KESKUSTELU

No ei varmasti menetä! Emissiosumut, joiden valo perustuu siis ionisoituneiden kaasujen hohteeseen, ovat pääsääntöisesti punaisia Vedyn yleisyydestä johtuen.
Planetaariset sumut ovat myös ionisaation valaisemi, niissä esiintyy muitakin kirkkaampia värejä punaisen lisäksi, etupäässä sinivihreää hohtoa. Niillä on yleensä suurempi pintakirkkaus, mutta ne ovat näennäiseltä halkaisijaltaan usein pieniä ja vaativat ison suurennuksen näkyäkseen.
Googleta, vaikka Googlen kuvahaulla erilaisia kohteita hakusanoilla "nebula", nebulae", "planetary nebulae" +RGB, niin saat luonnollisen värsiä kohteita.

Heijastussumut ovat yleensä sinisiä, myös ruskehtavia sävyjä esiintyy.
Googleta "reflection nebulae" niin löydät niitä.

Värikkäin alue taivaalla lienee "Rho Ophiuchi Nebula", se ei näy täällä pohjoisen taivaan alla, vaan on eteläinen kohde.
Tässä kuvia siitä luonnollisissa väreissä:
Kuva Takayuki Yoshida
kuva Dr. Bob
Ja vielä yksi
Kuva by Adam Block

Aika ottaa seuraava kohde tutkittavaksi.

Harsosumu, supernovajäännös Joutsenen tähdistössä.


Harsosumu luonnollisissa väreissä, Bicolor kuva Vety-alpha=Punainen ja Happi-III=Sininen. Alkuperäinen Blogijulkaisuni löytyy Täältä.

Säikeinen kaasukehä, joka hiljalleen laajenee avaruuteen, on kaikki jäljelle jäänyt n. 7500 vuotta sitten Supernovana räjähtäneestä tähdestä. Suhteellisen läheisen sijaintinsa vuoksi Supernova on aikoinaan ollut hyvin kirkas. Arvioiden mukaan se on loistanut silloin eläneille ihmisille lähes täydenkuun kirkkaudella useita kuukausia!

Jäänne sijaitsee n. 1400 valovuoden etäisyydellä ja on halkaisijaltaan n.50 valovuotta. Näennäinen halkaisja on kolmisen astetta, eli kuuden täysikuun verran! Kohteen pintakirkkaus on alhainen, tämän ja laajan kokonsa vuoksi, se on haasteellinen kohde visuaalisesti. Jäännös sijaitsee kotigalaksimme tasossa, joten taustalla näkyy massiivinen määrä linnunradan tähtiä. Kapeakaistafiltterit himmentävät tähtien valoa ja tuovat kohteen paremmin esiin.
Keskustähti on todennäköisesti valkea kääpiö, joka pyörii hurjaa vauhtia itsensä ympäri. Sen säteilemä, meille näkymätön, röntgensäteily saa sumun kaasukiehkurat ionisoitumaan ja hohtamaan itsenäisesti valoa, värillä, joka on tyypillinen kullekin alkuaineelle. Kohde on yksi kirkkaimmista linnunradan röntgenkohteista.


Harsosumu Hubble paletissa, Rikki-II=Punainen, Vety-alpha=Vihreä ja Happi-III=Sininen

Tässä kuvaversiossa on eroteltuna, Hubblen kuvissa käytettyn väriyhdistelmän mukaan, eri alkuaineiden hohtama valo kapeakaistafilttereiden avulla. Menetelmää kutsutaan "mapped color" yhdistelmäksi, eli kyseesä on väärävärikuva. Väriyhdistelmä on valittu siten, että eri aineiden visuaalinen erottuminen olisi mahdollisimman hyvä.


Sumun Itäinen osa lähikuvassa. Laajakaistainen värikuva näyttää kohteen sen luonnollisissa väreissä. Huomaa tähtien värit! Kapeakaistakuvassa tähdillä ei ole väriä, koska ne ovat laajasti eri aaltopituuksilla säteileviä kohteita.

Tästä kuvasta saa hyvin käsityksen, kuinka tiheässä tähtikentässä kohde sijaitsee. Se tekee tämän Supernovajäännöksen kuvaamisesta erittäin haasteellisen. Kyseinen kuva on kuvattu f7 80mm linssiputkella, valotusaika n. neljä tuntia. Laaja-alaisemmat kuvat ylempänä on kuvattu f2.8 300mm kameraoptiikalla, valotusaika n. kuusi tuntia.

