KESKUSTELU

"Alussa" kaikki oli todella tiheänä pisteenä,
jos ajan myötä kaikki materia avaruuden kaarevuuden, gravitaation, vaikutuksesa taas kasaantuu yhdeksi massiiviseksi mustaksiaukoksi.

Ei ole muuta materiaa ympärillä ja kaikki on sitoutunut tähän "äärettömän tiheään pisteeseen"
niin tavallaan ei ole mitään, kun ei sitä pistettä voi nähdä. Ei se piste ole pieni tai suurikaan, kun ei ole mihin verrata, vain jotain mustaa.

Alkuräjähdys ei muistuta mustaa aukkoa oikeastaan yhtään. Musta aukko on avaruudessa oleva tiheä massakeskittymä, alkuräjähdyksen singulariteetissa on itse avaruuskin sisällä ja massaa varsin vähän. On esitetty, että maailmankaikkeutemme olisi alkuräjähdyksen jälkeen sisältänyt materiaa noin kilon verran. Loppu tuli virtuaalihiukkasparien materialisoitumisesta perusvoimien erkanemisesta vapautuneella energialla. Sitä, alkuräjähtääkö maailmankaikkeutemme uudestaan ja miten se tapahtuisi, emme tiedä. Mahdollisesti. Itse pidän Roger Penrosen syklistä mallia varsin mielenkiintoisena ajatuksena.

Joo kai se noin on, tässä uusia todisteita odotellessa.

Onko suhteellisuusteoriassa tjms jotakin, mikä edellyttää alkuräjähdyksen ja sen tuotteiden olleen yksittäinen ilmiö - vai onko vain havaintojen puutetta se, että muista erillisistä alkuräjähdyksistä emme ole saaneet havaintoja. Onko mahdollista, että jostakin muusta "suunnasta" meidän alkuräjähdysavaruuteemme tulisi toisen ja useampienkin muiden räjähdysten materiaalia. Loogisintahan olise se, että meidän alkuräjähdys on vain kuin yksi pieni "supernova" valtavassa maailmankaikkeudessa. Eri alkuräjähdysten ulottuvuudet laajenisivat ja mahdollisesti kohtaisivat. Onko uutta Einsteinia vastaamassa tähän kysymykseen?

Mitäh? Eikös NASA:n ja Glavkosmoksen tohtori osaa itse vastata tuohon kysymykseen?

Alussa oli ilmeisestikin äärettömän tiheä energiapiste. Jos perinteisen suhtiksen mukaan mennään, sen pisteen olisi kaiketi pitänyt olla musta-aukko jos sillä pisteellä olisi ollut energiansa lisäksi grvitationaalista massaa. Toisaalta olen ollut siinä käsityksessä, että gravitaatio-voima, johon suhtiksen ennustamat mustat-aukot gravitationaalisen massan välityksellä perustuvat, syntyi vasta hyvän aikaa alkuräjähdyksen ja kaikkien kolmen muun perusvoiman jälkeen (olikos se pohjimmiltaan Alan Guthin inflaatiomalli?). Samoin olen ollut siinä käsityksessä, että suhtis lakkaa aika todennäköisesti pätemästä mittasuhteissa, jotka vallitsivat alkuräjähdyksen aikana. Joten ehkäpä massalla, jos sitä jonkun kilon oli Tamppion esittämällä tavalla, ei tainnut olla vaaraa sysätä maailmankaikkeutta mustaksi aukoksi ennen maailmankaikkeuden syntymää.

EDIT: Tässä Syksyn blogissaan julkaisema kirjoitus alkuräjähdyksestä, jossa hän oikoo tuota minunkin näkemystäni äärettömän tiheästä pisteestä ja tässä Syksyltä asiaan hieman lisää selvitystä. Hän ei tosin ota kanta noihin voimiin tai massaan noissa kirjoituksissaan muutoin kuin huomioimalla vain, etteivät olosuhteet olleet 1/1 verrannolliset nykyiseen suhtiksen aikakauteen.

