KESKUSTELU

Vaan kun fotoneissa oleva asia vaihtuu matkan aikana monta kertaa eli fotoneihin tulee ulkoapäin kertaluokkaa pienempiä tihentymiä muista fotoneista ja näin ulkoinen paine joka puristaa fotoneista ulos kertaluokkaa pienempiä tihentymiä muita fotoneita kohti,

niin juuri siksi fotonit kykenevät vuorovaikuttamaan toistensa kanssa ja niitä voi kasaantua ryhmiksi, aivan kuten galaksejakin kasaantuu ryhmiksi.

Onko muuten varmaa ettei valon aaltoluonne perustuu siihen että fotonit ovat keskenään jollakin alueella tiheämmin ja jollakin alueella vähemmän tiheämmin?

kaksoirsrakokeessa fotoneja ainakin osuu herkälle ilmaisimelle joillekin alueille tiheämmin ja joillenkin vähemmän tiheämmin.

Päteekö sama asia liikeradan suuntaisesti ja jos, niin siihenkö valon aaltoluonne perustuu?

ja siihenkö valon aikaan saama spektri perustuu?

laajenevien fotoneiden sisältä ulos työntyvillä kertaluokkaa pienemmillä tihentymillä ja niiden fotoneista toisiinsa aiheuttamalla hylkivällä voimalla on helppo selittää miten ja miksi fotonit ryhmittyvät matkansa aikana tiheämmin / aalloksi ja vähemmän tiheämmin eli aaltojen välisiksi alueiksi.

.

Niin voit käsitellä sitä vain kokonaisena, miksi siis erotella keinotekoisesti ?

Koska kokonaisuus koostuu noista osista. Se ikuinen yhden ja ainoan olevaisen, siis energian kierto. Sillä on eri muotoja, ne (vuoro)vaikuttavat toisiinsa. Eli kaikki on yhtä ja samaa mutta erimuodossa ja erossa, kuitenkin yhteydessä (tietyin rajoituksin toki).

No voisitko selittää, kun en sitä itse ymmärrä.

Mielellään lyhyesti, kiitos.

Kun se havainto/tapahtuma on kokonaisuus, osat menettävät erillisyytensä. ne ovat kaikki yhtä.

Et tule loytämään "pistettä" missä joku loppuu ja toinen alkaa..erillisinä

Tämä kaikki mitä on olemassa, on kokonaisuus. Erillisyys tulee erilaisesta olomuodosta, ja erillisistä pisteistä joissa noita eri olomuotoja on(pisteet muodostaa tuo energia, ei avaruus).Materia on selvästi kokkareina, sitä voipi hypistellä, sillä on "keho". Vapaa energia on liukasta liikkumaan, sitä ei voi hypistellä eikä sillä ole "kehoa". Pahimmillaan menee materiasta läpi kuin sitä ei olisikaan.

Jos ja kun materia hiljalleen hajoaa vapaaksi energiaksi, sehän on tietysti sitä samaa energiaa kaikki tyynni, mutta erillisyys tulee erosta olomuodossa. On materia kokkareita ja on vapaata energiaa.

Materiassa on myös eroja, toinen vapauttaa energiaa hurjalla tempolla, toinen ei, nuo vuorovaikuttavat toisiinsa kuitenkin keskenään, tämä on tapa jolla kaikkeus toimii. Ilman aurinkoa täällä olisi kylmä, aurinko kuitenkin lämmittää tämän mitättömän pallukan sopivaan lämpötilaan, jotta elämä voi kukoistaa ihmisen vastakkaisista yrityksistä huolimatta.
Materialla on myös olomuotoja, jossa tuo vapaa energia muutetaan takaisin kiinteään olomuotoon, muutenhan ikuisuus muutoksessa ei voisi jatkua.

Sovitaanko että on myös erillisiä kokkareita ja kuitenkin ne on sitä yhtä ja samaa.

Mitä et ymmärrä?

