Tiedekin on uskonto

Feminine · **Liittynyt:** Ma Kesä 15, 2009 12:59 pm **Viestit:** 5972

kaksoispilari kirjoitti:

Ja tämä siksi, että jos olisi kaksi ilmoitusta yhtä aikaa voimassa, niin ihmisethän sekoaisivat, kun eivät tietäisi kumpaa seurata.

No on se kiva, että asiat on järjestetty noin kätevästi ja ihmistä ymmärtäen. Olisi tosi kurjaa, jos kaksi kilpailevaa ilmoitusta saisi ihmiset sekoamaan. Hiukan vain jäin ihmettelemään, että miksei saman tien ole järjestetty niin, että kaikki ihmiset myös ymmärtäisivät heti tuon hienon ilmoituksen ja tajuaisivat sen totuudellisuuden? Se olisi vielä kätevämpi systeemi. Mutta ehkei jumala osannut...

eskimo · **Liittynyt:** Ti Touko 12, 2009 1:08 am **Viestit:** 592

Tiedekin on uskonto. Kyllä jossain mielessä.

Tieteelliset kuvaukset voidaan nähdä kuvauksina siinä missä uskonnollisetkin.
Lisäksi aina ei ole selvää edes se, että kumpi kuvausryhmä on milloinkin hyödyllisempi.
Kuvauksien arvoa voi tosiaan ajatella käyttökelpoisuuden näkökulmasta.
Oikea totuushan on itse todellisuus ja sitä vasten kuvaus on aina vain kuvaus.

Javert · **Liittynyt:** Ma Syys 08, 2008 11:09 pm **Viestit:** 1875

eskimo kirjoitti:

Oikea totuushan on itse todellisuus

Ja tiedehän kuvaa juuri todellisuutta ts. totuutta. Uskontojen/uskomusten "totuudet" menevät enemmän mielikuvituksen puolelle.

kaksoispilari · **Lähetetty:** Ma Elo 30, 2010 8:29 pm

Japetus kirjoitti:

Uskonnon “eroosio” on johtanut tieteen yleistymisen tuloksena siihen, että minkään muinaisen oppijärjestelmän hyväksyminen sellaisenaan ei enää ole ristiriidattomasti mahdollista.

Olen samaa mieltä kanssasi muinaisista oppijärjestelmistä ja tieteen voittokulusta.
Mutta tiede ei tarjoa ihmiskunnalle tulevaisuusvisiota liittyen sosiaalishallinnolliseen järjestelmään ja sellaisen vastuun kehittämiseksi, missä otettaisiin huomioon koko ihmiskunnan hyvinvointi.

Muutama määritelmä siitä, mitä uskonto on Moojan Momenin kirjasta The Phenomenon of Religion A Thematic Approach:

Oleellinen tai metafyysinen määritelmä:
Uskonto kuuluu siihen ihmistoimintaan, mikä myöntää toisen todellisuuden olevan transsendenttisena tai läsnäolevana tämän fyysisen maailman sisällä ja pyrkii kuvaamaan ja asettamaan ihmiset oikeaan suhteeseen sen todellisuuden kanssa, tavoilla, jotka liittyvät oikeaan tietoon, uskomuksiin ja arvoihin, oikeaan henkilökohtaiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan, etiikkaan, lakeihin tai myötävaikuttamaan moitteettomien yhteiskunnallisten instituutioiden toimintaan.
Tai yksinkertaisemmin: Uskonto on ihmiskunnan vastakaiku sille, minkä se kokee pyhänä.

Symbolinen määritelmä:
Uskonto on symbolijärjestelmä, mikä luo universaalisen järjestyksen, joka on niin koossapysyvä, johdonmukainen ja kunnioitusta herättävä, että siitä tulee todellisuus sille sosiaaliselle ryhmälle, mikä hyväksyy sen uskonnon.

Toiminnallinen määritelmä:
Uskonto on sitä, mikä tarjoaa ihmiskunnalle maailmankuvan, mikä yhdistää yhteiskunnan, mikä tarjoaa moraalisääntökokoelman, ja minkä mukaan ihmiskunta voi suuntautua.

