KESKUSTELU

Kokeilen nyt alkuun olemassa olevalla kalustolla eli Canon EOS 7D ja 100 mm f 2,8 objektiivi. Valitsen herkkyydeksi H (ISO 12800) ja valotusajaksi sen mikä tuntuu sopivalta. Kokeilin kuvausta melko pimeässä ja rakeisuutta tulee paljon mutta senhän saa poistettua pinoamistekniikalla. Tarkennusta varten etsinkuvan saa suurennettua ja uskoisin sen onnistuvan tähteen kohtuullisesti.
Kun käytän järkkäriä, bias-kuvaa siis ei tarvi mutta miten käytän tuota flat-kuvaa vai tarvitsenko sitä jos käytän pinoamiseen RegiStaxia. Vai onko syytä asentaa DSS-ohjelma ja käyttää sitä.

OK.

Pari huomiota avuksesi.

- Valitse valotusaika sen perusteella, ettevät tähdet kauheasti venähdä.

- Herkkyys on syytä olla korkeintaan 800, 400 parempi! Tämä johtuu siitä, että suurella herkkyydellä keinotekoisesti vahvistetaa ADU arvoa. Seurauksena tästä on, muutoinkin alhaisen, kennon dynamiikan menettäminen. Astrokuvauksessa mahdollisimman syvät fotonikaivot (=suuri dynamiikka) ovat tarpeen. Astrokamerat ovat aina 16bit, järkkäri taitaa olla 12 tai 14bit... Bottom line, suurella ISO-arvolla ei synny mitään uutta informaatiota, vanhaa vaan vahvistetaan dynamiikan ja kohinan kustannuksella.

- Dark, eli pimeäkuvaa, ei tarvita. Bias tarvitaan. Kalibrointikuvia ilmankin voi toki kuvata. Jatkokäsittely vaan on kertaluokkaa vaikeampaa. Kannattaa heti opetella oikea työtapa, sillä on suuri merkitys!
On syytä asentaa ja opetella DSS-ohjelma.

- Ota päivänvalossa sarja kuvia jalustalla, vaikka tusina, hämärähkössä huoneessa. (vielä kerran, älä käytä astrokuvaukseen ISO800 suurempia arvoja!) Kuvaa kalibroiuntikuvat, Flat ja Bias. (Bias kuva tarvitsee ottaa uudelleen ehkä puolen vuoden välein) Yhdistä kuvat DSS-ohjelmalla. Toista, kunnes osaat varmasti ja lopputulos näyttää hyvältä.
Kokeile pinota kuvat ilman kalibrointidataa ja vertaa lopputuloksia, varsinkin kun kuvaa on venytetty auki.

Kiitos, yritän opetella. Tässä iässä uuden omaksuminen käy melko haasteelliseksi ja tuota aivopoloa täytyy vähän kuormittaa jottei dementia pääse valloilleen.

En tiedä onko mainittu mutta ei samansuuntaisuuskuvat voi näkyä jos katsottavien kohteiden välinen etäisyys on suurempi kuin oma silmien välinen etäisyys, muutenhan ne olisivat "harittavuuskuvia".

Hei,

Tarkoittiko tuo viestisi, että sinulla on vaikeuksia nähdä nämä 3D-muodossa liian ison koon vuoksi?
Näytöllä koko riippuu tietysti monitorin resoluutiosta.

Jos on vaikeuksia saada 3D kuva muodostettua, niin jokaisesta selaimesta löytyy zoom toiminto. Aika monesti se toimii esim.
painamalla "Alt Gr " näppäin pohjaan ja pyörittämällä hiiren rullaa.
Toinen tapa zoomata on painaa "Ctrl" nappula pohjaan ja yht'aikaa painaa +/- nappulaa.
Hammasratas /Työkalu symbolin takaa löytyy myös zoomaus.