Se että kaikki havainnot todistavat näkyvän maailmankaikkeuden alussa olleen asian olleen erittäin tiheään pakkautuneena, tarkoittaa tietysti sitä että silloin jossakin jollaki alueella oli kova ulkoinen paine joka puristi ikuista asiaa erittäin tiheäksi asiaksi jossakin.

Siksi on helppo päätellä että näkyvän maailmankaikkeuden ulkopuolella on alueita jossa ikuista asiaa on edelleen erittäin tiheään puristuneena ja että kaikki näkyvässä maailmankaikkeudessa oleva törmää tuhansien miljardien vuosien päästä tuollaisiin kohteiisiin, joihin näkyvässä maailmankaikkeudessa matkan aikana hajaantuneet tihentymät aikanaan törmäävät ja ylläpitävät omalta osaltaan ulkoista painetta näihin kohteisiin.

Kun osa ulkoapäin tulevista tihentymistä työntyy näiden kohteiden keskustaan asti, syrjäytyy siellä sinne aikaisemmin tullutta ja nyt tiheään puristunutta asiaa kohti näiden kohteiden pintaa.

Joko kahteen eri suuntaan, suihkun omaisesti tai sitten pallonpintamaisesti joka suuntaan.


Matkan aikana tiheään puristuneesta asiasta syntyy tähtiä joista työntyy ulos tiheäänpuristunutta asiaa fotoneina ja luonnollisesti myös fotoneiden läpi liikkuu kaiken taustana toimivia tihentymiä joiksi aine tuhansien miljardien vuosien aikana hajaantuu ja näin niista ikuista asiaa koko ajan laajeneviin fotoneihin jne.

Vaan eipä aine loputtomiin laajene, aikanaan aine hajoaa aina vain pienemmiksi ja nopeammiksi tihentymiksi ja lopulta aine on hajaantunut kaiken taustana toimiviksi tihentymiksi.


Mikään tihentymä ei omaa mitään vetävää voimaa tai sidosvoimia.

Jokaisessa tihentymissä, oli se miten pieni ta suuri, oleva asia vaihtuu ajan kanssa kokonaan!

Ei edes vaikea asia ymmärtää!

.

Ihan noin yleisesti. Kun näitä asioita miettii, kannattaa yrittää ennemmin poistaa palapelistä palikoita, kuin lisätä niitä. Jokainen uusi pala vain monimutkaistaa kokonaiskuvaa, jokainen poistettu pala taas yksinkertaistaa sitä ja yksinkertaisuus on valttia tässä asiassa (ilmaisesti myös pohtijassa).

Kaikkeus koostuu, "ei mistään", eli tilasta ja energiasta. Eli olevaisena vain energiasta, eipä tuosta juuri voi yksinkertaistaa enään. Materia ja vapaa energia, energian erimuotoja tarvitaan vain se määrä millä saadaan homma pelittämään, ei yhtään enempää. Nuo on jo keksitty ja oivallettu aikapäiviä sitten, ne riittää. Fotonilla ei ole havaittu (käsittääkseni) mitään pienempiä voiman välittäjiä, eikä niitä (käsittääkseni) tarvita selittämään mitään ilmiötä.

Energia on ikuista, vain sen olomuoto muuttuu, muuta ei tarvita. Energia on ikuista, mitään ei tarvitse syntyä tyhjästä. Energia on ikuista, kaikkeus on ikuinen, koska energia on kaikki mitä on, vain energian olomuoto muuttuu aina ja jatkuvasti (tuon ilmaisun voi kääntää myös muotoon ikuisesti )..

Eikö energia/massa kokonaisuudessaan ole yhden yhtenäisen deterministisen maailman, ja yhden ainoan oikean deterministisen tieteen vanki, jossa mitään vapautta ei voi olla? Eihän vapautta voi löytyä tiemmä ihmisen tahdostakaan, ei edes villeimmissä tieteisfantasioissa, eikä muissakaan monoteistisissa predestinoiduissa teologioissa.

Vai onko olemassa erilaisia vapauksia riippuen sanan käyttöyhteydestä ja/tai käyttäjästä?