Feminine kirjoitti:

kaksoispilari kirjoitti:

Ja tämä siksi, että jos olisi kaksi ilmoitusta yhtä aikaa voimassa, niin ihmisethän sekoaisivat, kun eivät tietäisi kumpaa seurata.

No on se kiva, että asiat on järjestetty noin kätevästi ja ihmistä ymmärtäen. Olisi tosi kurjaa, jos kaksi kilpailevaa ilmoitusta saisi ihmiset sekoamaan. Hiukan vain jäin ihmettelemään, että miksei saman tien ole järjestetty niin, että kaikki ihmiset myös ymmärtäisivät heti tuon hienon ilmoituksen ja tajuaisivat sen totuudellisuuden? Se olisi vielä kätevämpi systeemi. Mutta ehkei jumala osannut...

Yhtä hyvin voisimme kysyä, miksi universumi ja tämä meidän planeettamme ihmisineen ei syntynyt yhdellä kertaa. Evoluutio koskee myös uskontoa ja ihmisen tiedollistaidollista kehitystä.

Ilmoituksen kieli on monin osin vertauskuvallista ja vertauskuvien kieli on älyn ja ymmärryksen asia.

Kun Jeesus oli kertonut kansalle vertauksen kylväjästä, niin opetuslapset kysyivät häneltä Matt.13:10-13: "Minkä tähden sinä puhut heille vertauksilla?" Niin hän vastasi ja sanoi: "Sen tähden, että teidän on annettu tuntea taivasten valtakunnan salaisuudet, mutta heidän ei ole annettu. Sillä sille, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on. ...”
Sitten hän viittasi Jesajan ennustukseen: ”Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, ja näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö. Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät he näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.”

Jeesus sanoi myös opetuslapsilleen:”Ettekö te vieläkään ymmärrä”, kun hän oli ensin vääntänyt heille rautalangasta, mitä Jumalan leipä, joka tulee alas taivaista tarkoittaa, eivätkä nämä siitä selityksestä huolimatta ymmärtäneet mitä tarkoitettiin fariseusten hapatuksen varomisella.

Samaa kuin opetuslapset kysyivät Jeesukselta aikoinaan kysyttiin myös `Abdu'l-Bahálta. Hän vastasi jotenkin näin: ”Vertauskuvien ymmärtämiseksi ihmiset joutuvat ponnistelemaan älyllisesti ja tällöin heidän ymmärryksensä kehittyy.”

Muhammad sanoo Huudin suurassa jae 120: ”Ja jos Herrasi olisi tahtonut, niin hän olisi tehnyt ihmiset yhdeksi ainoaksi yhteisöksi.”
Jos siis Jumala olisi tehnyt ihmiset ymmärrykseltään samanlaisiksi, kuten sinä ehdotat, kehitys pysähtyisi, sillä ei olisi ketään, joka toisi esiin suuremman viisauden ja ymmärryksen, kuin minkä kaikki jo tuntisivat ihmiskunnan kehityksen alkuvaiheessa.

Kätketyt Sanat:
OI HUOLETTOMUUDEN OLEMUS!
Lukemattomat salaperäiset kielet ilmaisevat sanomansa yhdessä ainoassa lauselmassa, lukemattomat kätketyt salaisuudet paljastuvat yhdessä ainoassa sävelmässä. Mutta voi, ei ole korvaa, joka kuulisi eikä sydäntä, joka ymmärtäisi.

JW · **Liittynyt:** Pe Maalis 18, 2005 4:58 pm **Viestit:** 2414

kaksoispilari kirjoitti:

Mutta tiede ei tarjoa ihmiskunnalle tulevaisuusvisiota liittyen sosiaalishallinnolliseen järjestelmään ja sellaisen vastuun kehittämiseksi, missä otettaisiin huomioon koko ihmiskunnan hyvinvointi.

