KESKUSTELU

Eikö?

Kyllä se minusta on looginen. Tarvitaan se tila, että jotakin voi yleensä olla olemassa.
Ei olevainen ole tilaa, se on jotakin konkreettista mikä on tilassa, tila on "ei mitään", vain tilaa.
Älä anna sen hämätä että se on olematonta olevaisena. Tila ei tarvitse mitään rakennuspalikoita ollakseen olemassa. Äärettömyys sen todistaa, mikään muu ei voi olla ääretön kuin olematon.
Kaikkeus ilman äärettömyyttä on taas mahdoton yhtälö. Mitä on siellä missä kaikki loppuu, jos sellaista on. Siellä on vain tyhjä tila, mielestäni ihan o.k.

Ja nykykäsityksen mukaisesti, missä sjaitsi se singulariteetti joka synnytti kaikkeuden. Ei misään, vai tyhjässä tilassa, minä laitan panoksen tyhjälle tilalle.
Vekkuli ajatus sikälikin, että olevaisena olematon tila ei häiritse mitenkään sitä mitä "alussa" tapahtui. (mikä kylläkään ei mene minusta oikein, siis se BB)

Se tuntuu sinusta tuolta vain siksi, että ajattelet asiaa savanniapinan kokemusmaailman pohjalta. Mutta universumi ei syntynyt savannilla. Se ei toimi savanniapinan ymmärryksen ehdoilla. Olettaessasi, että ymmärrät mitä tila on, suljet itseltäsi pois mahdollisuuden ymmärtää, mitä tila on.

Myönnän toki, että lähestymistapani on erilainen. Teillä tila on osa kokonaisuutta, vaikutaa esim fotoniin ja siinä havaittuihin muutoksiin etäisyyksien ja siitä johtuvien liike-erojen takia lähteessä, siis tila lisääntyy ja venyttää valoa siinä samalla, sillä kuminauhalla tuo esitetään tosi näppärästi.
Tilan lisääntyminen liikuttaa myös kaikkeuden kokkareita siinä samalla, koska kaikki on yhtä ja samaa kaikkeutta, ne eivät siis liiku oikeasti, vaan koko kaikkeus kasvaa kaiken aikaa.

Toimii hienosti teoriassa, varmasti kaavat toimivat oikein hyvin. Tuo näkökulma vain tuppaa jättämään ikäviä ikäviä kysymyksiä matkanvarrelle. Mutta pahinta minusta on se, että savanniapinan logiikkahälyytin huutaa jatkuvasti, taukoa ei ole, ja se käy hermoon se..

Mutta lisää ääretön tila, siis olevaisena olematon äärettömyys, hälytin hiljenee jo hetkeksi silloin tällöin. Ikävä kyllä samalla katkesi se kuminauha, ja loppui liikkumaton liike, ne pitää selittää uusiksi muuttamatta sitä mitä on havaittu.

Kun termi "ulkopuoli" rajataan vain kokonaissysteemin sisäpuolen erillis- ja yksittäissysteemien ominaisuudeksi, ei ulkopuolta voi ollakaan kokonaissyysteemille. En tiedä miksi tällaisia ehtoja asetetaan termin käytölle, koska meille kokonaissysteemi voi olla vain havaintoihin perustuvan teorian muodostama rajallinen systeemi, universumimme.

Jos aikaa ei ole, se ei haittaakaan mitään, mutta massalla, eli energialla, on hieman välttelevä olo kysyttäessä: keitäs te ootte te vieraat poijat, kun en mä tunne teitä. Kun tähän vastataan kieltämällä koko kysymys ikuiseen regressioon vetoamalla, sanotaan itse asiassa vain: kun en mä tunne heitä.

Ei suinkaan, vaan silloin alkaa huutaa paljon pahaäänisempi hälytin. Jos oletat tilan äärettömäksi, ja maailmankaikkeuden laajenemaan tuohon tilaan, silloinhan maailmankaikkeus laajenee liikkeen kautta. Ja koska maailmankaikkeus laajenee valoa nopeammin, silloinhan uloimmat galaksit liikkuvat valoa nopeammin. Ja silloin ollaan isoissa vaikeuksissa. Maailmankaikkeutemme luonnonlait romahtavat.

Ei uloimmat galaksit liiku valoa nopeammin kuin suhteessa erittäin kaukana oleviin, suhteessa avaruuteen ne pysyvät lähes paikallaan jos avaruus laajenee arvellulla tavalla.
Sillä ei ole väliä kuinka suuri avaruus on, ääretönkin voi laajentua.

