KESKUSTELU

Olen jostain lukenut väitteen, että apolloissa käytetyt pelastusraketit olivat niin hitaita käynnistymään (n. 3 sec) etteivät ne olisi ehtineet pelastaa astronautteja, jos lähdössä olisi jotain mennyt pieleen. Lieneekö totta? Eikös ne olleet kiinteään ajoaineeseen perustuvia, jotka reagoivat välittömästi.

http://www.youtube.com/watch?v=wNsJUmFrUCA

Juu ei mahiksia. Neukuilta yksi koiralento epäonnistui jo lähdössä niin että raketti huojahti seurauksella että koiralta niska poikki.

Riippunee tapauksesta, ei tuota koskaan tositilanteessa testattu ja pitkälti se oli aika epätoivoinen hätäratkaisu. Mutta ei satametrinen Saturn 5 alle sekunnissa olisi räjähtänyt ja kaikki lennon keskeyttämiseen johtavat ongelmat eivät olisi aiheuttaneet välitöntä räjähdystä. Esimerkiksi jos kaksi tai useampi moottori olisi sammunut muutaman kymmenen sekunnin lennon jälkeen, aikaa pelastumiselle olisi ollut ruhtinaallisesti. Kometomodulin pohjassa oli myös lämpökilpi, joka olisi todennäköisesti hyödyttänyt tulipallonkin sisällä.

Tulipallosta ei selviä sen aiheuttmien paine ja kiihtyvyyksien vuoksi. Lentokoneidenkin kohdalla jossa hapetinta ei ole, kuolee silmänräpäyksessä jos kone räjähtää. Astronautit ovat kyllä suojapuvuissa ja kapselissa mutta niin on voimatkin eri. Kapseliakaan tuskin saa auki valkohehkuisen kuumuuden muokatessa sitä.

Se paine on iso vain lähellä räjähdyspaikkaa. Kyllä se apuraketti tempaisee muutamassa sekunnissa komentomodulin kauas. Sen tulipallon laidoilla ei ole niin ihmeelliset olot.




Kone räjähtää vai joku ohjus räjähtää? Harvoin lentokoneet tuosta vain räjähtävät, vaan palavat.




Normaalissa paluussa se kapseli altistui useammalle minuutille hehkuvaa kuumuutta. Vaikka se lämpösuoja ei toimi samalla tavalla tulipallossa, ihan pelkkä alumiinikuori riittää muutaman sekunnin oleskeluun harvassa tulipallossa (ulko-osat).

Worst case -skenaariossa, jossa 3. vaiheen tai huoltomodulin polttoaine ja hapetin reagoivat komentomodulin ollessa kiinni, olisi epäilemättä käynyt huonosti. Eikä muistaakseni Nasakaan ollut tarkoittanut sitä täydelliseksi pelastukseksi kaikista mahdollisista onnettomuuksista. Mutta sellaiseen tyypillisempään "1. vaiheen polttokammio repeää" -skenaarioon se olisi ehkä voinut vastata, jos automatiikka olisi laukaissut sen heti paineen laskettua (en muista miten se toimi, siinä oli aika monta eri moodia lähdön alkuvaiheessa). Jos katsot videoita tuontapaisista onnettomuuksista, siinä kestää pienelläkin raketilla jonkun sekunnin ennen kuin polttoainesäiliö repeää ja helvetti vapautuu. Iso Saturn 5 olisi ollut huomattavasi hitaampi liikkeissään tuhtoutuessaankin.

Apollo komentomoduulihan oli suunniteltu kestämään iskeytyminen ilmakehään 11km/s ja kitkan synnyttämä tulipallo eli se oli kohtuullisen jämäkkä pömpeli joka luultavasti olisi kestänyt ehjänä melkoisen räjähdyksenkin.

Ainoa kerta kun pelastusrakettia on käytetty tositoimissa oli Sojuz T10-1:n räjähtäessä laukaisualustalla ja silloin laite ainakin toimi kuten pitikin. Apollon versiosta voi vain spekuloida mutta eiköhän sekin olisi homman hoitanut.
http://en.wikipedia.org/wiki/Soyuz_T-10-1

Tästähän löytyy tuubibuubista ihan autenttista matskua.

http://www.youtube.com/watch?v=UyFF4cpMVag

Hauskasti nuo Neuvostoliittolaisupseerit vain kylmän rauhallisesti jäpittää, kun tuli rakettiin syttyy. Taisi mahdollisuus päästä Siperianlomalle saada niskat jäykäksi.

