Laitetaanpa tämä tänne.
6 uskomattominta löytöä avaruudesta
Keskiviikko 19.10.2011 klo 15.25 (päivitetty klo 15.48)
Tutkijat ovat löytäneet avaruudesta muun muassa timanttiplaneetan, huoneenlämpöisen tähden ja käsittämättömän suuren vesipilven.
Vaikka suuri osa maailmankaikkeudesta näyttää olevan tyhjää täynnä, kätkee avaruus uumeniinsa hämmästyttäviä asioita. Tutkijat tekevät tavan takaa uusia löytöjä, jotka saavat tavan tallaajan pään pyörälle. Cracked.com-sivusto keräsi avaruuden huikeimmat ihmeet yhteen pakettiin.
Timanttiplaneetta
Tutkijat ilmoittivat elokuussa löytäneensä planeetan, jonka kehityshistoria ja tiheys vihjaavat sen olevan käytännössä yksi iso timantti. Planeetan massa on Jupiteria hieman suurempi, mutta sen tiheys peräti 20-kertainen. Koska planeetta koostuu etupäässä hiilestä, aine on todennäköisesti puristunut timanteiksi. Planeetta kiertää emotähteään 4 000 valovuoden päässä Maasta. Se on ilmeisesti jäänne massiivisesta tähdestä, joka on menettänyt uloimmat kerroksensa kiertämälleen pulsarille eli vinhasti pyörivälle neutronitähdelle. Tutkijat eivät lähteneet arvailemaan, miltä timanttiplaneetta mahdollisesti näyttäisi paljain silmin katsottuna.
Jättimäinen vesipilvi
Noin kymmenen miljardin valovuoden päässä Maasta sijaitsevaa mustaa aukkoa kiertää valtava vesihöyrypilvi. Jos ajattelet Tyyntä valtamerta, ajattele uudestaan. Massiivisen pilven sisältämä vesimäärä kun on massaltaan 140 biljoonaa kertaa suurempi kuin kaikkien Maan merien. Satojen valovuosien matkalle levittäytynyt pilvi on suurin määrä vettä, mitä avaruudesta on yhdestä paikasta löydetty. Pilven ikä on osoitus siitä, että vesi oli yleistä maailmankaikkeudessa jo sen alkuaikoina.
Supersalama
Salamointia on havaittu Maan ulkopuolella Marsissa ja Saturnuksessa, mutta vastaavanlaisia ilmiöitä esiintyy myös keskellä avaruutta. Tarkkaillessaan 2 miljardin valovuoden päässä sijaitsevaa 3C303-galaksia tutkijat huomasivat sen syöksevän keskuksestaan massiivisen, 150 000 valovuoden päähän ulottuvan ainesuihkun. Sähkövirta ainesuihkussa on huikeat 10^18 ampeeria, mikä vastaa biljoonaa salamaniskua. Tutkijat uskovat, että valtavan sähkövirran aiheuttavat galaksin ytimessä sijaitsevan mustan aukon magneettikentät.
Kylmä tähti
Jos pitäisi kuvailla tähteä, yksi ensimmäisenä mieleen tulevista adjektiiveista olisi "kuuma". Näin ei kuitenkaan välttämättä ole, kun puhutaan niin sanotuista ruskeista kääpiöistä. Esimerkiksi 75 valovuoden päässä sijaitseva CFBDSIR 1458 10b -nimisen ruskean kääpiön pintalämpötila on kuuman kahvikupillisen luokkaa. Tähänastista ennätystä pitää kuitenkin hallussaan WISE 1828+2650, jonka pinnalla voisi käyskennellä keveissä kesävaatteissa. Sen pintalämpötila on vaivaiset 25 celsiusastetta. Ruskeat kääpiöt ovat tavallaan epäonnistuneita tähtiä, sillä niiden kuumuus ja kemialliset ominaisuudet muistuttavat tähtiä, mutta niillä ei ole riittävästi massaa fuusioreaktioiden käynnistymiseen.
Tähdistä kookkain
Ihmisen on vaikea käsittää avaruuden mittakaavaa. Esimerkiksi kotoinen Aurinkomme on 109 kertaa suurempi kuin Maa. Aurinkokin kuitenkin kalpenee maailmankaikkeuden jättiläisten rinnalla. Suurin tunnettu tähti VY Canis Majoris on jopa 2 000 kertaa suurempi. Punaisen hyperjättiläisen halkaisija noin 3 miljardia kilometriä. Valolta kestäisi noin 8,5 tuntia matkustaa tähden ympäri, kun Auringon ympäri valo hujauttaa 14,5 sekunnissa. Jos Aurinko korvattaisiin VY Canis Majoriksella, tähti voisi nielaista sisäänsä planeetat Saturnusta myöten. Jättiläinen on erittäin epävakaa, ja se saattaa romahtaa hypernovana seuraavan 100 000 vuoden sisällä. Maan asukkaiden onneksi se sijaitsee noin 4 900 valovuoden päässä.
Maailmankaikkeuden suurin... läiskä
Maailmankaikkeuden suurimmalla tunnetulla objektilla on ehkä hieman onneton nimi: Newfound Blob, eli vapaasti suomennettuna "vasta löydetty läiskä". Kyseessä on erittäin kaukainen, noin 200 miljoonaa valovuotta leveä rakenne, joka koostuu galakseista ja galaksien kokoisista kaasukuplista. Newfound Blob muodostui noin 2 miljardia vuotta alkuräjähdyksen jälkeen, eli se on noin 12 miljardia vuotta vanha. Rakenne on paitsi poikkeuksellisen suuri myös tiheä. Sen jokainen haara sisältää galakseja, jotka ovat pakkautuneita noin neljä kertaa maailmankaikkeuden keskiarvoa lähemmäs toisiaan.
Lähteet: Cracked.com, Space.com, New Scientist, Reuters, National Geographic, NASA, International Business Times, Wikipedia
STEFAN LEPPÄNEN
stefan.leppanen@iltalehti.fi
6
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
UKK
Etsi
