KESKUSTELU

--
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainv%C ... telm%C3%A4
--

SI-Järjestelmässä on metri määritelty siten että se on;
Metri on sellaisen matkan pituus, jonka valo kulkee tyhjiössä aikavälissä 1/299 792 458 sekuntia
---

Miksi on näin monimutkainen määrittely otettu käyttöön?
- tyhjiötähän ei ole
- taasen noin tarkkaa kelloakin on turha hakea

Eikö olisi helpompi käyttää avaruuden etäisyyksien kertomisessa yksinkertaisesti termin valovuosi sijaan sitä että käytetään termiä kilometri.

Kilometrin jokainen ymmärtää.
Mutta että sanottaisiin että sinne on matkaa 0.00000033valosekunttia,,,

On sinänsä surkuhupaisaa että on otettu käyttöön termi joka on vaikealselkoinen ja sotkee myös etäisyyksien ymmärtämistä.

Voisiko tähtitieteessä siirtyä käyttämään kilometrejä?

Aurinkoon on matkaa 150 miljoonaa kilometriä.
Ja oletetun linnunradan halkaisija on
236 520 000 000 000 000 000km.

Mikäli laskin excellillä oikein.

Miksi näin tuumailen?

Ehkä olisi silloin helpompi laskea se matka mitä ihmiskunta on kulkenut sadassa vuodessa oletetun linnunradan kehällä?

Ja helpompi yleensä ymmärtää avaruuden etäisyydet,,eikä tarvi tietää mitä termi valon-nopeus tarkoittaa.

Helpompaa olisi puhua matkasta pelkästään,,,metri, kilometri,, jne.

Ehdotankin että tähtitieteessä palattaisiin käyttämään käsitettä km tai metri

ja metri on sellaisen matkan pituus joka on mitattavissa metrin mitalla.

Ja miksi juuri metrijärjestelmään verraten. Miksei jalkoihin / maileihin? Kumpi on yleisempi?

Kannatan kyynäriä.

Liian lyhyt. Kannatan poronkusemaa luonnonläheisenä mittana.

Jos sinulle on, valovuodet on erittäin helppo muuttaa kilometreiksi kertomalla luvulla 9.46E12.




Tuo kertonee enemmän henkilökohtaisesta ymmärryskyvystä kuin termin vaikeaselkoisuudesta.



Ei näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. SI-järjestelmää on yritetty tuoda tieteeseen jo kauan, mutta monilla aloilla sinnittelee vielä mitä kummallisimpia yksiköitä. Tiedemiehet ovat tottuneet käyttämään niitä ja merkintöjen muuttaminen tuottaisi vain turhia sekaannuksia. Ja jos se tuntuu jostain maallikosta vaikealta, kiviäkin kiinnostaa.

Mutta se on oikeasti vittumaista laskea jotain jollain perverssillä yksikköjärjestelmällä ja sitten käyttää laskuun nähden viisinkertainen aika sen pähkäilyyn, mitä se tulos tarkoittaa ihmisten yksilöissä.



No mittaa matka Kuuhin metrin mitalla, niin katsotaan sitten ehdotustasi uudelleen. Älä putoa pihakoivusta mitatessasi.

Pakko tähän samaan kategoriaan laittaa kysymys...

Kuinka tähtien etäisyydet toisistaan mitataan? Ei kait niitä ihan Pythagoraan lauseella sentään, planeettojen etäisyys maahan kait on näin alunpitäen laskettu, mutta onnistuuko tuo tähdille?

Nuo tuhannet valovuodet ovat vaan jotenkin niin käsittämättömiä etäisyyksiä, että mistä ne saadaan suht tarkkaan mittailtua?

Kovasti tylyä kommenttia aloittajaa kohtaan. Osittain jopa aiheellista, mutta...

Puolustaakseni aloittajan sinänsä kelpoa ajutusta tarjoan ratkaisua: Valokilometri yleiskielessä. Minkään ei tarvitse muuttua käytännössä.

Pari perustelua termin käyttökelpoisuudelle:

Mutuarvioni on että 30% maailman väestöstä pitää valovuotta ajan yksikkönä.

Ei niitä kaikkia nollia tarvitse kirjoitta sellaisenaan, ja kaikki ammatti-ihmisethän edelleen käyttävät valovuotta työssään, mutta valokilometriä kapakassa; heille ei ole mahdoton matemaattinen haaste ilmaista matka valokilometrinä.

