KESKUSTELU

Miksi eri aurinkokalenterit antavat erilaisia Auringon nousu- ja laskuaikoja? Kumpi noista on oikeassa?
http://www.moisio.net/taivas/aurinkokal ... =2010&kk=3

http://foreca.fi/Finland/Tampere

Forecan mukaan siis:------------------------------------------------- Moision kalenterissa:
20.12.2010 Aurinko nousee: 09.41 -------------------------- 9:42
Aurinko laskee: 15.02 ----------------------------- 15:03
Päivän pituus: 5 h 21 min

21.12.2010 Aurinko nousee: 09.42------------------------------ 9:43
Aurinko laskee: 15.03 ---------------------------------- 15:03
Päivän pituus: 5 h 20 min

22.12.2010 Aurinko nousee: 09.42------------------------------ 9:43
Aurinko laskee: 15.03--------------------------------- 15:04
Päivän pituus: 5 h 20 min

23.12.2010 Aurinko nousee: 09.43-------------------------------- 9:44
Aurinko laskee: 15.04------------------------------------- 15:05
Päivän pituus: 5 h 20 min

24.12.2010 Aurinko nousee: 09.43-------------------------------9:44
Aurinko laskee: 15.04---------------------------------- 15:05
Päivän pituus: 5 h 21 min

Nämä molemmat ovat siis Tampereen horisontissa.

Todennäköisin selitys on se, että ne käyttävät hieman eri koordinaatteja. 61. leveyspiirillä minuutin ero syntyy 0,25 asteen eli noin 13 kilometrin itä-länsisuuntaisessa siirtymässä.

Minkä pituuspiirin kohdalla suomessa on kello oikeassa ajassa? Siis klo. 12.00 aurinko etelässä.

Tottakai se auringon nousu- ja laskuaikaerot johtuvat paikkatietoeroista.
Olisi mukavaa, jos nuo ajat julkaistaisiin sekunnilleen ja paikat tarkasti.

Itseäni kiinnostaa "juhannusvahinko", joksi lastani aikoinaanlastani kutsuin,
kun leikillisesti kerroin kavereilleni. Lapsi syntyi lauantaina, joka oli nyk. kalentereissa
virallinen "lauantaiksimäärätty" juhannus. Päivä ei ollut 21.6.

Vuosi oli myös karkausvuosi. (nörtit laskevat heti kohta syntymäajan ja hakkerit omivat hankintamielessä
hänen identiteettinsä, tyhmemmät nörtit saavat sen selville ehkä seuraavasta informaatiosta)

Sitten myöhemmin tsekkasin auringon kesä- ja talvipäivänseisausaikoja eri
vuosina. Näiden vaihteluväli on 20...22.6 ja 20...22.12. Tänä vuonna talvi-
päivän seisaus oli 22.12.2010.

Nyt ihmetyttää, että lapseni syntymävuotena kesäpäivän seisaus oli 22.6, vaikka oli
karkausvuosi. Miksi karkausvuotena kesäpäivänseisaus siirtyy yleisimmästä
21 -päivästä myöhemmäksi, luulisi että helmikuussa lisätty varkauspäivä
siirtäisi sitä aikaisemmaksi?

Onko kyseessä (henk. koht.) tuplavahinko? Eli luulin olevani väärässä, vaan se olikin vuoden pisin päivä. Lapsella menee OK, joulutoikkarissa oli 3 kymppiä, muut olivat ysejä, ja on ollut terve.

Tuossa Forecan kalenterissa on 3 yhtä pitkää päivää:
21.12.2010 Aurinko nousee: 09.42
Aurinko laskee: 15.03
Päivän pituus: 5 h 20 min

22.12.2010 Aurinko nousee: 09.42
Aurinko laskee: 15.03
Päivän pituus: 5 h 20 min

23.12.2010 Aurinko nousee: 09.43
Aurinko laskee: 15.04
Päivän pituus: 5 h 20 min

Noista keskimmäinen on siis talvipäivänseisaus.

Missä kohtaa auringon sijaintia sen nousuaika on tarkalleen? Pitääkö sen olla kokonaan horisontin yläpuolella?

Niin ja mikä se horisontti on epämääräisen muotoisella planeetallamme?

Nykyään ilmoitettu auringon nousuaika perustuu auringon yläreunan ilmestymiseen
horisonttitason alapuolelta, parikymmentä vuotta sitten ilmoitettu aika
oli aurinkokiekon keskipisteeseen perustuva.

Molemmat tulokset ovat laskennallisia.
Itse on turhaa lähteä kellon kanssa mittaamaan, jos yrittää, silloin pitäisi
muutaman asian olla kohdallaan:
- Aurinko nousee meren takaa
- Silmäsi ovat merenpinnan tasolla
- Merenpinta on nollatasossa
- Ilmakehän häiriöt eivät estä auringon yläreunan tarkkaa näkemistä.

Näillä seikoillahan ei ole vaikutusa siihen, että kesä- ja talvipäiväntasaus saadaan
laskennallisesti.

Joensuun paikkeilla aurinko on etelässä kello kakstoista.

Aurinko tosiaan nousee, kun sen yläreuna nousee. Suurin epävarmuutta aiheuttava tekijä on ilmakehän aikeuttamm refraktio, joka saa Auringon näyttämään olevan karkeasti halkaisijansa verran korkammalla kuin onkaan. MIkä pahinta, refraktio riippuu säätilasta, jota ei voida tunnetusti ennustaa etukäteen. Siksi nousu- ja laskuajat ilmoitetaan karkeasti minuutin tarkkuudella, ja saattavat heittääkin, jos refraktio poikkeaa paljon keskimääräsiestä.

Päivan seisaukset ja tasaukset ovat helpompia, koska ne perustuvat Auringon sijaintiin suhteessa tähtiin (ns. ekliptikaaliseen pituuteen), johon ilmakehän häiriöt eivät vaikuta. Niitäkään ei voi ennustaa aivan täydellisesti, koska Maan pyörimisliikkeessä on satunnaisia häiriöitä, mutta aikavirhe on saman vuoden seisauksille sekunnin osia.

Talviaikaan keskimäärin 30. pituuspiirillä. Sekin vaihtelee maksimissaan vartin verran vuoden kuluessa siksi, että Maan ratanopeus vaihtelee.

Ei kun Auringon yläreuna on silloin horisontin tasalla.


Korkealta katsottuna horisontti on vain ympyrän kaari. Lentokoneissa käytetään keinohorisonttia.
Kone on silloin vaakalennossa, kun se on horisontin kanssa samassa tasossa (suunnassa).

Mua kiinnostaa tällä hetkellä vain kevään eteneminen. Seuraan noita kalentereita vain siksi, että haluan kevään tulevan. Mitä nopeammin, sen parempi. Tällä hetkellä päivät pitenee suunnilleen 2 minuuttia/päivä. Vauhti kiihtyy kevään edetessä.
http://www.youtube.com/watch?v=yOjcw3xsdvk

Miten lentokoneen vatupassi liittyy auringon nousuaikaan?

Ei mitenkään, mutta itsehän tuota kysyit aikaisemmin:

Korkealta katsottuna horisontti näyttää tasaiselta.

Oliko tuo vastaus kysymykseeni?