille vähemmän haastaavaa kuin miehille. Paitsi sen kyvykkään ja halukkaan miehen löytäminen voi tietenkin olla esteenä. Moni on kuollut ja osa siltä osin vajaakykyisiä.



Niin hirvittävän villiä seksiä kuin sinä haluat, eivät edes nuoremmat halua keskimäärin. Mutta muuten käsittääkseni seksin tarve ei katoa vanhuudessakaan - ellei sitä liiaksi haittaa terveysongelmat.



Kyllä kaikille miehille lisääntyminen on mahdollista iästä huolimatta. Miehillä nyt vain on tässä suhteessa erilainen biologia kuin naisilla. Miesten siittiötuotanto ei lopu iän myötä. Jos loppuu, kyse on poikkeuksellisesta ja sairaalloisesta tilasta, ei normaalista vanhenemiseen liittyvästä ilmiöstä. Tai vasektomiasta.



Voisit itse kertoa, milloin kaikki naiset kirjoituksissasi ei tarkoitaan ihan kaikkia.



Muistaakseni olet itse muistuttanut,ettei nuoruuden pulaa auta yhtään vanhemmiten saatu korvaus. Kai sama pätee myös toisinpäin? Vai luuletko, että nuorena paljon seksiä saaneiden miesten on helppoa olla vaikka kokonaan ilman sitten vanhempana?



Niin.Ja mikään valittamisen määrä ei koskaan tuota epäoikeudenmukaisuutta paranna. Joko pitää muuttaa tilannetta (mikä on aika haastavaa) tai kannattaa yrittää sietämään.Toki myös itsemurha on eräs vaihtoehto...tai opettelee nauttimaan siitä jatkuvasta valittamisesta (sinun ratkaisusi?).

Tosiasiassa ei valittamistaipumuksella ja itse olosuhteilla, joihin joutuu sopeutumaan, ole mitään korrelaatiota. Valittajat valittaa aina, olosuhteista riippumatta, ja positiivisuuteen taipuvaiset on positiivisia aina - vaikka sitä paskaa kottikärryillä niskaan tulisikin.

[quoteJa jos saa vain puolet siitä mitä haluaa,[/quote]

Niin. Sinullahan tuo "mä en saa edes puolia" johtuu siitä, että haluaisit niin usein,ettei siihen keskimäärin yleensä ylletä. Voihan sitä sanoa,että "saa vain puolet", jos saa kolmesti päivässä, mutta haluaisi kuudesti. Tosi kurja tilanne raukalla. Ja inhottava pihtarivaimo!"



Tota...jos kolme kertaa viikossa on todella uhrauksia vaativa kompromissi, niin mikä mahtaa olla se täysin kompromissiton unelmasi? Miten ehtisit käydä töissäkään sen ohessa? Oletko ihan varma, ettei tuossa määrässä naisella jo tule ongelmia limakalvojen sietokyvyn suhteen? Tarvitsisit haaremin eli yksi nainen ei edes voi toteuttaa sitä suitsimatonta unelmaasi. Kukas tässä nyt odottaa kohtuuttomia ja on vaativa? Nainenko vain?



Sinähän se valitat miljoonasi kanssa (3 x / vko), että on surkeaa, kun ei ole miljardööri. Sitten vielä kehtaat mutista, että on eppaa pyytää sinua hieman rukkaamaan suhtautumistasi. Eihän sitä nyt noin vain pysty onnelliseksi rupeamaan, kun on ne puuttuvat miljoonat alati mielessä. Kun on syntynyt miljoonien halulla kirottuna, ei vain pysty tyytymään tavanomaisempaan rikkauteen.



No sitähän mä oon ihmetelly, että jaksat ottaa edelleen raskasti jonkun naikkosen nuoruudessasi antamat pakit.



No on siinä vähän eroa, että onko kuolemansairas vai saako seksiä "vain" kolmesti viikossa.



Hanki keuhkosyöpä. Veikkaan, että saat halusi asettumaan perspektiiviin.



Jokaisessa perheessä on myös yksi mies osallisena. Ainakin jos perheellä viittaat siihen naisen kykyyn saada mies + perhe. Eli 1 onnistuminen miesten joukkuella ja 1 onnistuminen naisten joukkueelle.Tasapeli.

Ehkä jotain: Hei beibi, siivoan sun kämppäs alasti -hommia löytyy, kun rupeat yrittämään tai jotain voittopottimaista huoraamista. On muuten nämä prostituutioon liittyvät asiat taas kerran tapetilla.

Kyllä se on oppikirjaesimerkki luonnonvalinnasta jos työtön mies vielä ESITTÄYTYY työttömäksi yrittäessään tehdä naiseen vaikutusta. Voisit olla sijoittaja, lentokapteeni, lääkäri, vaikka rakennusmestari herranjestas tuollaiset miehet joutaakin jäädä työttömiksi myös sänkyhommien suhteen.