KESKUSTELU

'Suoraan kulkeminen' on mahdollista vain euklidisessa geometriassa. Sillä ei voi kuvata luotettavasti mitään neliulotteisen avaruuden ominaisuutta. Vaikka hallitsemme eri matemaattisia tekniikoita, emme 'luonnollisella järjellä' voi ymmärtää asymptoottisia äärettömiä, jotka ovat kaikkien liikkeitten jokaisessa pisteessä. Zenon nauraa. Samoin 'lyhin mahdollinen' reitti tarkoittaa aina välttämätöntä reittiä. Vaikka kvantti- ja bittiajattelu sysää jatkuvan liikkeen ongelman sivuun, se ei auta meitä mitenkään ymmärtämään selvemmin mitä bittien ja kvanttien välissä tapahtuu. Ainakin aika juoksee välittämättä mitään pakettimaailmasta. Ajan pienintä yksikköä ei tiedetä; ei edes sitä, onko sellaista olemassa. Tästä tuskastuneena jotkut haluavat hylätä koko 'aika'-ulottuvuuden. Jospa maailma olisikin tehty vain lego-palikoista sen ymmärtäisi helpommin.

Viittasin valon kulkuun avaruuden tyhjiössä, jolloin ainoa "reittiin" vaikuttava tekijä on gravitaation aiheuttama avaruuden käyristyminen, mutta silloinkin valo kulkee lyhyintä mahdollista reittiä. Kyllähän valon nopeuden muuttuminen väliaineiden rajapinnoilla on täysin(?) tunnettu asia, jossa taitekerroin (joka on erilainen eri aallonpituuksille, väliaineesta riippuen, esimerkkinä prisma) kuvaa selkeästi,mutta kyseessä on täysin eri ilmiö.

Googlaa "Planck time".

http://en.wikipedia.org/wiki/Planck_time

EIkös tämä tarkoita siis sitä, että fotoni etenee aina energeettisesti edullisinta reittiä pitkin, käytännössä siis lyhintä reittiä, mihin reittiin vaikuttaa gravitaatio?

Kiväärimies ampuu kauas, nostaa tähtäintä ja ampuu kohteen yläpuolelle, kuti lähtee ja seuraa käyrää avaruutta "kuvitellen kulkevan suoraan" avaruuskäyrää pitkin. Sama homma ammuttuna valolla antaa pinemmän käyryyden. Mehän tiedämme, että sen rata kaareutuu joten se ei mene lyhintä reittä, lyhin reitti on ilman kaareutumista. Eikö todellinen avaruuden kaareutuminen ole sellainen jota meidän vehkeilä ja tajunnalla ei havaitse, meni sen läpi millaisella nopeudella tahansa kulkurata on samanlainen.

Vuorovakutusnopeus: Tulen vierellesi ja mottaan kuonoon, sinä pamautat takaisin, tämä aika joka kestää siitä kun tulen vierellesi ja sinä mottaat takasin on vuorovaikutusaika. Sitä tässä mietin, sähköllä sen nopeus on c, gravitaatiolla kun nopeudet ovat c:n luokkaa ?

Nyt on vähän nurinkurista ajattelua.

Mietippäs nyt uudelleen mikä on lyhyin mahdollinen reitti käyrällä pinnalla.

Linkissähän nimenomaan sanotaan myöhemmin, etteivät Hubblen vuonna 2003 tekemät havainnot noudattaneet teoriaa Planckin ajasta. Sitä pienemmät kohteet eivät sumentuneetkaan ennusteen mukaisesti. On siis pystytty määrittämään Planckin aikaa lyhyempiä 'yksikköjä'. Teoriat joutuvat myös empirismin jatkeeksi aina pohtimaan kysymystä ontologian ja pragmatismin välllä. Tietenkin metrin mitta on olemassa eri tavalla kuin kvantti, mutta emme tiedä miten Planckin vakiot ovat olemassa, ontologisesti ja/tai pragmaattisesti.