Mitä tämä tarkoittaa?

kaksoispilari · **Lähetetty:** Ma Elo 30, 2010 8:49 pm

eskimo kirjoitti:

Tieteelliset kuvaukset voidaan nähdä kuvauksina siinä missä uskonnollisetkin.
Lisäksi aina ei ole selvää edes se, että kumpi kuvausryhmä on milloinkin hyödyllisempi.
Kuvauksien arvoa voi tosiaan ajatella käyttökelpoisuuden näkökulmasta.
Oikea totuushan on itse todellisuus ja sitä vasten kuvaus on aina vain kuvaus.

Noin juuri. Tiede kuvaa aineellista todellisuutta itse luomiensa symbolien, kuvien, kuvausten ja kunkin tieteen alan erikoissanaston kautta ja onhan monen tieteenalan ymmärtämiseksi opeteltava käyttämään matematiikkaa, jota sanotaankin tieteen kieleksi.

Ote kirjasta Informaatio Tieteen uusi kieli:
”Jos aaltofunktio ei ole atomin uskottava kuva, niin mikä se oikein on ? Eri kokeissa voidaan mitata elektronin asemaa, kiihtyvyyttä, energiatasoja, magneettisia vaikutuksia ja monia muita elektronin ominaisuuksia. Aaltofunktiosta voidaan ennustaa kaikki nämä ominaisuudet Sen takia aaltofunktio kuvaa matemaattisen ytimekkäästi sitä informaatiota, joka muistuttaa mahdollisuuksien karttaa – listaa hiukkasen mahdollisuuksista. Jos aaltofunktio on vain informaatiota sisältävä varasto, jota tarvitaan oikeiden ennusteiden teossa, niin silloin informaatio todella on maailman aineen perusta.”

Javert kirjoitti:

Ja tiedehän kuvaa juuri todellisuutta ts. totuutta. Uskontojen/uskomusten "totuudet" menevät enemmän mielikuvituksen puolelle.

Mielikuvitus on yksi ihmisen henkisistä ominaisuuksista, josta Albert Einstein on sanonut: ”Mielikuvitus on tärkeämpää kuin tieto.”

Uskonnon kieli on vertauskuvallista, ei sitä pitäisi olla paljoa vaikeampaa käsittää kuin tieteenkään kieltä. Käsitteiden merkitys vain tulee opetella, kuten niiden merkitys tulee opetella myös kunkin eri tieteenalan mukaan.

Ote kirjasta Informaatio Tieteen uusi kieli: ”Aineen etsimisen tarina kertoo parhaiten siitä, miten fysiikka rynnistää kohti käsitteellistämistä.”...Abstraktion lisääntyminen on todellakin kypsymisen tunnusmerkki.”

JW · **Liittynyt:** Pe Maalis 18, 2005 4:58 pm **Viestit:** 2414

kaksoispilari kirjoitti:

Mielikuvitus on yksi ihmisen henkisistä ominaisuuksista, josta Albert Einstein on sanonut: ”Mielikuvitus on tärkeämpää kuin tieto.”

Voit kunnioittaa ihmisiä, mutta älä seuraa heitä. Seuraa metodia.

Armitage · **Lähetetty:** Ma Elo 30, 2010 9:42 pm

Tieteen ja uskonnon ero on ajatussuunnassa.

Tiede pyrkii bottom-up tavalla selittämään kaiken, eli lähtee siitä mitä tiedetään ja suht sokeasti haroo ympäriinsä ja löytää sitten uusia vahvistuksia haromisesta oletuksiinsa.

Uskonto on top-down filosofia, jossa ensin oletetaan jotain ja sitten pyritään todistamaan olemassaolevan perusteella että näin on. Erimieliset poltetaan roviolla.

Fundamentalisteja löytyy kummastakin ajatussuunnasta, eli tiedeuskovaisia on olemassa, vaikka tiede ei ihan suoranaisesti uskonto olekaan.

Tiedeuskovaiset ovat usen myös kiihkoateisteja, eli pyrkivät suu vaahdossa kumoamaan Jumalan olemassaolon vaikka Jumala roikuttaisi heitä hiuksista.