3D-osuus

Myös tämän kohteen todellinen geometria askarrutti minua.
Tein sumusta sekä stereokuvat, että animaation, pohjautuen aitoon kuvattuun materiaaliin.
koska kyseesä on Supernovajäännös, eli massiivisen räjähdyksen jäänteet, muodon täytyy olla enemmän tai vähemmän pallomainen.
Kun tutkin kuvaa tarkemmin, huomasin viitteitä ns. bipolaariseen rakenteeseen. Hahmotan kuvassa kaksi kehämäistä muodostelmaa, jotka yhdessä muodostavat pallon.

Tässä lyhyessä videossa esitän näkemykseni kohteen "todellisesta" muodosta.
Klikkaa tästä nähdäksesi Videon.
Huom! katsoaksesi videon tarkemmassa formaatissa, klikkaa YouTubessa oikean alalaidan symbolia, jossa lukee 360p, tai vastaavaa. valitse vähintään tarkkuus p480.

Olen tehnyt tästäkin kohteesta stereokuvaparit. kaksi versiota, ensimmäinen on "ristiinkatsomisversio" (cross vision) ja toinen on "samansuuntaiskatsomista varten (Parallel vision)


Ristiinkatsomisversio


Samansuuntaisversio

Täältä löytyy lisäksi anaglyph versio, jos satut omistamaan Punaviherlasit (Red/Cyan); http://astroanarchy.zenfolio.com/p53225 ... #h26950a0d

Kuvan tekniset tiedot:
- Camera, QHY8
- Filters, Baader 7nm H-alpha and Baader 8,5nm O-III
- Optics, Tokina AT-X 300mm @ f2.8
- Exposures, 7X 1200s H-alpha, 8 X 1200 O-III, 5 X 1200 S-II + flats and bias
- Guiding, LX200 GPS 12" + PHD-guiding and Lodestar

J-P

Ps.
Tein kuvasta tähdettömän version, kun rakensin kolmiulotteista animaatiota. Tähdettömässä versiossa sumun yksityiskohdat tulevat vielä paremmin esille. Aiheeseen liittyvä Blogipostaukseni löytyy Täältä, klikkaa kuvaa nähdäksesi GIF-animaation.

Uudet versiot Stereokuvapareista, pystysuuntaista on helpompi katsella tällä tekniikalla.
Jos ette sattuneet huomaamaan, niin kohteen pallomaisesta luonteesta on myös Video, siinä voi nähdä kohteen kolmiulotteisena ilman silmäjumppaakin.

Cross vision versio (Silmät ristissä katsomistekniikka)



Parallel vision versio (Simät samansuntaisina katsomisteknikka)



J-P

Hei,

Tein vielä pari esimerkkiä 3D-animaatiomuunnoksesta stereokuvan puolikkaista.
NGC 7000, Pohjoisamerikkasumu ja Pelikaanisumu. Tässä alkuperäinen kuva malliksi;


Alkuperäinen Blogipostaus Täällä.

Animaatio löytyy Täältä.

Tässä animaatiossa näkyy hyvin, millaiseen realismiin voi päästä päättelemällä. Kuvan tummien sumujen täytyy sijaita ionisoituneiden edessä, koska muuten ne eivät näkyisi lainkaan. Kuvasta on poistettu tähdet, koska ohjelman algoritmi sekosi tähtien muunnoksessa. Sumu näkyy nyt paremminkin, kuin tähtien kanssa.

Huom.
Kaikki muodot ja tilavuudet perustuvat osittain todelliseen tietoon ja osittain taiteelliseen näkemykseen. Kyseesä on siis visualisointi mahdollisesta todellisuudesta.

J-P

Vaude!

Olet mielestäni jo saavuttanut erittäin paljon valitsemillasi alueilla kalustosi huomioonottaen. En suinkaan tarkoita, että kalustosi olisi surkeata, sehän ylittää komeasti "keskimääräisen" harrastelijan arsenaalin.

Pistetäänpä (mielestäni) pari vaikeata kysymystä: Mitä tahtoisit tehdä seuraavaksi? Mitä muutoksia kalustoosi, tai muuhun toimintaan toivoisit voivasi tehdä?

Sijainti valosaasteen vuoksi on käsittääkseni ongelma, mutta toisaalta se on myös haaste johon olet mielestäni kyennyt vastaamaan aivan loistavasti, joten en tarkoita toivetta muuttaa Kilpisjärvelle pakoon valosaastetta!

