Sata lehtistipendiä jaettu
Tiede-lehti on jakanut reaaliaineissa menestyneille lukion oppilaille sata lehtistipendiä. Valitut saavat lehden vuosikerran. Stipendiaattien nimet löytyvät täältä.


|
|
KESKUSTELU
Tiede.fi-foorumin päävalikko. Keskustelua kaikille tieteestä kiinnostuneille. Edellyttää rekisteröitymistä.
Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut
| Kirjoittaja |
Viesti |
|
SnakeSnake
|
Lähetetty: To Touko 17, 2012 4:53 pm |
|
Liittynyt: To Touko 17, 2012 4:41 pm Viestit: 17
|
Mitä tapahtuisi jos jäästä tehty aurinko törmäisi normaalin, laavasta tehdyn auringon kanssa? Auringot olisivat samankokoisia ja jäästä tehdyn auringon kokonaislämpötila olisi -1000 celsiusastetta ja normaalin auringon kokonaislämpötila +1000 celsiusastetta.  Kumoisivatko niiden vaikutukset toisensa niin, että tilalle jäisi pelkkää tyhjää avaruutta tai 0-asteinen aurinko?
|
|
| Ylös |
|
 |
|
Atheos__
|
Lähetetty: To Touko 17, 2012 4:56 pm |
|
Liittynyt: Pe Elo 29, 2008 7:57 pm Viestit: 7
|
Ei se jääaurinko voi olla kuin −273,15 celsiusastetta. 
|
|
| Ylös |
|
 |
|
Marssilainen
|
Lähetetty: To Touko 17, 2012 4:59 pm |
|
Liittynyt: Ti Maalis 29, 2005 2:32 pm Viestit: 2974
|
|
Aurinko ei ole laavaa ja kylmin mahdollinen lämpötila on −273,15 celsiusta.
edit. Jos kaksi auringonkokoista kappaletta törmää yhteen, niin tuloksena on aivan hirmuinen mäjäys ja lisää lämpöä. Auringon kokoista jääpalloa ei kyllä voi olla olemassa, mutta lämpötiloilla ei varmaan ole käytännössä mitään merkitystä. Ihan sama onko se toinen viileämpi. Niin no ennen törmäystä ne jokatapauksessa kuumenevat ja venyvät toistensa gravitaatiossa.
|
|
| Ylös |
|
 |
|
Astronomy
|
Lähetetty: To Touko 17, 2012 5:08 pm |
|
Liittynyt: Ti Kesä 12, 2007 1:34 pm Viestit: 2827 Paikkakunta: Maapallo
|
|
Taidat tavoitella kysyä jotain mikä liittyy lämpöopin perusteisiin?
_________________ "The universe is a big place, perhaps the biggest". "Those of you who believe in telekinetics, raise my hand". Kurt Vonnegut
|
|
| Ylös |
|
 |
|
SnakeSnake
|
Lähetetty: To Touko 17, 2012 5:32 pm |
|
Liittynyt: To Touko 17, 2012 4:41 pm Viestit: 17
|
Atheos__ kirjoitti: Ei se jääaurinko voi olla kuin −273,15 celsiusastetta.  No sitten -273,15 celsiusta oleva jääaurinko ja +273,15 oleva laava-aurinko.
|
|
| Ylös |
|
 |
|
SnakeSnake
|
Lähetetty: To Touko 17, 2012 5:32 pm |
|
Liittynyt: To Touko 17, 2012 4:41 pm Viestit: 17
|
Astronomy kirjoitti: Taidat tavoitella kysyä jotain mikä liittyy lämpöopin perusteisiin? Kuinka niin, en ymmärrä.
|
|
| Ylös |
|
 |
|
SnakeSnake
|
Lähetetty: To Touko 17, 2012 5:33 pm |
|
Liittynyt: To Touko 17, 2012 4:41 pm Viestit: 17
|
Marssilainen kirjoitti: Aurinko ei ole laavaa ja kylmin mahdollinen lämpötila on −273,15 celsiusta.
edit. Jos kaksi auringonkokoista kappaletta törmää yhteen, niin tuloksena on aivan hirmuinen mäjäys ja lisää lämpöä. Auringon kokoista jääpalloa ei kyllä voi olla olemassa, mutta lämpötiloilla ei varmaan ole käytännössä mitään merkitystä. Ihan sama onko se toinen viileämpi. Niin no ennen törmäystä ne jokatapauksessa kuumenevat ja venyvät toistensa gravitaatiossa. Entä jos se jääaurinko on paljon suurempi ja paljon kylmempi kuin normaali aurinko?