Se 30% saattaisi onnistua avartamaan mieltään, kun osaisivat ajatella tutuin yksiköin uskomattomia etäisyyksiä. Ja hymiö

Muutaman sadan (?) valovuoden etäisyyksille etäisyydet voidaan mitata parallaksimenetelmällä. Siinä tarkkaillaan maan vuotuisen liikkeen vaikutusta tähden havaittuun suuntaan. Siten saadaan tietoja siitä, kuinka kirkkaita tietynlaiset tähdet ovat. Havaitsemalla kauempana olevien tähtien spektrejä, voidaan saada tietää kuinka kirkkaita ne ovat ja siten etäisyys, kun mitataan kuinka kirkkaalta tähti näyttää. Sitten on monimutkaisempia menetelmiä, esimerkiksi tähtijoukoille ja moninkertaisille tähdille.



Ei mistään. Tuon suuruusluokan etäisyyksissä on jo isot toleranssit.

Itse suosin mittayksikköä kauanko kuluu esim. 50 km/h vakionopeudella kulkien paikasta toiseen, esim. Maasta Plutoon. Vastaus taisi olla luokkaa 10 000 vuotta. Siitä saa sen käsityksen kuinka pitkä matka todella on kyseessä.

Kaveri kärsii historiastaan.




Ja minun mutuarvio on, että he ovat aivan yhtä pihalla sen jälkeen, kun valovuoden sijaan käytetään "valokilometria".




Useimmiten nykyään parsekia, joka on reilut 3 valovuotta. Yksikkö tulee edellisessä viestissä mainitsemastani parallaksimenetelmästä tähtien etäisyyksien mittaamiseen.




Siis mikä se valokilometri nyt sitten on? Uusi nimi valovuodelle, kilometri vai jotain aivan muuta?

Metri määritetään valon nopeudesta juuri siksi, että valon nopeus on aito luonnonvakio ja aika on mitattavissa hyvin tarkasti. Riittävä tyhjiö on helppo saada aikaan. Riittää että edes osa valosta pääsee mittarille poukkoilematta elektroneissa matkallaan.

Voi sen myös mitata kahdella 50cm mitalla.

300000 valovuoden(muunna metreiksi) mitta alkaa olla jo useimpien käsityskyvyn ulkopuolella.
Fyysikot eivät käytä SI järjestelmää, koska luvut ovat aivan liian suuria käsiteltäviksi.

Noh valovuosi on matka sekä aika. Ei siinnä sen kummempaa. Itse määrittelet että aikana tai matkana.

Pikaisella silmäyksellä tämä ym. kommentti oli lähes ainoa järkevä tässä ketjussa. Vaikka metri sinänsä onkin alunperin yhtä mielivaltainen mitta kuin vaikka tuuma, jalka, jaardi, maili tai kyynärä, se on silti paras tähänastisista. Se on kerrannollinen ja jaollinen kymmenellä, päinvastoin kuin muut huhhahheit, kuten esim. jalka. Jalka on 12 tuumaa. Kolme jalkaa eli 36 tuumaa on jaardi. Mailikaan ei ole mitenkään järkevästi jaollinen millään edellisellä. Maili on 5 280 jalkaa (engl. maili) tai 8 furlongia, 80 ketjua tai 1 760 jaardia. Ei mitään järkeä.

Valovuosissa on sen sijaan (SI-järjestelmän ansiosta) paljonkin järkeä. Pitää vain oivaltaa, että valovuosi ei ole ajan yksikkö, vaan pituuden.

Suurimmalle osalle väestöä miljoonat ja miljardit menevät kuitenkin sekaisin, miksei käytettäisi logaritmista asteikkoa audio/RF tekniikan tavoin.

Jos vaikka referensitasoksi valitaan 1 valovuosi = 0 dB, lähin tähti olisi 6 dB päässä ja Linnunrata olisi 50 dB kokoinen ja mailmankaikkeus runsaan 100 dB kokoinen, tämä voisi auttaa mittasuhteiden hahmottamista.

Toisaalta, pienten asioiden hahmottaminen on yhtä vaikeaa, joten referenssitasoksi pitäisi sittenkin valita 1m = 0 dB. Tällöin vetyatomin koko olisi -100 dB.

Fukushiman jälkeen esim. säteilyaltistukset pitäisi ilmaista logaritmiasteikolla turhan paniikin välttämiseksi.