Kiitoksia noista animaatioista. Ovat uskomattoman hienoja, ja tosiaan tuovat sumun kolmiulotteisuuden esiin.

Hei Seppo,

Hyvä kysymys.
Käyttämäni laitteiston rajat ovat kyllä tulleet vastaan. Kaikenlaisella virittelyllä olen pystynyt ylittämään niitä, nähty vaiva alkaa vaan olla sietämättömässä suhteessa tuloksiin nähden. Tuntuu, että vietän enemmän aikaa korjaamassa laitteistoa, kas kun kaikki on pantu kasaan "tee se itse" virityksillä ja halvimmista mahdollisista osista.

Tiedän melko tarkkaan realistisen kokoonpanon, joka sopisi tarkoituksiini. Hinta on vaan se este, kuten usein tääsä maailmassa on.

Jos valita saisi, niin...

Optiikka;
Optiikkana laajan, tasaisen, kuvakentän ja piirtoympyrän omaava optisesti nopea "astrograph" tyypin kuvausputki, aukkosuhde luokkaa f3. Suuri valonkeruu pinta-ala, halkaisija luokkaa 16". Mielellään vieläpä mahdollisuus kuvata sekä primääri-, että sekundäärifokuksesta. (f3 ja f10, harvinainen ominaisuus muuten)
Instrumenttirotaattori, hyvä sähköinen 3" fokuseri, huurteenpoistojärjestelmä sisäänrakennettuna, hiilikuitu, tai vastaava pienen läpölaajenemisen runkorakenne, jne...

Jalusta;
Paramount tai vastaava jykevä, pienen PE:n jalusta suurella kantokyvyllä

kamera;
Suuren kennokoon (Full frame) kamera, jossa suuri QE (quantum efficiency) ja matala kohina. Tehokas huurteenpoisto ja jäähdytys, softaltaan "kypsä", jne...

Tuossa karkeat suuntaviivat laitteille. Seuraavaksi tahtoisin edelleen kehittää kuvausmetodeja ja erityyppisten kuvausmenetelmien yhdistämistä ja tietysti kuvata paljon enemmän ja vaikeampia kohteita.

Suomeen ei ehkä kuitenkaan kannata, ainakaan omalla lainarahalla, rakentaa em. laitteistoa. Jo pelkästään se, ettei täällä ole astronomista pimeyttä lähes puoleen vuoteen, rajoittaa käyttöä paljon, puhumattakaan alueen pilvisyydestä.

J-P

Kosminen kupla


Kuplasumu luonnollisissa väreissä, yhdistetty Vedyn, Rikin ja Hapen ionisaatiokaistoista.


Sumu Hubble-paletissa, samasta aineistosta, Punainen=Rikki-II, Vihreä=Vety-alpha ja Sininen=Happi-III
Alkuperäinen Blogipostaus Täällä.
Tein kohteesta myös videoklipin, joka näyttää sen suhteessa ympäristöönsä. Video löytyy Täältä.

Korkearesoluutioinen kapeakaistakuva esittää yhtä erikoisimmista kohteista pohjoisella taivaalla. NGC 7635 "Kuplasumu" muistuuttaa vappupalloa tai saippuakuplaa ulkonäöltään, mutta sen halkaisja on yli kuusi valovuotta!


Lähikuva sumusta

Kassiopeian tähdistössä, n. 7500 valovuoden etäisyydellä, sijaitsee 40 kertaa meidän Aurinkoamme massiivisempi tähti, joka on puhaltanut kuumaa kaasua ympärilleen, kaasu leviää poispäin tähdestä yli 6,5 miljoonaa kilometriä tunnissa.
Tähden voimakas ultraviolettisäteily saa kaasupilvet ympärillä ionisoitumaan ja hohtamaan valoa, kullekkin alkuaineelle tyypillisellä taajuudella.