Ai niin, mun kuva-arkistosta löytyvät kaikki 3D-kuvat. Siellä voi kuvaa pienentää ja suurentaa selainikkunan kokoa muuttamalla, kun kuva on avattuna esiin.
http://astroanarchy.zenfolio.com/f359296072

Hei, no tarkoitin lähinnä kaikille tiedoksi jos ei sitä ole mainittu. Esim. minulla on iso silmien väli; "uskomattomat" 7 cm, joten joudun pienentämään kuvia niin että kuvaparin leveys jää alle 2*7cm =14 cm, että voin saada samansuuntaisuusvision.

Kokeilin kuvausta eilen, kun oli kirkasta. Tosin oli myös kirkas kuutamo. Otin 17 kuvaa 2 sekunnin valotuksella. Tähdet eivät kovin terävinä kuvautuneet ja hieman venyneet sivusuunnassa. laskin vielä uudelleen, että tähtien liike 2 sekunnissa on 30" (kaarisekuntia) ja Canon EOS 7D:n pikselin koko on 9". Ilmeisesti on täysin turhaa yrittää kuvausta ilman seurantaa. Orionin NGC 1976 sumusta näkyi jotain mutta NGC 2024:stä ei mitään.
Kokeilin DSS-ohjelman käyttöä mutta englanninkielisten ohjeiden mukaan tuntui kovin vaikealta. Sain Autosave.tif-tiedoston jota kai pitäisi edelleen käsitellä. Flat- ja Bias-kuvat puuttuvat vielä.

Kiva kuulla, että lähdit jo kokeilemaan. DSS-ohjeita yms. hyödyllistä tietoa löytyy täältä:
http://foorumi.avaruus.fi/
Kannattaa heti reksiteröityä, ellet ole jo niin tehnyt. Suomen paras osaaminen löytyy sieltä!
Kannattaa tutustua tarkkaan fooruumilla jo julkaistuihin vastauksiin, ettei hukuta palstaa kysymyksiin heti.
Säännötkin kannattaa lukaista läpi.

DSS:n tuottama kuva vaatii käsittelyä jollain kuvankäsittelysoftalla, kuva pitää "venyttää" esiin käyttäen
"levels" ja "curves" toimintoja. Samoin värit kaipaavat tasapainottamista, varsinkin valosaasteen vääristäessä niitä.

Hei vielä,

Laita koneellesi DropBox, se on kahteen kigaan asti ilmainen. Katsoisin mielelläni hiukan kuviasi.
Laita mulle latauslinnkki sitten vaikka yksityisviestinä.
Kannattaa käyttää "Superpikseli" toimintoa DSS-ohjelmassa kuvien debayerointiin. Kuvan koko on sen jälseen 1/4 originaalista
mutta dataa ei menetetä värikennon luonteesta johtuen. Helpompi sitten siirrellä TIF-kuvia.

J-P

Kosminen kysymysmerkki, eli Cederblad 214(Ced 214) kokeellisina 3D-tutkielmina.


Alkuperäinen 2D: http://www.astroanarchy.blogspot.com/20 ... lized.html




Setereoparit: http://www.astroanarchy.blogspot.com/20 ... -pair.html



Parallel vision



Cross vision



Anaglyph Puna/Sini 3D: http://www.astroanarchy.blogspot.com/20 ... an-3d.html





J-P


Ps.
En tiedä, huomasiko kukaan mutta Perjantain APOD kuvassa: http://apod.nasa.gov/apod/ap120210.html
oli käytetty tekemääni stereokuvaa ko. pallomaisesta "referenssinä" tekstilinkissä, kohdassa " stars in a sphere "
Ihan kiva palaute/huomionositus NASA:n APOD kirjoittajilta.

Hei,

Kosminen kysymysmerkki pääsi National Geographic lehden viikon avaruuskuvaksi:

http://news.nationalgeographic.com/news ... 00x450.jpg


J-P

Upeeta, mahtavaa! Upeeta, mahtavaa! Upeeta, mahtavaa!, kuten oli kuvakin!

Kiitos kovasti kannustuksesta Seppo!

Nämä pojat ne ei paljon kuvaajalle ilmoittele... Laitoin viikko sitten kuvan ehdolle lehden "My Shot" palveluun, miljoonien muiden lailla. Tuttava USAsta meilasi nähneensä kuvan lehden sivuilla ja menin katsomaan ja sielähän se oli... ihan vielä uutiskuvana.