Tuossa mallissa alkuräjähdykset tapahtuvat avaruudessa, todellakin kuin räjähdykset. Se ei ole Big bangin malli. Siinä avaruus itse on aina ollut maailmankaikkeuden sisällä. Maailmankaikkeus ei laajene johonkin tyhjään tilaan, eikä näin ollen toinen maailmankaikkeus tule laajenemisen myötä vastaan. Jos muita maailmankaikkeuksia on, ne voivat ehkä vuorovaikuttaa keskenään jotenkin, mutta se tuskin on mitään arkijärjellä käsitettävää. Silloin puhutaan useammista ulottuvuuksista.

Mutta sitä en osaa sanoa, onko mahdotonta, että maailmankaikkeus laajetessaan menisi sisäkkäin toisen laajenevan maailmankaikkeuden kanssa jollain tavalla. Ehkä näin voi käydä. Tuskin kuitenkaan tuolla helppotajuisella tavalla, koskapa maailmankaikkeuden tapoihin ei kuulu olla helppotajuinen


Joo ja muutenkin on syytä olla varovainen tuntemiamme olosuhteita käsittelevien teorioiden ulottamisessa niihin olosuhteisiin. Emme me näe juurikaan kvarkki-gluoniplasmaa ja yhdistyneitä perusvoimia. Mutta tavallaan voidaan ajatella, että jos alkuräjähdyksen singulariteettia verrataan mustaan aukkoon, niin olemme edelleen sen saman mustan aukon sisällä. Mikään ei ole mennyt siitä ulos.

olkoot vaan pisteenä tai pilkkuna, mutta edelleen sen ympäröimä "asia" on mun teorian mukainen "rajaton ja olematon avaruus" johon on viitattu useasti toisessa viestiketjussa "mihin avaruus loppuu"

Mistä tuli energia joka käynnisti alkuräjähdyksen?

Kaikki mikä on, on aina tulossa jostakin ja menossa jonnekin.

Ainoastaan silloin kun olemassa oleva asia ns. absorboituu eli pysähtyy johonkin tarpeeksi tiheään vastavaanlaiseen asiaan, ei se ole silloin tulossa, eikä menossa.
( Siis suhteessa kyseiseen tihentymään johon se pysähtyi. Toki sekin tihentymä johon kyseinen asia pysähtyy, on tulossa jostakin ja menossa jonnekin. )

Mutta heti saman tien se onkin jo taas menossa pois päin siitä kohtaa johon pysähtyi, koska siihen kohtaa johon se pysähtyy, on jo tulossa lisää samanlaista asiaa joka syrjäyttää sen ja TYÖNTÄÄ sitä pois päin siltä kohtaa.

Pysähtyminen perustuu riittävään liikkeen vastustamiseen eli siinäkin on kyse TYÖNTÄVÄSTÄ voimasta.

Minkään ilmiön selittämiseen ei tarvita vetävää voimaa.

Niin kauan aikaa kuin teorioissa käytetään vetävää voimaa tai vielä pahempi, kaareutuvaa avaruutta, pysyvät teoriat vaikeina ja niiden mukaista maailmankaikkeutta ei kolmiulotteinen ihminen kykene ymmärtämään. Tämä yksinkertaisesti siksi että maailmankaikkeuskin on vain ja ainoastaan kolmiulotteinen.

Avaruus on ikuinen joka on ei yhtään mitään eli avaruus ei muutu millään tavalla. Laajeneva avaruus ja kaareutuva avaruus on ihmisten hatustaan tempaisemia käsitteitä joita ei oikeasti ole olemassa!

Ikuisessa avaruudessa on ikuista asiaa joka on ainut konkreettisesti olemassa oleva.

Ikuinen konkreettinen asia on erillisinä eri tiheyden ja eri tilavuuden omaavina tihentyminä joista työntyy ulos eri tiheyden omaavina aaltoina ikuista asiaa ja se millaisina aaltoina ikuista asiaa työntyy ulos tihentymästä, määrittelee sen omaako tihentymä varauksen vai ei.

Sopiva ulos työntyvä aalto ikuista asiaa vuorovaikuttaa tihentymää kohti ja tihentymän ohi menossa olevien pienempien tihentymien kanssa niin että ne törmäävät tihentymään ja aiheuttavat riittävän ulkoisen paineen jotta tihentymästä edelleen työntyy sopivasti ulos ikuistaa asiaa aaltoina joka ylläpitää toimintaa jolla tihentymä ylläpitää varausta!