^ Tosiaan hurjannäköistä touhua. Ja hyvinhän tuossa ehtivät turvaan, vaikka joutuvatkin istumaan palavan raketin nokassa peräti 20 sekuntia (?). Miehistö kun ei itse voinut käynnistää keskeytystä ja lennonjohdon yrittäessä olivat kaapelit jo palaneet poikki. Vei aikaa ennen kuin keskeytys saatiin tehtyä radio-ohjauksella ja miehistö turvaan. Onnistuneen radiokeskeytyksen tekeminen edellytti että kaksi eri tiloissa olevaa lennonvalvojaa antaa komennon yhtäaikaisesti.

En löytänyt tälle väitteelle vahvistusta mistään dokumentaatiosta tai manuaaleista. En tosin viitsinyt selata läpi kuin muutaman.

Voit etsiä kronologista dokumentaatiota pelastustornin (Launch Escape Vehicle, LEV; järjestelmä Launch Escape System, LES) suunnitteluperusteista, suunnittelusta ja testauksista esimerkiksi tuolta: The Apollo Spacecraft - A Chronology.

Laukaisualustalla ennen nousua ainoastaan manuaalinen abortti oli mahdollinen. Heti nousun yhteydessä mukaan tuli automatiikka (Emergency Detection System, EDS). Tietoja lennon mahdollisen keskeyttämisen perusteista, järjestelmistä ja toimenpiteistä löydät lentomanuaalista: Apollo Operations Handbook

Tässä infoa ja kuvia pelastustornin testauksesta: http://history.nasa.gov/SP-4205/ch5-3.html
http://history.nasa.gov/SP-350/ch-4-5.html
Testeissä kokeiltiin eri skenaariot eli keskeytys laukaisualustalla, keskeytys matalalla lennon alussa ja keskeytys suurella nopeudella korkealla.

Kyllä. Pelastustornin rakettimoottori käytti kiinteää ajoainetta.
Moottorin suunnitteli Lockheed Propulsion Company yhteistyössä Thiokol Chemical Corporationin kanssa (vinkkinä googletteluun).

Kyllä ne rakettimoottorit reagoivat välittömästi, ei tosiaan mene 3 sekuntia syttymiseen. Hirvittävän kiihtyvyydenkin saavat aikaan ja varmasti miehistöllä kolottaa paikkoja jälkeenpäin jos joutuu käyttämään järjestelmää. Mutta henkikulta säilyy .

NASA on testaillut Orion-kapseliin kahdenlaista pelastussysteemiä. LES on se normityylinen rakettitorni ja MLAS on työntävä rakettivaihe kapselin alla.

MLAS: http://en.wikipedia.org/wiki/Max_Launch_Abort_System
MLAS testi: http://www.youtube.com/watch?v=5xEshwVHnMY

LES:http://en.wikipedia.org/wiki/Launch_Escape_System
LES moottoritesti (torni ylösalaisin): http://www.youtube.com/watch?v=pwsNoR3xSVQ

Luulin jo nähneeni unia, mutta nyt luin kirjan: Hannu Karttunen, Matkalla avaruuteen, avaruustutkimuksen historia ja tekniikka,Otava 2009 ja sivulla 58 on pelastusraketista maininta, että: "Samanlaista pelastusjärjestelmää käytettiin myös myöhemmin Gemini ja Apollo-lennoilla, mutta koskaan se ei joutunut tositoimiin. Onneksi, sillä myöhemmin on arvioitu, ettei se olisi toiminut niin nopeasti, että siitä olisi ollut mitään hyötyä".
Luultavasti sillä olikin enemmän psykologista vaikutusta.

Pelastusrakettia testattiin istuttamalla se Little Joe II-kantoraketin nokkaan. Laukaisu epäonnistui koska Little Joe hajosi alta, mutta pelastusraketti toimi juuri niin kuin pitikin. Tässä videopätkää: https://www.youtube.com/watch?v=AqeJzItldSQ

Video on dokumenttisarjasta Moon Machines, kannattaa katsoa jos jostain löytyy.

Hop! Sehän lähti kuin telkkä pöntöstä. Joo, kyllä se (LEV) olisi varmasti useimmissa tapauksissa pelastanut astronautit.