Hamaan tappiin asti ei ole Jumalaa. He kompastuvat samaan kiveen kuin kiihkouskovaiset jumaloletuksessaan. Eli siihen että suoraa vastausta kysymykseen ei ole. Jonkin korkeamman olennon kaikenluominen tai kaiken syntyminen sattumalta on ilmassa pyörivä kolikko kunnes toisin todistetaan.

Kiihkoateistit ovat tosin jostain ihmeestä saaneet metafyysistä tieteellistä todistusta siitä että Jumalaa ei ole olemassa.

En tiedä vetoavatko Occamin partaveitseen vai mihin, mutta Occamin partaveitsi leikkaa aina sen osuuden tieteestä pois joka on tuntematonta, joten se ei ole kauhean hyvä väline joka tarkoitukseen, sillä se ainoana aseena on pelkkä sattuma se uuden tiedon lähde, joka kehittää tiedettä.

Röntgensäteilyä ei Occamin partaveitsen mukaan ollut olemassa ennen Marie Curieta, eikä montaa muutakaan juttua.

Japetus · **Liittynyt:** La Kesä 20, 2009 2:31 pm **Viestit:** 2947

kaksoispilari kirjoitti:

Ei bahái-uskossa ole mitään hindulaisuutta vastaan, päinvastoin se hyväksytään suurten maailmanuskontojen joukkoon siinä kuin buddhalaisuus ja kaikki suuret uskonnot joiden varaan kulttuurit ovat syntyneet.

En sanonutkaan, että heillä olisi jotain hindulaisuutta vastaan. Hindut kuitenkaan eivät katso, että heidän uskontonsa on progressiivisen kaikki jumalan uskonnot huomioivan kehityksen yksi osatekijä, kuten bahait ajattelevat. Yhden uskonnon kuvaus jonkin toisen uskonnon kautta harvemmin antaa siitä kovin autenttista kuvaa. Aivan samoin ei tulisi ensimmäisenä mieleen mennä hakemaan israelilaiselta, vahvasti juutalaiselta sivustolta tietoa islaminuskosta, olkoon tuo sivusto kuinka virallinen tahansa.

Lainaa:

Uskonnon juuret ulottuvat kuitenkin kauas ihmiskunnan menneisyyteen, siis jopa meidän nykyisin tuntemiemme uskontojen ”taakse” ja lopulta siihen alkuperusteeseen asti, vaikka niistä ei olisi mainintoja säilynytkään.
Ei sovi myöskään väittää, että hindulaisuuden tai buddhalaisuudenkaan alkuperäiskirjoitukset tai opetukset olisivat kenenkään saatavilla sen enempää kuin juutalaisuudenkaan. Veda kirjoitukset on kirjoitettu muistiin suulliseen perimätietoon nojautuen, kuten buddhalaisuus ja juutalaisuuskin, mutta ei se vähennä niiden arvoa ja onhan epäselvyyttä Jeesuksenkin opetusten tallennuksesta. Ei tule myöskään kieltää etteikö myöhempi taide ja ihmisten mielikuvitus olisi muokannut hindulaisuutta, kuten myös kristinuskoa siksi, missä muodoissa ne nykyään tunnetaan.

Totta kai se on muokannut. Ei kukaan sanonut, ettei olisi.

Lainaa:

Todellisuuteen kuuluu kaksi puolta; näkymätön ja näkyvä ja kuten tieteen evoluution intressinä niin myös progressiivisen uskonnon evoluution intressinä on yrittää selvittää, millainen on todellisuuden luonne ja mitä on ihminen. Ja tällöin kysymykseen tulevat nimenomaan ihmisen henkiset ominaisuudet, joiden kautta todellisuus, siis myös jokaisen ihmisen oma sisäinen todellisuus tulee ihmiselle ymmärrettäväksi ja jonka todellisuuden ymmärtämisessä kielellisellä ilmaisutavalla on omanlaisensa ja suuri merkitys.

Nyt alkaa jo mennä astraalimatkan puolelle. Tuo uskonnon evoluutio ei ole faktaa, vaan se kuuluu bahaiden omaan doktriiniin. Kysymys on uskon asiasta; itse en tuohon usko, enkä voi siihen tosiasiana suhtautua.