Tietty siellä pelaa syy ja seuraus, tuosta vapaudesta en olisi niin epävarma. Kyllä meillä on vapaus, vaikkapa vaikuttaa ympäristöömme (ikävä kyllä luonnon kannalta). Me osaamme siirtää ja vapauttaa energiaa, muokata sitä, sillä voi tehdä erinäisiä asioita, voimme myös päättää teemmekö sen, vai emmekö tee, eikö se ole vapautta. Voimme liikkua paikasta toiseen, tintata toisiamme nenään, tai olla tinttaamatta, mitäs muuta tuo on kuin vapautta päättää. Me olemme silloin syy, seuraus tulee teoistamme.

Luonto, tai kaikkeus taas ei mieti mitä se tekee, jos joku tapahtuma on mahdollinen, se tapahtuu, aina. Esimerkiksi fotoni, jos sen energia sopii vastaanottavan elektronin vajeeseen, energiansiirto tapahtuu aina. Mutta meillä on vapaus miettiä tekojamme ennalta, kaikkeus ei mieti.
Ennalta ei meille ole määrätty muuta kuin kuolema, siinäkin sattuma pelaa peliään milloin se tulee, mutta se tulee varmasti..

Aivan yhtä varmasti tämä meidän "kaikkeus" tulee tuhoutumaan, mutta se energia mistä tämä kaikki koostuu, ei katoa koskaan, se muuttaa vain muotoaan ja laimenee muihin energioihin tunnistamattomaksi osaksi sitä, mutta siellä se on. Meidän "kaikkeus" ei ole kaikki mitä on, olemme vain pienen pieni osa kaikkeutta.

Meissä, kaikessa on samaa ikuista energiaa mikä on aina ollut olemassa, ja se on melko jännä ajatus. Olemme olleet aikojen saatossa ties mitä, ikävä kyllä muutos nollaa melko tehokkaasti muistin, minä en ainakaan muista mitään menneistä kaikkeuksista

ja kuitenkin ajatuksesi kaikesta ovat yhtä sekahedelmäsoppaa.

Uskot edelleen vetävään voimaan, vaikka voisit poistaa sen ja taas yksinkertaistaisit.

Kirjoitat antiaineesta, aivan kuin olisi olemassa mitään muuta kuin yhtä ja samaa asiaa erillisinä tihentyminä jne.

Yksinkertaistaisit, kuten neuvot, niin pääsisit asiaan!

.

Niin, antiaine aine, voima vastavoima, jing jang. En tiedä onko tuo aine oikea sana. Ehken materia koostuu vastakkaisuuksista? Ajatellaan vaikka protonia, elektroni on ulospäin, antiprotonissa ulospäin on positroni, positiivinen "elektroni".
Tuossa on materia ja antimateria. Mutta mistä materia ja antimateria koostuu, sekin koostuu myös vastakkaisuuksista, siis siellä atomin sisuksissa. Molemmat on kuitenkin yhtä ja samaa energiaa, vain se kätisyys on eri.

Ja tuostapa johtui ajatus.
Voisiko neutronin "avata" suoraan antiaineeksi pakottamalla, esim pommittamalla sitä jollakin.
Jos voisi, energiaa olisi helppo tuottaa. Osan neutroneista annetaan "avautua" protoneiksi, osa pakotetaan avautumaan antiprotoneiksi, yhdistetään nuo kaksi saadaan kaikki energiat ulos heti.

No juu, että sellainen välähdys.

Jing ja Jang = konkreettisest olemassa oleva asia ja vastakohta eli avaruus joka on ei yhään mitään.

Voima ja vastavoimaan saadaan kyllä vastakkainasettelua yhdellä ja samalla voimalla eli työntävällä voimalla.

Ulkoinen paine syntyy työntävän voiman avulla ja sitä vastustaa sisäinen paine joka perustuu myös työntävään voimaa,

Se että näkyvän maailmankaikkeuden alussa kaikki näkyvässä maailmankaikkeudessa olevat tihentymät olivat tiheään puristuneena, perustui ulkoiseen paineeseen joka puristi ikuista asiaa tiheäksi asiaksi ja työntyminen pois päin tuolta alueelta pienensi ulkoisen paineen, jolloin sisäisen paineen avulla havaittavan kaltainen maailmankaikkeus mahdollistui jne.