Todellinen liike todellakin on se mikä laajenemisen aiheuttaa, ei siinä kuitenkaan tarvitse hälytintä päälle kytkeä. Toki jos ajattelee nykykäsityksen mukaan, silloin soi ja kovaa.
Mutta ei ajatella.
Se aikahan oli sieltä aika-avaruudesta poistettu sinne olevaisen sisäiseksi ja kappaleiden välisiksi liikesuhteiksi (kokoon katsomatta).
Avaruus kudelmana lentää samalla roskikseen. Nyt päästään siihen mitä olen jo kyllästymiseen asti toistellut, oma liikenopeus on merkityksetöntä "ajan" kannalta, vain kiihtyvyys merkitsee muutosta jossakin.
Eli vaikka ne siellä kaukana liikkuvatkin ylivalonnopeudella, mitä sitten, niin mekin liikumme täällä heidän mielestä, eikä tässä mitään hätää ole.
Se miksi voimme ne nähdä ylivalonnopeudella liikkuvan kohteen johtuu tästä.

Omaa lätinää toisesta ketjusta.
Siis lähteen suhteen c, lähde on siis elektroni ei koko kokkare, lähteen atomien elektronilla on eri liikemääriä havaitsijan suhteen, siksi myös siitä vapautuvalla fotonillakin on eri nopeus havaitsijan suhteen, erot voi olla hirvittävän suuriakin. (tässä pitää huomioida onko siellä väliainetta havaitsijan ja lähteen välissä)

Eli vaikkapa kaukainen galaksi. Se galaksi ei ole fotonien lähde, vaan ne atomit josta galaksi muodostuu. Jokaista atomia kiertää elektroni, se on fotonien lähde. Fotoneilla on siten havaitsijan suhteen erinopeuksia. Fotoneilla on myös ylivalonnopeuksia omaan galaksiin verrattuna, ei koskaan kuitenkaan lähteeseensä. (tässäkin on poikkeus, mutta ei sitä sotketa nyt vielä tähän)
Ja nuo nopeammat fotonit näyttävät meille jopa ylivalonnopeudella loittonevan galaksin, ainakin jonkin aikaa jos laajeneminen kerran on kiihtyvää..

Eli nopeus sinänsä ei aiheuta muutosta ajassa, no juu, siltä se kuitenkin näyttää että muutosta tapahtuu, ainakin teorioiden valossa. Ratkaisu on helppo ja ainut mikä jää jäljelle. Muutos tapahtuu vain informaatiossa, ei informaation lähteessä itsessään. Ja kun ajattelee loogisesti, fotonit kulkee hitaammin loittonevasta lähteestä, siis se koko kirjo erinopeuksilla liikkuvia fotoneita, infmaatio saapuu silloin sieltä tänne h i t a a m m i n . Jokainen fotoni on yksi bitti periaatteessa, vertaa nyt vaikka vanhaa modeemia ja nykyisiä laajakaistoja.

Tuo teoriahan me kumottiin jo ajat sitten koska erinopeuksiset fotonit havaittaisiin erilaisina aberraatiokulmina. Eikä sitä tulokulmaa voi mitkään fotonipilvet tms. "kumota".

Näin todellisuudessa, mutta tässä käsiteltiin tuota Goswellin ajatusta. Tosin ei voida sanoa jonkin pysyvän paikallaan avaruuteen nähden. Avaruudessa ei ole mitään, minkä suhteen nopeutta voi mitata. Galaksijoukot pysyvät suunnilleen paikallaan läheisiin galaksijoukkoihin nähden.

Tuossa siis suhteellisuusteorian kieltämisen lisäksi kiellät myös Bohrin atomimallin ja palaat Newtonin liikeoppiin ja Rutherfordin aurinkokuntamalliin. Ei elektroni ammu fotonia eri nopeudella tai edes eri energialla kiertäessään ydintä planeetan lailla. Elektroni ampuu fotonin siirtyessään alempaan energiatilaan ja sen fotonin energia on näiden energiatilojen välinen ero. Ja joka ikinen fotoni liikkuu täsmälleen nopeudella c suhteessa keneen tahansa havaitsijaan. Siis poislukien näennäinen hidastuminen väliaineessa.

Tuollaisesta ei ole olemassa toidisteita, koska voit mitata fotonien nopeutta vain paikalisesti. Et voi siis mitenkään yleistää että kaikki fotonit liikkuvat samalla nopeudella kaikkien havaitsijoiden suhteen. Se on jopa mahdotonta, koska esim. voimakkaassa gravitaatiokentässä fotonit liikkuvat ilmeisestikin hyvin paljon hitaammin kuin heikossa gravitaatiokentässä.

