KESKUSTELU

Periaatteessa noin sen voi ajatella, mutta ehkä luuranko oli olemassa, liha tuli humpsahduksesta.

Jos gravitaatio loppuu niin silloinhan massalliset hiukkaset muuttuvat massattomiksi, vähän kuin aine-antiaine annihilaatiossa. Tarkoittaa siis että muuttuvat fotoneiksi? Ja karkaavat valonnopeudella lipettiin, eivätkä enää muutu miksikään?

Aine / antiaine kohtaamisessa nuo muutuu "puhtaaksi" energiaksi, mitä se sitten lieneekään, fotoneja kait. Tuossa mustatähti tapauksessa oma oletus on tuo kvarkkikolmikon hajoaminen, tulos kvarkki-gluoniplasma.
Eli yksittäinen kvarkki säilyy ehjänä, vain kvarkkien kolmiyhteys hajoaa. Aine / antiaine olisi tuolla yksittäisessä kvarkissa turvassa pahalta maailmalta.
Eli mustan gravitaatio loppuu tuolloin. Samalla kun mitään ei luoda tyhjästä, antimateria ongelma poistunee.

Alla wikistä tapahtuma.

Alkusingulariteetti laajenee
10−43–10−35 s alkuräjähdys alkaa.
Gravitaatio erkanee muista perusvuorovaikutuksista,
vahva vuorovaikutus erkanee sähköheikosta vuorovaikutuksesta.

10−35–10−32 s kosminen inflaatio.
Valoa nopeampi laajeneminen, aine on kvarkki-gluoniplasmaa.

10−12–10−6 s kvarkkiepookki.
Sähkömagnetismi ja heikko vuorovaikutus erkanevat toisistaan,
osa hiukkasista saa massan.

10−6–1 s Hadroniepookki hadronit muodostuvat kvarkki-gluonimassasta.

100–300 s Alkuräjähdyksen ydinsynteesi.
Protonit ja neutronit yhdistyvät atomiytimiksi.

380 000 vuotta Rekombinaatio.
Atomiytimet ja elektronit yhdistyvät atomeiksi, jolloin kosminen taustasäteily vapautuu.

0,4 gigavuotta. Ensimmäiset tähdet syttyvät


Alkua kun pikkuisen viilaa, hypermassiivinen mustatähti saavuttaa sen kriittisen massan, laajeneminen alkaa gravitaation kuolemalla. Samalla vahvavuorovaikutus loppuu, kvarkit erkaantuu kvarkki-gluoniplasmaksi, seuraus "kyllä lähtee".
Loppu meneekin nuottien mukaan.
Eli näen jonkin yhteyden vahvallavuorovaikutuksella ja gravitaatiolla.

Alla wikistä sinisellä.

Kvarkki-gluoniplasma (engl. Quark-Gluon Plasma, QGP) on kvanttikromodynamiikan faasi, joka esiintyy vain äärimmäisen korkeissa lämpötiloissa ja tiheyksissä. Normaaleissa olosuhteissa kvarkit ovat sitoutuneina toisiinsa gluoneiden avulla muodostaen hadroneita, esimerkiksi protoneita ja neutroneita. Kun hadronit saatetaan tarpeeksi kuumiin ja suuripaineisiin olosuhteisiin, kvarkkien väliset sidokset lakkaavat olemasta, jolloin kvarkit ja gluonit ovat ns. vapaita.[1]

Eli nuo olosuhteet muodostuu siellä mustassa tähdessä massan kasvettua riittävästi.

Maailmankaikkeuden materiaalin uskotaan olleen kokonaan QGP:tä ensimmäisinä 20–30 mikrosekuntina alkuräjähdyksen jälkeen, kunnes materiaali laajeni ja jäähtyi aiheuttaen QGP:n hadronisoitumisen. Lisäksi sitä saattaa esiintyä myös neutronitähtien ytimissä.[2]

Sopii mielestäni pelottavan hyvin ajatukseen. Tuo loppuosa sitten ei sovi ajatukseen. Neutronitähden kuoriko sen muka kasassa pitäisi. Oletuksena tosin gravitaation muodostuminen vain ehjän kvarkkikolmikon tapauksessa.