Japetus · **Liittynyt:** La Kesä 20, 2009 2:31 pm **Viestit:** 2947

kaksoispilari kirjoitti:

Japetus kirjoitti:

Uskonnon “eroosio” on johtanut tieteen yleistymisen tuloksena siihen, että minkään muinaisen oppijärjestelmän hyväksyminen sellaisenaan ei enää ole ristiriidattomasti mahdollista.

Olen samaa mieltä kanssasi muinaisista oppijärjestelmistä ja tieteen voittokulusta.
Mutta tiede ei tarjoa ihmiskunnalle tulevaisuusvisiota liittyen sosiaalishallinnolliseen järjestelmään ja sellaisen vastuun kehittämiseksi, missä otettaisiin huomioon koko ihmiskunnan hyvinvointi.

Ei tarjoakaan, se ei voisikaan tarjota. Hyvinvointi ei ole objektiivinen eikä faktuaalinen kysymys. Jokainen määrittelee itse, mitä hyvinvoinniti hänelle on.

Lainaa:

Muutama määritelmä siitä, mitä uskonto on Moojan Momenin kirjasta The Phenomenon of Religion A Thematic Approach:

Oleellinen tai metafyysinen määritelmä:
Uskonto kuuluu siihen ihmistoimintaan, mikä myöntää toisen todellisuuden olevan transsendenttisena tai läsnäolevana tämän fyysisen maailman sisällä ja pyrkii kuvaamaan ja asettamaan ihmiset oikeaan suhteeseen sen todellisuuden kanssa, tavoilla, jotka liittyvät oikeaan tietoon, uskomuksiin ja arvoihin, oikeaan henkilökohtaiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan, etiikkaan, lakeihin tai myötävaikuttamaan moitteettomien yhteiskunnallisten instituutioiden toimintaan.
Tai yksinkertaisemmin: Uskonto on ihmiskunnan vastakaiku sille, minkä se kokee pyhänä.

Tuosta olen samaa mieltä, kunhan kyse nimenomaan on ihmisten olettamasta tai uskomasta eikä aktuaalisesta "toisesta todellisuudesta".

Lainaa:

Symbolinen määritelmä:
Uskonto on symbolijärjestelmä, mikä luo universaalisen järjestyksen, joka on niin koossapysyvä, johdonmukainen ja kunnioitusta herättävä, että siitä tulee todellisuus sille sosiaaliselle ryhmälle, mikä hyväksyy sen uskonnon.

Uskonnot harvemmin ovat johdonmukaisia tai uiversaalia järjestystä luovia, mutta tämä ei juuri hetkauta uskovaisten vakuuttuneisuutta niiden todellisuudesta.

Lainaa:

Toiminnallinen määritelmä:
Uskonto on sitä, mikä tarjoaa ihmiskunnalle maailmankuvan, mikä yhdistää yhteiskunnan, mikä tarjoaa moraalisääntökokoelman, ja minkä mukaan ihmiskunta voi suuntautua.

Ei sen ihmiskunnalle mitään tarvitse tarjota. Kyllä uskonnon kategoriaan mahtuu paljon pienemmällekin osajoukolle tarkoitettuja maailmankuvan tarjoavia järjestelmiä.

AjattelevaineN · **Liittynyt:** Su Loka 19, 2008 6:24 pm **Viestit:** 205

Kyllä minusta mielikuvituskin on osa todellisuutta.
Todellisuudessa on ihmisiä, joilla ainakin lähes kaikilla on kyky mielikuvitukseen aivoissaan.(Ja mikäli todellisuus on totta, niin sitten mielikuvituskin sen osana on totta.)
Sitä paitsi useimmat asiat ovat ensin mielikuvituksen asteella ennenkuin niistä voi tulla näkyviä ilmiöitä.

Voiko tiedettäkään tehdä ilman mielikuvitusta?