Toisaalta, jos kaikki paikalliset fotonit liikkuvat samalla nopeudella lähteen liikkeestä riippumatta, niin jäljellä jää periaatteessa kaksi vaihtoehtoa. Joko fotonit liikkuvat jossain kaikkien objektien muodostamassa yhteiskentässä tai sitten muutoksena vain havaitsijaan liittyvässä (ts. havaitsijan omassa) kentässä.

Kolmas vaihtoehto on sitten suhteellinen aika, mutta tämä edellyttäisi että ajalla olisi ikäänkuin oma identiteetti eli aika olisi olemassa oleva ilmentymä, mitä suuresti epäilen.

Neljänneksi, M-M koe ei sulkenut pois sitä etteikö nopeus voisi olla c lähteen suhteen, se on pyritty osoittamaan muilla tavoilla, mm. kaksoistähtihavainoilla. En tiedä kyetäänkö maapallon nopeuksilla mittaamaan aberraatioeroja tässäkään tapauksessa varsinkaan jos maapallon oma kenttä vaikuttaa eroja pienentävästi.

Selitin sitä tuolla aikaisemmin, tähän pisteeseen pääsevät vain ne fotonit joiden nopeus on juuri sopiva. Sivusuuntaistaliikettä kun on aina, fotoni ei tule suoraan koskaan.Liian nopeat näkyvät muualla, samoin liian hitaat. Mikä se fotonien nopeushaitari on, en tiedä mutta se on olemassa.
Tuo kytkentäenergia, siis elektronin energiavaje ja fotonin energiatarjonta, taas seuloo vain sopivat havaittaviksi kyseiselle elektronille. Esimerkiksi silmänsoluille (sen atomeille) kelpaa vain hyvin kapea siivu taajuuksista.

Ajattele ohi ajavaa autoa, josta heitetään lumipalloja eri nopeuksilla kohti polkupyöräilijää nyt esimerkiksi. Liian hidas heitto, pallo jää jälkeen. Liian nopea heitto, pallo menee edestä ohi.
Lisäksi kaikki heittopistevariaatiot, jostakin kulmasta osuu se hiukan hitaampi, jostakin hiukan nopeampi. Jokaisesta eri kulmasta pitää väkisin olla hiukan erinopeus pallolla osuakseen pyöräilijään.



Suhteellisuus tulee kyllä esiin noinkin, vain eritavalla toteutuneena, siis suhteellisuuden syntymekanismi vain on vähän erilainen. Teillä joustaa avaruus, meillä fotonin nopeus.
("meillä" on positiivista ajattelua)

Ei elektroni ammukaan fotonia erinopeudella, sitän minä juuri olen sormet verillä selittänyt, mutta elektroni liikkuu erinopeuksilla havaitsijan suhteen koska se kiertää atomin ydintä.
Missä pisteessä fotoni vapautuu elektronin radalla, se vaikuttaa fotonin nopeuteen havaitsijan suhteen, ei fotonin nopeuteen lähteen suhteen, siis sen elektronin. Toki fotonilla on eri energioita, nopeus on sama lähteen suhteen.

David: Se on jopa mahdotonta, koska esim. voimakkaassa gravitaatiokentässä fotonit liikkuvat ilmeisestikin hyvin paljon hitaammin kuin heikossa gravitaatiokentässä.

Luulisi Davidin tietävän paremmin. Fotonit liikkuvat aina (siis ei väliaineessa) valon nopeudella. Voimakkaassa gravitaatiokentässä niiden AALLONPITUUS kasvaa. Ja tämänhän me toki mittaamme omilla mittareillamme.

Fotoni liikkuu hitaammin voimakkaassa gravitaatiossa, mutta vain sen mielestä, joka on voimakkaan gravitaation ulkopuolella, ja tietää fotonin lähtöajan ja sen kulkeman matkan ja voi näin laskea sen nopeuden. Kun fotoni havaitaan, havaitsija on samassa gravitaatiossa ja fotoni saavuttaa hänet nopeudella c. Aina. Fotonin nopeus metreinä sekunnissa ei muutu siinä gravitaatiokentässä, vaan sekunnin pituus.

Pitää muistuttaa aina välillä http://en.wikipedia.org/wiki/Shapiro_delay
Fotoni siis hidastuu gravitaatiokentässä. Toki jos mittaaja on siellä kentässä niin mittaustulos on c. Ja jos valonsäde suunnataan gravitaatiokentässä alemmaksi, alempana oleva havaitsija näkee valon sinisiirtyneenä, siis lyhyempiaaltoisena.