.

"Fotonilla ei ole havaittu (käsittääkseni) mitään pienempiä voiman välittäjiä, eikä niitä (käsittääkseni) tarvita selittämään mitään ilmiötä."


Kumpiko on loogisempi ajattelumalli?

Se että fotoneissa oleva asia kykenisi pitämään itsensä saman kokoisella alueella vai se että fotoneihin tulee ulkoapäin kertaluokkaa pienempiä tihentymiä, jolloin meillä on selitys sille miksi fotonissa oleva asia pysyy samassa paketissa, mutta kuitenkin niin että tämä ulkoinen painen puristaa fotonista ulos kertaluokkaa pienempiä tihentymiä jotka aikanaan aiheuttavat ulkoista painetta niihin fotoneihin joihin törmäävät?

Minä siis kerron miten ja miksi fotonit kierrättävät itsessään olevaa asiaa, mutta te vain uskotte fotoneissa olevan asian pysyvän paketissa hokkus pokkus.


Mallini selittää myös miten samaan suuntaan liikkuvat fotonit kontrolloivat toistensa vauhtia ja saavat vaikkapa vanhempien fotoneiden vauhdin kiihtymään, jos ne ohittaessaan toisen superjoukon galaksit, liikkuvat hitaammin kuin tuosta superjoukosta samaan suuntaan liikkuvat uudet fotonit.

ja samalla selittyy sekin miksi neutriinot eivät voi liikkua avaruudessa fotoneita nopeammin, sillä vaikka neutriinot lähtisivätkin fotoneita nopeammin liikkeelle, niihin osuisi hitaammin eteenpäin liikkuvista fotoneista ulos työntyviä kertaluokkaa pienempiä tihentymiä nopeammin niiden etuosaan, kunnes tämä saisi neutriinojen vauhdin hidastumaan samaksi kuin fotoneiden vauhti jne.

.

Ps. Jos kaiken taustana toimivista tihentymistä absorboituu koko ajan lisää ikuista asiaa näkyvän maailmankaikkeuden tihentymiin, voi näkyvän maailmankaikkeuden laajenevista tihentymistä absorboitua myös vähän ikuista asiaa niihin, jolloin kaikki näkyvässä maailmankaikkeudessa oleva asia voi ajan kanssa vaihtua kokonaan.

Samat laajanevat tihentymät, mutta niissä oleva asia olisi vaihtunut kokonaan.

Sama näkyvä maailmankaikkeus, mutta eri asia sen laajenevissa tihentymissä.

.

Stephen Hawking


Ottamatta kantaa luojaan, on mielestäni turha yrittää kuvata universumin syntyä ihmisen tietoisuuden varassa, koska aina on olemassa se ongelma mikä muodosti ne lähtökohtaiset puitteet universumin muodostumiselle, sikäli kun sellaisesta voidaan varsinaisesti edes puhua.

Ihmisen tietoisuuden puitteissa ei voida edes määritellä onko jotain joskus syntynyt vai onko kaikki ollut aina olemassa jossain muodossa. Tämä on aivan yhtä varteenotettava vaihtoehto kuin sekin, että jotain olisi jotenkin syntynyt, varsinkaan tyhjästä.

Mitä luonnonlait muka ovat ja mikä niiden toteutumista valvoo. Luonnolaithan ovat vain vuorovaikutusten ilmentymiä, eivät ne ole mitään joka on ensin ja sitten seuraa jotain vaan jonkin olemassaolo ja sen synnyttämä vuotovaikutus (ns. luonnonlaki) ovat kiinteästi toisiinsa nivoutuneita kokonaisuuksia. Jos ei toista ole, niin ei ole toistakaan.

Ei ole vuorovaikutusta, jos ei ole mihin vaikuttaa - on se olevaisuuden ehto. Perustavinta laatua oleva luonnonlaki.