Javert · **Liittynyt:** Ma Syys 08, 2008 11:09 pm **Viestit:** 1875

AjattelevaineN kirjoitti:

Sitä paitsi useimmat asiat ovat ensin mielikuvituksen asteella ennenkuin niistä voi tulla näkyviä ilmiöitä.

Onko esim. salamointi mielikuvitusta vai todellinen, aistein havaittava luonnonilmiö? Väite, että: "ylijumala Zeus heittelee salamoita" on todellakin mielikuvitusta.

kaksoispilari kirjoitti:

Mielikuvitus on yksi ihmisen henkisistä ominaisuuksista, josta Albert Einstein on sanonut: ”Mielikuvitus on tärkeämpää kuin tieto.”

Toinen:

Lainaa:

Jos sisälläni on jotakin, jota voidaan sanoa uskonnolliseksi, niin se on maailman rakenteen rajaton ihailu sellaisena kuin luonnontiede pystyy sen paljastamaan.

P.S.V. · **Liittynyt:** Pe Elo 04, 2006 11:19 pm **Viestit:** 1182

P.S.V. kirjoitti:

Japetus kirjoitti:

Kuolleeksi hänet julistettiin ensimmäisen kerran 1800-luvulla.

Jumalan viraltapano on toki tuhansia vuosia vanhempi asia johtuen jo siitä perusseikasta, että jumaluuden olemus voi hahmottua ainoastaan uskonnollisten ideakompleksien syvenevän mieltämisen ja niitä sävyttävien toimintojen tuloksena. Jumaluus uskonnon ytimenä hahmottuu näin ollen paljolti samaan tapaan kuin tiede tieteellisen tiedon, esim. fysiikan intensiivisen opiskelun, tutkimustoimintojen ja tulkintojen tuloksena. Koko maailmankaikkeutta ja erityisesti aivoja hallitsevan syvällisen periaatteen, itsesimilaarisuuden lain

http://www.google.fi/#hl=fi&source=hp&q ... f2e9ee71ac

mukaan täytyisikin uskontojen olennaisten psykologisten ja neurofysiologisten piirteiden ulkoisine ilmentymineen sekä tieteen vastaavien olemuksenpiirteiden olla samanhahmoisia eli itsesimilaareja keskenään. Mukaan täytyy vielä lisätä taiteet korkeimmalla tasollaan ja ehkä jotkut muutkin erityisen syväluotaavat ja intensiiviset elämänalueet.

Niinpä esimerkiksi huippufyysikko George Sudarshan, kristinuskoon syvästi perehtynyt hindu,

http://www.google.fi/#hl=fi&source=hp&q ... f2e9ee71ac

kertoo, että parhaina hetkinä tiede ja uskonto yhtyvät hänessä. Itse olen tieteessä vain harrastelija, mutta opiskellessani Weinbergin-Salamin teoriaa (jonka perusperiaatteet Sudarshan ensimmäisenä esitti) koin joskus saman uskonnollissävyisen tunteen kuin kuunnellessani jotain Mozartin kappaletta tai syventyessäni tiettyihin Uuden testamentin jännitteellisiin kuvauksiin - tai vaikkapa lukiessani herkässä mielentilassa Eino Leinon runoja.

Suomessa uskonto tuo mieleen ensinnä kristinuskon ja Raamatun sen peruskirjana. Vaikka luonnontiede onkin törmäyskurssilla äärifundamentalistisen raamatuntulkinnan kanssa, mikään matemaattisten tieteiden tulos ei ole ristiriidassa ns. pelastushistoriallisen tulkinnan kanssa, jota Raamatun kirjoittajat itse ilmoittavat tarkoittavansa. Niinpä onkin useita huippufyysikkoja, joilla ei ole tieteestä johtuvia ongelmia olla kristitty. Käytännössä kristinuskon toteutustapa maassamme ei kuitenkaan yleisesti johda uskonnollisten ideakompleksien syvenevään mieltämiseen, mikä hämärtää esittämäni tieteen ja uskonnon samanhahmoisuutta. Muutamat vanhat fyysikot ovat kokeneet tämän mitä selvimmin. Esimerkiksi J.C.Maxwell, jonka tulokset tieteenfilosofi Sintonen luennollaan sanoi tärkeimmiksi fysiikassa koskaan saavutetuiksi, syventyi joka ilta Raamattuun. Maxwellin matematisoiman kenttäidean luoja, nerokas kokeilija M.Faraday puolestaan oli uskonnollisen yhteisön saarnaaja, jonka tiede oli erottamaton hänen uskonnostaan. URAM (journal of Ultimate Reality And Meaning) julkaisikin äskettäin artikkelin, jossa suositeltiin Faradayn tieteellistä asennetta nykytieteilijöille.