Eipä siinä muuta ihmeellistä ole, siis ikuisessa maailmankaikkeudessa.

Ikuisesta asiasta koostuvat tihentymät kierrättävät ikuista asiaa.

Niin pienen mittakaavan tihentymät, kuten fotonit ja neutriinot, joissa oleva asia vaihtuu matkan aikana kokonaan, jos matka on tarpeeksi pitkä, ennen kuin kyseiset tihentymät itse törmäävät johonkin massiivisempaan ja tiheämpään tihentymään joka myös kierrättää ikuista asiaa,

kuin isonkin mittakaavan tihentymät joita sijaitsee näkyvän maailmankaikkeuden ulkopuolella, joista yhdestä näkyvässä maailmankaikkeudessa olevat galaksien siemenet humahtivat ulos noin 13,7 miljardia vuotta sitten.

Tuhansien miljardien vuosien päästä meissäkin oleva asia on hajaantunut erittäin pieniksi ja erittäin nopeiksi tihentymiksi jotka aikanaan törmäävät vastaavanlaisiin ison kokoluokan tihentymiin jotka kierrättävät ikuista asiaa isossa mittakaavassa!

Eli ei mikään energia käynnistä ns. alkuräjähdystä.

Ikuinen asia on kierrättänyt itseään ikuisesti ikuisessa avaruudessa joka on ei yhtään mitään!

Näkyvän maailmankaikkeuden ulkopuolella on ison kokoluokan tihentymiä jotka kierrättävät ikuista asiaa niin että niissäkin oleva asia vaihtuu ajan kanssa kokonaan.

Niiden keskustaan työntyy ulkoa päin koko ajan kaiken taustaksi hajaantuneita pieniä ja nopeita tihentymiä joista osa työntyy kyseisten kohteiden keskustaan asti, syrjäyttäen sinne aikaisemmin tulleen asian joka on siellä puristunut erittäin tiheäksi asiaksi.

Näin näistä kohteista työntyy koko ajan pois päin erittäin tiheään puristunutta asiaa josta havaittavan kaltaisia maailmankaikkeuksia joihin ainetta joissa olevissa tihentymissä oleva asia avautuu matkan aikana koko ajan vähemmän tiheäksi asiaksi jne.


Ps. Ikuista asiaa kierrättävien kohteiden keskustaan siis työntyy ulkoa päin koko ajan kaiken taustaksi hajaantuneita pieniä ja nopeita tihentymiä joista osa työntyy kyseisten kohteiden ydinkeskustaan asti ja syvemmällehän ne eivät pääse. Eihän pohjoisnapaa pohjoisempaankaan pääse. Mutta eipä sinne pohjoisnavallekaan mitään hokkus pokkus totaalisesta olemattomuudestakaan synny.

Jos menet pohjoisnavalle, pitää sinun syrjäyttää sinne aikaisemmin menneet tyypit, jos sieillä joku sattuu olemaan. Et voi ilmestyä sinne pohjoisnavalle hokkus pokkus. Sinne täytyy mennä, jotta sieltä voi tulla pois.

.

Paljonkohan pamahtaisi energiaa jos unversumin sisältämä massa kohtaisi saman määrän anti materiaa

Kahden universumin verran. Energian määrähän voidaan aivan yhtä hyvin ilmaista kilogrammoina kuin joleinakin. Massa on energian muoto. Materian ja antimaterian annihiloituessa massan muodossa oleva energia muuttuu kokonaan säteilyn muodosssa olevaksi energiaksi.

Aine on arvelujen mukaan vain 4% universumin kokonaisenergiasta, energiaa vapautuisi 2 x universumin massan verran, kun ei oteta huomioon pimeää ainetta.

Tyhjästä.
Ensin oli tyhjää ja sitte _se_ räjähti.


Samaan hengenvetoon vois miettiä, että tiedetään kyllä avaruuden on äärettömyys, mutta tiedetäänkö sitä missä se sijaitsee?

Mikä räjähti?... jättimäinen musta-aukko
miksi räjähti?... no kun kasvoi liian isoksi josta seuraa että hawkins on taas väärässä
eli hawkinssin säteily ei pienennä mustista vaan virtuaali hiukasparin bla bla bla
suurentaa sitä