Olin ihan tietoinen kovista käyttäjäehdoista, eli heillä ja konserniin kuuluvilla tahoilla on oikeus tehdä käytännössä ihan mitä vaan sinne lähetetyillä kuvilla. Pidän tuota ehtoa kuitenkin hintana siitä, että kuviani tulee ehkä esille yhden maailman arvostetuimman liikemerkin yhteydessä. NG:ssa tiedetään kyllä brändin arvo... ja porukkaa on jonossa antaakseen kuvia lehden käyttöön, kirjaimellisesti miljoonittain. Toki kaikki oikeudet kuvaan säilyvät tekijällä silti.
En myöskään ole antanut heille täysresoluutioista versiota, vaan 1600 pikseliä korkean. Siitä ei mitään julisteita tehdä.

Pikkaisen vaan töykeä linja olla ilmoittamatta kuvan ottajalle, missä sitä käytetään ja miten, no nimi kuitenkin mainitaan kuvan yhteydessä.

J-P

Moro J-P,

Ihan mielenkiinnosta, saitko/saatko mitään korvausta NG:ltä, ja jos sait oliko/onko korvaus mielestäsi kohtuulllinen? (ei tarvitse rahasummaa ilmoittaa).

Hei taas,

Kuten jo tuossa hiukan avasin, NG on niin iso brandi, etteivät he tällaisissa tapauksissa toimi, kuten muut.
Mitään palkkiota tai muuta kompensaatiota ei ainakaan verkkomediassa julkaistavasta aineistosta makseta ja piste.
Mainetta ja kunniaa kertyy sitten enempi, on aika kranttu julkaisu kuvien suhteen maineeltaan.

Kuviani julkaistaan suhteellisen usein maailmalla eri julkaisuissa, palkkioista huolehtii kuva-agenttuuri prosentteja vastaan.
Vaikka palkkiot eivät päätä huimaa, kertyy niistä kumminkin ihan kiva summa varttivuosittain. Vuoden palkkioilla saa helposti ostettua esim. yhden filtterisetin...

Vakio kuvapalkkiot eivät kauheasti huomioi tämän kuvauslajin erikoisluonnetta, valmiita kuvia vuodessa minulta tulee kymmenkunta, ei mitään sarjatuotantoa. Isompiin palkkioihin pääseminen edellyttää erityistä mainetta, ehkäpä tämä NG julkaisu edesauttaisi asiaa.

Jos haluaa tehdä kunnolla rahaa, lienee parasta unohtaa astrokuvaus ja vastaavat, keskittyy vaan liiketoimintaan, tai spekulointiin raaka-aineilla/osakkeilla/asunnoilla/huumeilla/jne...

Tässä vielä uusi kuva,

Panoraama IC 1396 sumusta Sharpless 129 kohteeseen

Kuvassa n. 40h valotuksia vuosilta 2008-2012, kahdella eri kameralla, QHY8, QHY9 ja seuraavilla optiikoilla, Tokina AT-X 300mm f2.8, Canon EF 200mm f1.9 ja Meade LX200 GPS 12". Parempaan sommitelmaan olisi päässyt neljän ruudun mosaiikilla, kelit ei vaan ole sitä mahdollistaneet. Nyt kuva on enemmänkin "informatiivinen", kuin kauniisti sommiteltu.

Isommat kuvat ja muuta tietoa blogissa: http://www.astroanarchy.blogspot.com/20 ... 2-129.html



Tumma vertikaali juova kuvan keskipaikkeilla ei ole sauma, vaan tumma sumu. Oikea liitoskohta on siitä oikealle ja näkymätön.


Tutkielma näennäisestä koosta taivaalla. Huom. Pieni ympyrä kuvissa esittää täyden Kuun halkaisijaa taivaalla. (Kuun näennäinen kulmaläpimitta taivaalla on n. 30', eli 0,5 astetta.)

Ps.

Blogissa on uusi yläpalkin grafiikka ja motto.