http://www1.umn.edu/ships/religion/faraday.htm

http://silas.psfc.mit.edu/maxwell/

Mikään (paitsi teofobia tai vastaava) ei kiellä suomalaistakaan syventymästä vaikkapa kristinuskon ideamaailmaan ja syventymisen tuloksena saavuttamaan relevantteja visioita jumaluudesta. Mutta kaikkien uskontojen perusmuotona pidetävässä samanismissa samoin kuin siitä tuhansia vuosia sitten kehittyneessä ydinhindulaisuudessa tieteen ja uskonnon samanhahmoisuus on paljon selvemmin nähtävissä - tietenkin selkeimmin, jos tuntee mainitut uskonnot "sisältä". Niinpä esimerkiksi hindu-uskonnon ydinprosessi, tiettyjen "voimakeskusten" struktuurin opiskelun, ajattelun ja toimintojen avulla tapahtuva sisäistäminen ja toimiviksi tekeminen muistuttavat tieteessä atomin rakenteen ja hyödyntämisen samoin opiskelun, ajattelun ja toimintojen avulla tapahtuvaa vähittäistä selkiytymistä. Vastaavasti samaani samaanikoulutuksessa saamiaan taitoja käyttäen ja kehittäen saavuttaa jäsentynyttä tietoa kosmisesta voimarakenteesta - tällä kertaa samanismin symboliikalla ilmaistussa muodossa - ja kehittyy sen hyödyntämisessä yhteisönsä hyväksi.

Tieteen ja uskonnon erona nähdään usein tieteen kehittyvyys uskonnon ennallaanpysyvyyttä vasten. Todellisuudessa elämä hengellisessä sfäärissä voisi parhaimmillaan merkitä jatkuvaa syventymistä uskonnollisten ideakompleksien hahmottamisessa ja käytäntöön soveltamisessa, mihin myös kristinusko älykkäästi käsitettynä tarjoaisi puitteet.

En pitäisi mahdottomana ajatusta, etteikö tieteilijä, esimerkiksi keskittyneeseen ajatteluun harjaantunut matemaatikko, voisi olla osittain samanistisesti tai joogin tavoin aktivoitunut (kuten huippufyysikko G.Sudarshan), enkä pitäisi infantiiliin Jumala-ideaan kohdistuvaa, sinänsä yhteisömme opetuksen ja käytäntöjen tuloksena luonnollisesti kehittynyttä teofobiaa hyvänä syynä tyystin torjua uskonnolliset ydinideat elämästään ja tieteestään.

Uskonto ja tiede ovat epäilemättä kriittinen keskusteluaihe, mistä johtuen useimmat puheenvuorotkin näyttävät muotoillun lähinnä vain pönkittämään omaa vakaumusta sen sijaan että paneuduttaisiin omasta katsomuksesta riippumatta analysoimaan tieteen ja uskonnon olemusta ja mahdollisia yhteyksiä.

