Pistetääs aihe pystyyn niin ei tarvii random-ketjuissa jutustella. Ei varmaan Spin0, Jeremia2 ja Offmind pistä pahakseen kun koppaan nuo teiän tekstit tähän alotukseksi.
offmind kirjoitti:
jeremia2 kirjoitti:
Nyt NASA on kehittänyt systeemin millä voi laskeutua rakettimoottorilla planeetan (Kuu , Mars yms.) pinnalle jarrurakettimoottorin tekemättä isoa kuoppaa laskeutumiskohtaan.
Mutta kerropa miksi laskeutuvan aluksen rakettimoottori tekisi ison kuopan?
Ilmeisesti kyseessä on taas vain niistä kuulentosalaliittohörhöjen esittämistä väärinkäsityksistä.
Lainaa:
Tällä uudella systeemillä ei kylläkään pääse lähtemään takaisin, se on yhä ratkaisematta mutta pintaan tuleminen on siistimpää ?
"Mars Science Laboratory - Curiosity Rover - Mission Animation"
http://www.youtube.com/watch?v=BudlaGh1A0oVarsin hieno homma jos onnistuu. Mutta varmaankin tuohon menetelmään on päädytty aluksen massan minimoimiseksi. Luotainhan ei tarvitse laskutelinettä tuolla menetelmällä.
spin0 kirjoitti:
offmind kirjoitti:
jeremia2 kirjoitti:
Tällä uudella systeemillä ei kylläkään pääse lähtemään takaisin, se on yhä ratkaisematta mutta pintaan tuleminen on siistimpää ?
"Mars Science Laboratory - Curiosity Rover - Mission Animation"
http://www.youtube.com/watch?v=BudlaGh1A0oVarsin hieno homma jos onnistuu. Mutta varmaankin tuohon menetelmään on päädytty aluksen massan minimoimiseksi. Luotainhan ei tarvitse laskutelinettä tuolla menetelmällä.
Joo, massan minimoiminen on tosiaan eräs tärkeä syy laskeutumismenetelmän valintaan. Toinen erittäin tärkeä kriteeri on mission vaatimukset laskeutumisen tarkkuudesta. MSL:n tehtävänä on selvittää onko laskeutumisalueella joskus vallinnut elämälle suotuisat olot joten sen pitää pystyä laskeutumaan hyvin tarkasti juuri kiinnostavalle alueelle. Skycrane-laskeutumisjärjestelmän avulla laskeutumisovaali on säteeltään vain noin 10 km.
Kirjoittelin joskus vuosia sitten Skycranen valinnan syistä ja miksi laskuvarjot, pomppupallot tai perinteiset jarruraketit eivät olleet MSL:lle hyvä ratkaisu:
post909536.html#p909536Äemänkäki kirjoitti:
Kyllä on niin virityksen näköinen tuo laskeutuminen, että ei voi kun peukkua näyttää, hattua nostaa ja antaa kymmenen pojoo Jpl:lle, jos natsaa kohilleen ja onnistuu. Viimeistään tuossa kaapelivaiheessa, ennen puotosta kusee. Pessimisti ei pety.
Toisaalta, tulihan tuo Pheonixkin hienosti alas. Enkä luottanut siihenkään. Pitää muistaa, että tuo loppuvärkki painaa noin 900 kiloa (Pheonix painoi n. 350kg, eli Msl on yli tuoplat tuosta). Paljonkohan on koko luotaimen paino kaikkine vaiheineen?
Ps. Pitäs väsätä tälle oma ketju, kun ei vielä semmoista ole. Ihme ketjuissa tarinaa tästäkin.
Tuolta koppailtu.
Tähdet ja avaruus kirjoitti:
Nasan uusi marsmönkijä on lähes valmiina matkaan
08.04.2011 Mikko Suominen
Curiosity eli "Uteliaisuus" on kolme metriä pitkä marsmönkijä.

Kuva Nasa / JPL-Caltech
Nasan insinöörit ovat päässeet loppusuoralle Curiosity-mönkijän rakentamistyössä. Uusi ydinparistolla toimiva mönkijä on peräti kolmimetrinen eli kooltaan noin kaksinkertainen verrattuna vuonna 2004 Marsiin saapuneisiin Spiritiin ja Opportunityyn.
Curiosityn aiempi työnimi Mars Science Laboratory viittaa sen mukanaan kuljettamaan monipuoliseen tiedelaitteistoon. Rakennusvaiheen jälkeen vuorossa on nyt testaus, jossa mahdolliset laiteviat pyritään löytämään ja karsimaan pois.
Mönkijän laskeutumispaikkaa ei ole vielä päätetty, mutta Nasa on valinnut neljä vaihtoehtoa finaaliin. Curiosityn tärkeimpänä tehtävänä on etsiä merkkejä siitä, onko Marsissa joskus ollut mikrobitason elämää. Siksi oikean laskeutumispaikan valinta on erityisen tärkeää.
Curiosity lähetetään matkaan laukaisuikkunassa, joka avautuu 25. marraskuuta ja sulkeutuu 18. joulukuuta. Mönkijä saapuu Marsiin elokuussa ja laskeutuu lennon viimeisen osuuden käyttämällä irrotettavaa rakettipakkausta. Curiosityn suunniteltu toiminta-aika on kaksi vuotta.
Lisää muoks: Lisätty tuo
T&A:n artikkeli ja siistitty ulkoasua.
Hyviä aurinkotuulia ja rutkasti munkkia Curiositylle.