|
|
| Ylös |
|
 |
|
Neutroni
|
Lähetetty: To Touko 17, 2012 5:40 pm |
|
Liittynyt: Ke Maalis 16, 2005 1:25 pm Viestit: 19122
|
|
Kysymyksesi on huonosti aseteltu. Ei siitä käy ilmi, mitä oikeastaan haluat tietää. Jos yhdistät kaksi normaalikokoista ainemäärää, joiden lämpökapasiteetit ovat samat ja lämpökapasiteetit lämpötilasta riippumattomia (pätee yleensä kohtuullisesti arkilämpötila-alueella), niiden lämpötila hakeutuu keskiarvoon.
Jos taas massat ovat tähtien kokoluokkaa niin sitten kuvioihin astuu toisenlainen fysiikka. Esimerkiksi jäästä tehty tähdenmassainen kappale alkaa tuottaa energiaa vedyn fuusioreaktioilla eikä voi olla nolla-asteinen, vaan lämpötila huitelee miljoonissa asteissa. Tähdenmassainen kappale voi jäähtyä vasta, kun se lakkaa tuottamasta energiaa. Massasta riippuu mitä materiaalia se silloin on.
Samoin jo lämpötilat ovat äärimmäisiä, kylmää tai kuumaa, oletus lämpökapasiteetin lämpötilariippumattomuudesta ei pidä paikkaansa. Sellaisen systeemin loppulämpötilan laskeminen vaatii syvällisempää perehtymistä termodynamiikkaan.
Celsiusasteikon nollapiste ei ole fysikaalisesti merkittävä. Varmaan arkikokemuksesikin kertoo, että jos sekoitat kuumaa ja kylmää ainetta niin, että lopputulos on 0 C lämpötilassa, aine ei katoa tai tapahdu muutakaan ihmeellistä (paitsi veden faasimuunnos).
|
|
| Ylös |
|
 |
|
SnakeSnake
|
Lähetetty: To Touko 17, 2012 6:02 pm |
|
Liittynyt: To Touko 17, 2012 4:41 pm Viestit: 17
|
Neutroni kirjoitti: Kysymyksesi on huonosti aseteltu. Ei siitä käy ilmi, mitä oikeastaan haluat tietää. Jos yhdistät kaksi normaalikokoista ainemäärää, joiden lämpökapasiteetit ovat samat ja lämpökapasiteetit lämpötilasta riippumattomia (pätee yleensä kohtuullisesti arkilämpötila-alueella), niiden lämpötila hakeutuu keskiarvoon.
Jos taas massat ovat tähtien kokoluokkaa niin sitten kuvioihin astuu toisenlainen fysiikka. Esimerkiksi jäästä tehty tähdenmassainen kappale alkaa tuottaa energiaa vedyn fuusioreaktioilla eikä voi olla nolla-asteinen, vaan lämpötila huitelee miljoonissa asteissa. Tähdenmassainen kappale voi jäähtyä vasta, kun se lakkaa tuottamasta energiaa. Massasta riippuu mitä materiaalia se silloin on.
Samoin jo lämpötilat ovat äärimmäisiä, kylmää tai kuumaa, oletus lämpökapasiteetin lämpötilariippumattomuudesta ei pidä paikkaansa. Sellaisen systeemin loppulämpötilan laskeminen vaatii syvällisempää perehtymistä termodynamiikkaan.
Celsiusasteikon nollapiste ei ole fysikaalisesti merkittävä. Varmaan arkikokemuksesikin kertoo, että jos sekoitat kuumaa ja kylmää ainetta niin, että lopputulos on 0 C lämpötilassa, aine ei katoa tai tapahdu muutakaan ihmeellistä (paitsi veden faasimuunnos). Eli kun aurinko on lakannut tuottamasta energiaa, niin siitä voi periaatteessa tulla jääaurinko, mutta sen seurauksia jos se törmää normaaliin aurinkoon, ei oikein pysty laskemaan? Ei mua oikein kiinnosta mitä tapahtuu pienten kylmien ja kuumien esineiden törmätessä, koska ne varmaan vaan särkyisi eivätkä pystyisi yhdistymään kunnolla ja vauhti ei muutenkaan voisi olla kauhean kova niiden törmätessä eikä voimat kauhean suuria. Ja miten niin nollapiste ei ole merkittävä, miksi se sitten on nollapiste?