Haulla "Nobel physicists religion"

http://www.google.fi/#hl=fi&source=hp&q ... f2e9ee71ac

löytyy monta huippufyysikkoa, jotka tunnustautuvat uskonnollisiksi ja pitävät uskontoa tärkeänä sekä heille itselleen että tieteelliselle toiminnalleen. Edellä puhuttiin jo yhtä tasokkaasta ajattelijasta G.Sudarshanista, joka on kuudesti ollut nobel-ehdokkaana. Tieteessä korkeimman tason saavuttaminen ei siten ole johtamassa ateismiin tai uskonnottomuuteen. "Todellisuuteen" ylivertaisesti syvimmälle tunkeutuva tiede, fysiikka, ei olekaan paljastanut yhtään tieteellistä tulosta, josta loogisesti voisi päätellä maailman olevan epä-älyllistä alkuperää. Jos näin on, joudutaan pohtimaan, voiko fysiikan paljastama matemaattinen tai matematiikan ylittävä älyllisyys ilmetä myös muunlaisina, uskonnoissa kulminoituvina "globaaleina" miellekomplekseina ja "gradientteina". Tämä voisi olla pieni alkuaskel todellisuuden syvemmän ymmärtämisen tiellä

en5ca · **Lähetetty:** Ti Elo 31, 2010 3:06 am

Jos tiedemiehet ja tutkijat ovat tämän päivän pappeja, niin sillä uskonnolla menee kaiketi ihan hyvin. 92% maailmanhistorian tiedeuskonnon papistosta on elossa tänään, ja määrä kasvaa koko ajan. :)

Japetus · **Liittynyt:** La Kesä 20, 2009 2:31 pm **Viestit:** 2947

P.S.V. kirjoitti:

Uskonto ja tiede ovat epäilemättä kriittinen keskusteluaihe, mistä johtuen useimmat puheenvuorotkin näyttävät muotoillun lähinnä vain pönkittämään omaa vakaumusta sen sijaan että paneuduttaisiin omasta katsomuksesta riippumatta analysoimaan tieteen ja uskonnon olemusta ja mahdollisia yhteyksiä.

Parhaimmassa tapauksessa niillä ei ole sellaisia. En tosin ole näin optimistinen: tieteellisen ja uskonnollisen maailmanakatsomuksen ristiriidat ovat nähdäkseni hyvinkin silmiinpistäviä, kuten aihetta suoraan käsittelevässä ketjussakin useasti toin esiin.

Lainaa:

Haulla "Nobel physicists religion"

http://www.google.fi/#hl=fi&source=hp&q ... f2e9ee71ac

löytyy monta huippufyysikkoa, jotka tunnustautuvat uskonnollisiksi ja pitävät uskontoa tärkeänä sekä heille itselleen että tieteelliselle toiminnalleen. Edellä puhuttiin jo yhtä tasokkaasta ajattelijasta G.Sudarshanista, joka on kuudesti ollut nobel-ehdokkaana.

Tässä on kyllä melko heikonlainen ad populum, sillä uskovat tiedemiehet, vaikka heitä kyllä löytyykin, ovat silti vähemmistön edustajia.

Lainaa:

Tieteessä korkeimman tason saavuttaminen ei siten ole johtamassa ateismiin tai uskonnottomuuteen.

Jos verrataan nykymaailmaa ja tilaa ennen tieteellisen valtakauden alkua - tai edes 1900-luvun vaihdetta - keskenään, olen melko varma, että kehitys on ollut vakaasti ateismiin päin.

Lainaa:

"Todellisuuteen" ylivertaisesti syvimmälle tunkeutuva tiede, fysiikka, ei olekaan paljastanut yhtään tieteellistä tulosta, josta loogisesti voisi päätellä maailman olevan epä-älyllistä alkuperää. Jos näin on, joudutaan pohtimaan, voiko fysiikan paljastama matemaattinen tai matematiikan ylittävä älyllisyys ilmetä myös muunlaisina, uskonnoissa kulminoituvina "globaaleina" miellekomplekseina ja "gradientteina". Tämä voisi olla pieni alkuaskel todellisuuden syvemmän ymmärtämisen tiellä

[/quote]
Tuskinpa vain. Mitä tahansa perimmäisestä todellisuudesta koskaan löytyykään, jumala osaa varmasti piiloutua paremmin kuin me häntä etsiä. Ennemmin juuri älyllisyyden olettaminen on luonnon suurta aliarviointia, sen väkivaltaista sovittamista keinotekoisen antropomorfiseen muottiin.

KESKUSTELU

Tiedekin on uskonto

Paikallaolijat