Mutta loppuuko se?


Siellä wikissä on myös kvarkkien arvioituja massoja. Pitäisikö niiden ollakin nolla?

Tuo on hyvä kysymys, en minä tiedä, näyttäisi loppuvan jos se kerran on oletus aineen olomuodoksi "alkupaukun" laajenemisen aikana. Tuskin se minnekkään liikkuisi jos gravitaatio jylläisi sen massan vaatimalla voimalla.



Jos massa on vuorovaikutuksien aiheuttama ilmiö, eli varsinaista massaa ei ole muuten kuin gravikentässä, ja se kenttä kuolee, kyllä taas lähtee, luulisin .

Mulla on toisenlainen näkemys tuohon laajenemiseen. Siten että kyse olisi nimenomaan siitä jylläävästä gravitaatiosta.

Mieti nyt, mitä se gravitaatio on: Aika-avaruuden kaareutumista. Ja massakeskipisteessä jossa gravitaatio on jakautunut symmetrisesti se on avaruuden laajenemista.
Ja missä olemme? Laajenevassa kaikkeudessa. Siis mustan aukon sisällä.

Eikö ennemminkin valkoisessa aukossa. Niitähän on joskus mietitty ihan tosissaan, tajuamatta että elämme juuri sellaisessa, ja että se on "mustanaukon" kääntöpuoli, siis ajallisesti, vaikka aikaa ei varsinaisesti olekkaan.

Aika on liikesuhteita, avaruus on "ei mitään", siis tilaa, aika-avaruus on mielestäni aika heikossa hapessa. Ei kaareutunutta aika-avaruutta, vaan kaareutuneet vuorovaikutuskentät, tuo ei kuitenkaan selitä gravitaatiota.
Sen gravitaation on mielestäni aivan pakko olla jotakin joka tulee materiasta, ei avaruudesta.
Aine/antiaine akselilta, joka muodostaa materian, siltä se gravitaatio lähtee. Fotoni on aineen vuorovaikuttaja, gravitoni antiaineen, tai toisinpäin. Jos aineessa tapahtuu muutos, pitää myös vastapelurin reakoida. Dualismista höpöttävät.
Fotoni vaikuttaa elektronin kautta atomiin, gravitoni ytimen. Fotoni siis vaikuttaa elektroni/ydin akselilla ulkoa sisään, gravitoni ytimestä ulos, siis energian siirtosuunta. Fotoni vaikuttaa elektroniin joka taas eletroni/ydin vuorovaikutuksen kautta vaikuttaa ytimeen, gravitonilla homma menee toisinpäin, gravitoni vaikuttaa ytimeen, joka taas vaikuttaa elektroniin atomin sisäisen vuorovaikutuksen kautta.

Tämä nyt on sitten mitä on..... yritystä ymmärtää.

Sun jutut on kuin aku ankasta suoraan

[quote=Vaikkei postauksessani sinänsä mitään kysymystä ollutkaan, olisi kiva kuulla muiden mietteitä ajatusmallista. Onko joku kenties miettinyt tällaista näkökulmaa ja mihin päätynyt ja missä vaiheessa ajatusleikki karkaa kokonaan lapasesta, jotta sillä olisi enää mitään virkaa tähtitiedeosiossa? Vai joko sitä ollaan paljain näpein jo nyt.

Mitä itse asiassa kysyt tuossa replyssäsi?[/quote]
Sun jutut on kuin aku ankasta suoraan [/quote]
_
Jospa se pallonkuori on esim. 160mrd/vv paksu 3D-tila jonka keskivaiheilla luet sitä Aku Ankkaa, miten hahmoitat asian?

Ankkalinnassakin ajatusleikkejä? Kiitos panoksestasi tähän ketjuun.

Tässäpä tuo hyvin tiivistettynä ensimmäisellä sivulla: