KESKUSTELU

Onko mahdollista että Big Bang olikin vaa iso supernova? Eli helkutin ison tähden loppu. On se musta isompi mahdollisuus se ku et kaikki ois pöllähtäny tyhjäst.

Voi sit olla et siel piilee joku isompi musta aukkokin

Sori,mutten muista enää. Siitä on niin kauan.

Eipä se oikein oo. Helpoimmin ymmärrettävä perustelu on, että maailmankaikkeus on ihan liian siisti ja tasainen tuommoselle alkuräjähdykselle. Galaksien jakauma on hyvin samannäkönen kaikissa ilmansuunnissa, ja samoin on kosminen mikroaaltotausta. Tämmöstä jälkeä ei synny mistä tahansa alkutilasta, vaan maailmankaikkeuden on täytynyt olla paljon paljon järjestyneempi alkuhetkillä kuin supernova tai vastaava räjähdys.

Kysyin aikanaan miksi "Big Bang" on syntynyt.
Sain joukon vihamielisiä vastauksia, että tieteen tehtävä ei ole vastata kysymykseen "MIKSI"!
"Tieteilijät" kyllä mielellään vastaavat tietämiinsä " miksi" kysymyksiin, eikä se loukkaa heidän tieteelisyyttään.
Big Bang tuntuu olevan "tabu" tieteelle, jota ei saisi olla.
Harva haluaa tunnustaa, että tiede vastaa vain siihen, mitä se voi todistaa, eikä historiasta haeta paljoa apua.
Tarkoitan, että "tiede" oli olemasa keskiajallakin kun maapallon "todistettiin" olevan pannukakku.
Ajattelu ei ainakaan ole muuttunut, vai onko?
Niin tai näin ennen Big Bangiäkin oli oltava jotakin, jotta asia olisi tapahtunut.
Tai sitten "aika" ajattelumme on rajoitteemme, samoin kuin käsityksemme äärettömyydestä.

Noh, kannattaa ehkä muistaa se että tällä palstalla ei ehkä ihan jokainen ole oikea tiedemies.

Tästä big bang-bisneksestä on jauhettu jo omasta mielestäni ihan liikaa. Nykyteorioiden valossa on mahdotonta sanoa mitä tarkalleen ottaen oman maailmankaikkeutemme alkuhetkillä tapahtunut. Tällä hetkellä pystytään vain varmistamaan, että noin sekunti alkuräjähdyksen jälkeen maailmankaikkeus oli sellainen kuin teoria ennustaa. Kaikki varhaisempiin aikoihin kohdistuva spekulointi on hyvin hataralla pohjalla. Tosin tämä saattaa muuttua ihan lähiaikoina riippuen siitä mitä Planck-satelliitti onnistuu mittaamaan. Mikäli se pystyy havaitsemaan alkuräjähdyksen synnyttämien gravitaatioaaltojen jäljet mikroaaltotaustassa, saisivat teoriat paljon lisää höyryä.

Ja tuommoinen sohvafilosofointi ei ikävä kyllä historiallisesti ole auttanut ollenkaan - luonto on sen verran velmu että siitä ei perille pääse ihan noin helpolla.

Tämä on vähän sama tavallaan toiseen suuntaan ajateltuna, pienintä maailmankaikkeuden rakennuspalikkaa etsittäessä. Maalaisjärki sanoo, että pienimmänkin hiukkasen on aina koostuttava jostain. Eli kyseessä olisi loputon suo, aina paljastuisi jotakin uutta. Rajana olisi vain ihmisten havainnointikyky.

En luottaisi "maalaisjärkeen" näissä asioissa piirun vertaa.

Entä jos maailmankaikkeutemme onkin vain jossakin suuremmassa universumissa sijaitseva fermioni, jonka arvo on negatiivinen, koska maailmankaikkeudessamme ilmeisesti on antimateriaa ja pimeää energiaa enemmän kuin materiaa ja energiaa, ja vastaavasti meidän maailmankaikkeudessamme olevat kvarkit ovat universumeja..

Noh siitä vain pohtimaan miten tällainen järjestely vaikuttaa maailmankaikkeuden havaittaviin suureisiin! Pystytkö keksimään mitään mittausta millä tämän voisi osoittaa oikeaksi?

Pystytkö osoittamaan mitään mittausta millä sen voisi sulkea pois?

Antimateriaa ei ole löydetty universumistamme oikeastaan mistään. Sekoitatko pimeään materiaan? Se on täysin eri asia, kuin antimateria. Pimeä energia taas on tuntematon voima, joka kiihtyvästi laajentaa universumia, mutta ei se ole "negatiivinen voima" siinä mielessä.

Jos sitä nyt on kuitenkin "loytynyt" niin eikä se riitä todisteeksi että sitä voi olla missä vaan missä fysiikan lakien mukaan se ilmenee/muodostuu?

Olen eri mieltä luonnossa kaikki oleellinen tapahtuu yrittämättä, ei sen helpommalla voi päästä ?

Tarkennatko kysymystä.

Antimaterian olemassaolo on todistettu hiukkaskiihdytinkokeissa jo aikoja sitten.