Itse kupla, laajemmassa vetykaasupilvessä, on shokkirintama, se on tulosta nopeasta tähtituulesta, joka törmää ympäröivään kaasuun. Keskustähti, BD +60 2522, sijaitsee epäkeskeisesti kuplaan nähden (noin yhden kaariminuutin verran). Ilmiö johtuu tiheämmästä kaasupilviseinämästä, oikealla ylimmissä kuvissa. Siellä tähtituulen shokkirintama on lähimpänä ionisaatiovyöhykettä. Vastakkaisella puolella on harvempaa kaasua, joten shokkirintama on siellä levinnyt pidemmälle. Lopputuloksena on melko uskomattoman näköinen muodostelma taivaallamme.
Visuaalisesti tämän himmeän kohteen voi havaita yli 250mm teleskoopilla, jolloin sumun kirkkaimpia osia voi erottaa. Värit eivät tietystikkään ihmisilmälle näy, ne ovat siihen aivan liian himmeitä.
Oheisissa kuvissa on käytetty n. kymmenen tunnin kokonaisvalotusaikaa herkällä mustavalkoisella, jäähdytetyllä, astrokameralla, Jokainen värikanava on valotettu oman filtterinsä lävitse. (Tekniset tiedot jutun lopussa.)

Kupla on kuitenkin väliaikainen ilmiö. Tulevaisuudessa se laajenee ja hajoaa lopullisesti ympäristöön. Näin massiivisen tähden elinikä on suhteellisen lyhyt.
Massivisimmat tähdet elävät miljoonia vuosia, meidän Aurinkomme massaiset tähdet useita miljardeja vuosia.
Ensin tähti paisuu punaiseksi superjättiläiseksi ja lopulta räjähtää supernovana. Näin se levittää materiaalinsa uuden, entistä raskaampia alkuaineita sisältävän, tähtisukupolven käyttöön. (Suuren mittakaavan kierrätystä siis.)


Tämä animaatio näyttää, millaiseen tarkkuuteen voi päästä vaatimattomalla amatöörilaitteistolla. Animoidussa kuvassa vuorottelevat Hubble teleskoopin ja allekirjoittaneen ottamat kuvat. Olisi aika hauskaa, jos nimien tilalla olisivat laitteistojen hinnat...
Hubblen kuvaa on tietysti skaalattu pienemmäksi, jotta vertailu olisi voitu tehdä. Hubblen kuva koostuu useasta osasta, koska avaruusteleskoopin kuva-alue on hyvin kapea.
Tein ko. vertailun aikoinaan, koska olin kehittänyt uuden tavan käsitellä raakakuvia ja halusin varmistaa, ettei kuvissa ole menetelmän aiheuttamia artefakteja. Hubble tarjosi parhaan vertailuaineiston tässä tapauksessa.

3D-osuus

Olen jälleen tehnyt kuvasta kolmiulotteisia hahmotelmia. Visualisoinnit perustuvat osin tunnettuihin tosiasioihin ja osin taiteelliseen näkemykseen

Stereoparit vaativat tietyn katselutekniikan näkyäkseen kolmiulotteisina.
Ristiinkatsomisversiossa kuvan vasenta osaa katsotaan oikealla silmällä ja päinvastoin, kunnes kuvapuoliskot liukuvat päällekkäin. Silmät ovat siis "ristissä"
Samansuuntaisversiota puolestaan katsotaan, ikäänkuin sen lävitse kaukaisuuteen, siten, että kuvapuoliskot liukuvat päällekkäin ja muodostavat 3D-kuvan. Molemmissa hyvä katseluetäisyys näytöstä on puolisen metriä.

Ristiinkatsomisversio


Samansuuntaisversio


Experimentaalinen 3D-animaatio niile, jotka eivät saa stereopareja näkymään, löytyy Täältä
Edit. Jos jollakulla on käytössä punaviherlasit (Red/Cyan), niin olen tehnyt myös anaglyph 3D-kuvat kohteesta, ne löytyvät Täältä ja Täältä, kuvien yhteydessä myös linkki 3D-anaglyph videoon kohteesta.

Tekniset tiedot

Two color chemes, HST Palette as S-II=Red, H-a=Green and O-III=Blue.
Second image is in natural colors composed from narrowband data.
Channels are balanced so, that image match to visible spectrum,
H-a + 24%S-II=Red, O-III=Green and O-III + 15%H-alpha=Blue.
-
Processing work flow:
Image acquisition, MaxiDL v5.07.
Stacked and calibrated in CCDStack.
Deconvolution with a CCDSharp, 30 iterations.
Levels, curves and color combine in PS CS3.
-
Imaged in three nights between 27.09 - 04-09 2009, seeing varys between 4-2,5 FWHM
-
Telescope, Meade LX200 GPS 12" @ f4.65
Camera, QHY9
Guiding, SXV-AO @ 11Hz

Exposures:
H-alpha 21x1200s Binned 1x1 = 7h
S-II 10x600s Binned 3x3
O-III 5x600s Binned 3x3


J-P

Hei,

Edellisestä jutusta jäi pois kuvan mittakaavaa hahmottava osuus.
Oheinen kuva on "full frame" muodossa, eli siinä näkyy kuva-ala rajaamattomana.