|
|
| Ylös |
|
 |
|
PSYbuse
|
Lähetetty: To Touko 17, 2012 6:05 pm |
|
Liittynyt: Ti Elo 10, 2010 12:04 pm Viestit: 892
|
|
| Ylös |
|
 |
|
SnakeSnake
|
Lähetetty: To Touko 17, 2012 6:20 pm |
|
Liittynyt: To Touko 17, 2012 4:41 pm Viestit: 17
|
PSYbuse kirjoitti: Telep? Vai veli?  Kuka on Telep? 
|
|
| Ylös |
|
 |
|
Marssilainen
|
Lähetetty: To Touko 17, 2012 6:48 pm |
|
Liittynyt: Ti Maalis 29, 2005 2:32 pm Viestit: 2974
|
|
Kun aurinko lakkaa tuottamasta energiaa, niin siitä ei tule jääaurinko, vaan se räjähtää novana tai supernovana ja jäljelle jää valkoinen kääpiö tai musta aukko. Joskus ehkä neutronitähti.
|
|
| Ylös |
|
 |
|
SnakeSnake
|
Lähetetty: To Touko 17, 2012 7:07 pm |
|
Liittynyt: To Touko 17, 2012 4:41 pm Viestit: 17
|
Marssilainen kirjoitti: Kun aurinko lakkaa tuottamasta energiaa, niin siitä ei tule jääaurinko, vaan se räjähtää novana tai supernovana ja jäljelle jää valkoinen kääpiö tai musta aukko. Joskus ehkä neutronitähti. Kuinka kylmä tuollainen valkoinen kääpiö voi olla? Miksi se on valkoinen (liittyykö se jotenkin kylmyyteen)?
|
|
| Ylös |
|
 |
|
Vapaa radikaali
|
Lähetetty: To Touko 17, 2012 9:52 pm |
|
Liittynyt: Ke Elo 26, 2009 7:51 pm Viestit: 802 Paikkakunta: Sirius
|
|
Ei liity kylmyyteen, vaan kuumuuteen. Alussa valkoisen kääpiön pintalämpötila voi olla sata tuhatta kelviniä tai ylikin. Kyse on siis hyvinkin kuumasta kappaleesta. Vrt. Auringon pintalämpötilaan, joka on 6000 kelvinin kieppeillä. Jäähtyessään valkoiset kääpiöt muuttavat väriään keltaisen, oranssin ja punaisen kautta lopulta mustiksi, jolloin ne eivät enää lähetä näkyvää säteilyä. Jääksi ne eivät muutu koskaan.
_________________ Jokes about German sausages are the wurst.
|
|
| Ylös |
|
 |
|
PSYbuse
|
Lähetetty: Pe Touko 18, 2012 2:16 pm |
|
Liittynyt: Ti Elo 10, 2010 12:04 pm Viestit: 892
|
Neutroni kirjoitti: Jos taas massat ovat tähtien kokoluokkaa niin sitten kuvioihin astuu toisenlainen fysiikka. Esimerkiksi jäästä tehty tähdenmassainen kappale alkaa tuottaa energiaa vedyn fuusioreaktioilla eikä voi olla nolla-asteinen, vaan lämpötila huitelee miljoonissa asteissa. Tähdenmassainen kappale voi jäähtyä vasta, kun se lakkaa tuottamasta energiaa. Massasta riippuu mitä materiaalia se silloin on.
Onko noin, en tiennytkään.  Eli fuusioreaktioiden alkamiseen riittää vedyn olemassaolo vaikka sitten vedeksi sitoutuneena? Ja kappaleen massa on se merkitsevä tekijä?
_________________ Mielipiteeni voi muuttua, muttei se tosiasia, että olen oikeassa. http://www.youtube.com/watch?v=1orMXD_Ijbs
|
|
| Ylös |
|
 |
Paikallaolijat |
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: psbot [Picsearch] ja 8 vierailijaa |
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä Et voi vastata viestiketjuihin Et voi muokata omia viestejäsi Et voi poistaa omia viestejäsi
|
|
|