petsku kirjoitti:
Electric shadow kirjoitti:
petsku kirjoitti:
Ja voisi olettaa harvinaiseksi, jos isommat tulevat alle pakonopeudella tonttiin.
Voipa se olla harvinaista jostain tietystä syystä, mutta kyllä tälle pallolle pääsee alle pakonopeuden. Pois ei tahdo päästä.
Pääsee toki hitaamminkin, mutta planeettamme kiihdyttää gravitaatiollaan vähänkin kauempaa "putoavan" kappaleen miltei siihen pakonopeuteen.
Nimenomaan. Siksi ilmakehään törmäävän kappaleen teoreettinen miniminopeus maapallon suhteen on noin 11,2 km/s (=peräänajo). Maksimi suhteellinen törmäysnopeus Aurinkoa kiertävällä radalla olevalle kappaleelle on noin 72 km/s (=nokkakolari). Teoriassa suuremmatkin törmäysnopeudet olisivat mahdollisia hyperbolisella radalla olevalle kappaleelle esim. aurinkokunnan ulkopuolelta tulevalle komeetalle.
petsku kirjoitti:
Tähän tietysti vaikuttavat törmäävien kappaleiden alkuperäiset radat ennen kuin Maapallon vetovoima vielä merkittävästi vaikuttaa.
Ja juuri siksi se on teoreettinen miniminopeus. Käytännössä kappaleet törmäävät sitä nopeammin, sillä niillä on oman ja maapallon liikkeen vuoksi muutakin nopeutta maapallon suhteen kuin Maan gravitaation aiheuttama nopeus. Asteroideille tyypilliset törmäysnopeudet ovat suunnilleen 15-25 km/s.
petsku kirjoitti:
Minun on ainakin hankala kuvitella mielessäni skenaario, jossa asteroidi törmäisi ilmakehään merkittävästi alle pakonopeudella.


Eikä sellaista skenaariota ainakaan luonnonmenetelmällä syntyisikään.
Pienin törmäysnopeus olisi kappaleella, jonka rata Auringon ympäri olisi hyvin samanlainen kuin Maan rata ja kappale lähestyisi Maan kiertosuuntaan nähden takaapäin (=peräänajo). Silloinkin Maan gravitaatio kiihdyttäisi lähestyvää kappaletta ja törmäysnopeus olisi vähintään noin 11,2 km/s.
Omituista on, että tällainen kappale on tosiaan olemassa. Miten pirussa se on sellaiselle radalle päätynyt?
1991 VG kiertää Aurinkoa lähes Maan radalla. On olemassa hyvin pieni todennäköisyys että se törmää Maahan vuonna 2101 (1:2273000). Jos se törmäisi olisi sen törmäysnopeus noin 11,19 km/s:
http://neo.jpl.nasa.gov/risk/1991vg.htmlMuita hitaasti törmääviä kappaleita saattaisivat olla Maan näkökulmasta hevosenkengän muotoisilla radoilla kiertävät kappaleet. Kappaleita tunnetaan muutamia ja tunnetuin esimerkki on
3753 Cruithne, jota joskus virheellisesti tituleerataan Maan toiseksi kuuksi. En tiedä niiden mahdollisista törmäystodennäköisyyksistä.
BTW: Tässä toinen hauska osumalaskuri, joka havainnollistaa uhkaavan kappaleen torjumisen vaikeutta:
How to deal with impacting bodiesLainaa:
The DecisionMap Applet gives rough estimates for the warning time and the energy necessary to make a deflection of an approaching body. It computes them in a straight-line approximation, neglecting the effects of the gravitational fields of the Sun and the Earth, but taking into account that the Earth moves with respect to the Sun with about 30 km/s.