Kuva Hubble teleskoopin käyttämässä väripaletissa.

Kuva-alueen koko on n. 30 kaariminuuttia, eli puoli astetta. Täysikuu sopisi kuvaan juuri ja juuri leveyssuunnassa. Itse kupla on siis aika pieni kohde, vain keskikokoisen kratterin kokoinen kuun pinnalla.

Seuraava kuva näyttää kuplamuodostelman laajemmassa yhteydessä.


Kuplasumu sijaitsee kuvan vasemassa yläneljänneksessä. Kuva luonnollisissa väreissä, punaista valoa ionisoituessaan hohtava Vety dominoi värimaailmaa.

Laajempi kuva kattaa n. kolme astetta taivasta, eli kuuden täysikuun leveyden verran. Kuvassa keskellä näkymää dominoi Sharpless katalogin kohde Sh2-157.
Vasemassa yläreunassa, kuplasumun vasemalla puolella, erotuu himmeänä ryppäänä tähtijoukko M52 Messierin luettelosta. Kuvassa Pohjoinen on ylhäällä, eli kuva on "oikein päin".

Jos ette sattuneet huomaamaan aiemassa tekstissä, niin Täältä löytyy tekemäni "Still Motion" video, joka valottaa mukavasti avaruuden fraktaalista luonnetta, uusia detaljeja löytyy loputtomasti mittakaavaa vaihtamalla.

J-P

Ps.
pannaan nyt se Kuukin tänne, kun sitä tulee mittakaavana käytettyä.

Täysikuu, muita aurinkokunnan kohteita löytyy Täältä.

Hei!

Jos astronomia jotakuta kiinnostaa tai pitää sen kehitystä seuraamisen arvoisena, kannattaa liittyä URSA:n jäseneksi Täällä
Vuosimaksu on ainoastaan 39€ ja nuorilta (alle18v) 30€.

Tällä maksulla saa kotiin kannettuna Tähdet ja Avaruus lehden kahdeksan kertaa vuodessa!
Se ei ole mikään turha läpyskä, sanon kokemuksesta, se hakkaa laadullisesti nykyisellään melko kevyesti ulkomaiset suuret vastineensa nimiä mainitsematta.
Lisäksi paljon muita etuja, mm. 20% ale URSA:n myymistä kirjoista.

Ps.
jos arvoisa moderaattori katsoo tämän kaupalliseksi mainokseksi, viestin saa poistaa. (Itse katson tämän yleissivistäväksi toiminnaksi)

Eiköhän täällä ole aika moni URSA:a jo mainostanutkin.

Hei kaikki,

Alunperin ajattelin julkaista viisi tai kuusi edellisten kaltaista kuvan ja tietojen yhdistelmää. (jos on kysyntää, niin enemmänkin tietysti)

Tässä vaiheessa kyselisin mielipidettänne, minkälaisia juttuja täällä haluttaisiin lukea ja nähdä?
Ovatko kirjoitukset liian itsestäänselvyyksiä/vaikeaselkoisia, minkälaiset kohteet kiinnostaisivat, onko näkökulma liian erikoistunut, jne...

Kun kerran nyt kirjoittelen näitä, niin samalla vaivalla mielellään tekisi jutuista sellaisia, kuin lukijat haluaisivat.

J-P

Jatka samaan tyyliin vaan. Ainakin minulle kelpaa!

P.S. Tuossa kun tuli URSA:a suositeltua, niin suositellanpa samalla "Tähdet ja Avaruus" -lehden keskustelupalsta: http://foorumi.avaruus.fi/

Kiitos Seppo!

Kannattaa huolella lukea "Tähdet & Avaruus" lehden keskustelupalstan Säännöt, ennen kuin ryhtyy postaamaan!
Palsta on tiukasti moderoitu ja asiattomiksi tulkitut viestit poistetaan välittömästi.
Tähtitieteen harrastukseen liittyvissä asioissa ko. palstalla on tämän maan parasta asiantuntemusta.

J-P

Jatka vain samaa rataa tai siis siten, kuin itse tykkäät, pidä tätä ketjua vähän kuin omana bloginasi Kuvat on hienoja ja on aina mukava kuulla tietoja ja ajatuksia kuvien kohteista.