Analysis of Hubble Space Telescope Deep Field images in 2003 led to a debate about the physical implications of the Planck time as a physical minimum time interval. According to Lieu and Hillman,[5] speculative theories of quantum gravity "foam" where there are space-time fluctuations on the Planck scale predict that images of extremely distant objects should be blurry. However, blurring was not seen in the Hubble images, which was claimed to be problematic for such theories.[6] Other authors have disputed this, in particular Ng et al.,[7] who stated that the blurring effect was overestimated by Lieu and Hillman by factors of between 1015 and 1030, and thus the observations are very much less effective in constraining theory: "the cumulative effects of spacetime fluctuations on the phase coherence of light [in certain theories of 'foamy' spacetime] are too small to be observable".

Eli tuossa yllä tuo jatko. Tässähän toisaalta väitettiin, että Lieu ja Hillman yliarvioivat tätä epäterävyyttä tekijällä 10^15 – 10^30. Tuo Planckin aika, siis 10^-44 on raja, jolla suhtiksen pätevyysalue loppuu. Se, mitä tarvitaan, ovat ns. kvanttigravitaatioteoriat. Esim. säieteorioiden mukaan energiaa aina lisäämällä resoluutio tuon rajan toisella puolella ei enää kasvakaan, vaan aika-avaruus käyttäytyy kaaosmaisesti ja sumeasti (foamy), niin ettei Heisenbergin mukaisesti voida puhua syy/seuraus suhteista tai tapahtumien aikajärjestyksestä. Eli Planckin aika on lyhin ”järjellinen” aika (Planckin aikahan on johdettu Planckin vakiosta, mikä on kaiken kvanttifysiikan perusvakio).

Oletus gravitaation vaikutusnopeus on suurempi kuin valon nopeus.
Kun tapahtuu massiivisessa kohteessa energiapurkaus jossa massaa vapautuu huomattavasti “vapaaksi” energiaksi, mahdollinen gravitaatio aalto vie mukanaan osan tuosta purkautuvasta energiasta joka sitten “ vapautuu ?” sm. aalloiksi pitkin purkautuvaa reittiä. Ikään kuin voimakkaassa räjähdyksessä ilmakehässä jossa painerintama etenee nopeammin kuin ääni, äänen tullessa perässä kuitenkin nopeammin kuin ilman paineaaltoa.
Onko mitenkään mahdollista havaita alussa (gr. aalloilla ratsastavissa) ja perässä tulevista "normaalinopeus" sm.aalloista ?

Eikös tuota voisi ajatella niin, että ilmakehä puristuu räjähdyksen voimasta kasaan, ts koko ilmakehä liikkuu havaitsijan suheen, ääni liikkuu taas tuossa liikkuvassa ilmakehässä omalla nopeudelaan, eli ylinopeus on tässä vain havaitsijan suhteen.



Onko tässä on ajatuksena väliaine joka puristuu kuten ilmakehä?
Gravitaatio liikkuu nopeudella c, siis häiriö lähteen gravikentässä välittyy c:n nopeudella.
Suhteellinen ylinopeus on mahdollinen vain jos lähteen massaa sinkoutuu suurella nopeudella kohti havaitsijaa, sinkoutuvan massan gravitaatio liikkuu silloin nopeammin alkuperäisen lähteen gravitaation suhteen havaitsijan mielestä, c+v.

Ajatuksena, ei ole kysymys puristumisesta, vain gravitaation vuorovaikutusnopeudesta. Massan aiheutamat gravitaatiomuutokset ovat hitaita. Kun massa "purkautuu " energiaksi vapautuu tuo gravitaatiokenttä. Nyt uudelleen ajateltuna se tuskin purkautuu tuota purkautuvaa sm. kenttää nopeammin joka on siihen sidoksissa, mutta ehkä saa terävämmän gr.purkausaallon jos se yleensä syntyy?