KESKUSTELU

Kuvitellaan seuraavanlainen tilanne: Saadaan tietää että aurinko tuhoutuu mystisesti kahdenkymmenen vuoden päästä. Häviäisi kuin pieru saharaan. Puff.
Se tarkoittaisi ainakin sitä että planeetoilta häviäisi se piste jota ne kiertävät. Nyt siis unohdettaisiin se tieteellinen tosiasia, että tähdet eivät noin vain katoa.

Mutta, miten käy ihmiskunnan. Pystyykö ihmiset rakentamaan maapallolle sellaiset olosuhteet jotka pärjäävät tuossa tilanteessa kun aurinko vain häviää? Terradomeja jotka valaistuvat ydinsähköllä? Bunkkeriverkosto maan alle jossa ihmiset asuvat suojassa avaruussäteilyltä?
Mitkä olisivat ihmiskunnan mahdollisuudet säilyä hengissä tälläisessä tilanteessa? Mitä tarvittaisiin jotta ihmiskunta säilyisi hengissä?

Ajatusleikki alkakoon.

Kyllä tuo tietäisi ihmiskunnallekin pikaista tuhoa, kun ravinnontuotanto kävisi mahdottomaksi, eikä oikein mikään näköpiirissä oleva teknologia auttaisi asiaa. Pienimuotoinen asutus luolissa voisi toimia pienen hetken, mutta ensimmäinen vakavampi tekninen tai sosiaalinen ongelma johtaisi niissäkin tuhoutumiseen.

Jos olisi olemassa edes alkeellisesti toimiva ilmastomalli, niin maapallon jäähtymisnopeutta voisi simuloida.

Jos taivas on kirkas, niin jäähtymisteho on 300W/m2. Luultavasti pilvet häviäisivät aika pian, joten tuo luku voisi kertoakin pintakerroksen jäähtymisnopeuden. Eli parissa päivässä kaikki olis pakkasella, koska lämpö on säteillyt avaruuteen.

Maalämpöä saisi kuitenkin vuosia. Luolissa voisi elää ja yrittää, jos keksii että mitä söisi.
Varmaan pitäisi tehdä sähköä ja kasvattaa kasveja UV-lamppujen alla.

Maanpinnalle ei ole paljoa asiaa, ellei ole lasikattoa ja lämmitystä.

Otsonikehä häviäisi pikkuhiljaa, mutta ei se haittaa koska tappavaa UV-säteilyä ei Auringosta enää tulisi.

Joet kuivuisivat muutamassa viikossa. Ilmanpaine laskisi sitä mukaa kun pinta jäähtyy. Ulkona olisi jonkun ajan päästä 100 astetta pakkasta ja vuoriston ilmanpaine, mutta happea voi kuitenkin hengittää niin kauan että sekin jäätyy.

Tällä teknologialla, ei. Mutta uskon että se on mahdollista elää maapallolla avaruudessa vaikkei oiskaan mitään aurinkoa lähettyvillä. Eli teoriassa mahdollista.

En tiiä että miten mutta jos vaikka rakentais semmosii kupooleita maan pintaan. Sit eläis niiden sisällä. Fuusioreaktorit ulkopuolella.

Ajatelkaa. kokoajan ois yö ja helvetinmoiset pakkaset

Ei sille mitään luonnonlakien asettamaa estettä ole. Ehkä ihminenkin pystyisi siihen, jos saisi tiedon 100 vuotta aikaisemmin eikä olisi sosiaalisesti niin vallan ja kilpailunhaluinen, että voisi panostaa lajin säilymiseen silläkin uhalla, että omat jälkeläiset eivät säilyisi.




Luola lienee kustannustehokkaampi. Elämä vaatisi lähinnä ison ja pitkäaikaisen energianlähteen, jolla tuotetaan sähköä kasvivalaistukseen. Ja lisäksi tekniset mahdollisuudet uudistaa kaikki teknologiset osat, joita systeemissä on.

Tästä skenaariosta voi tulla totta jos Oprah löytää hernekeiton.

Joo. Mut ois se hyvä olla ehkä kummatki. Että vois toimia maan pinnallakin.

Jos oletetaan että maapallo ei ajautuisi Jupiteriin tai Saturnukseen tai muihin isompiin gravitaatiokaivoihin, niin sitten sitä lähdettäisin suuntavektorin osoittamaan suuntaan porhaltamaan kohti ei mitään aika pitkän aikaa.

Jos katoaminen olisi ennakoitu, olisi maankuoreen kaivettu sopivalle syvyydelle luolastoja, joissa maalämmöllä hoidettaisiin energiantuotanto valaisemiseen ja kasteluun. Tosin en tiedä kuinka hyvin homma toimisi jos ollaan merenpohjaa alempana ilman että tulisi kosteaa. Ehkä jos ollaan peruskallion sisällä. Maalämpövoimaloilla saataisiin sähköä, joten valoakin riittäisi, mutta raaka-aineista olisi pulaa aika pian, ellei kierrätystekniikkaa oltaisi opittu käyttämään paljon nykyistä tehokkaammin. Avaruusaluksista voisi varmaan tämän tekniikan apinoida, mutta aika paljon pienemmälle porukalle.

Ravintoa voisi kasvattaa maanalaisissa luolapelloissa, joita valaistaisiin maalämpösähköllä. Toinen vaihtoehto olisi kasvattaa sieniä, jolloin valaistus ei näyttelisi niin suurta osaa.

Luolien tulisi olla erittäin suuria, useita neliökilometrejä kooltaan, ja siltikin jossain vaiheessa tarve saada uutta multaa tulisi ajankohtaiseksi. Ihmispaska toimisi pääasiallisena lannoitteena, ja maalämpö siis kasvuenergiana.

Eli tässä maailmassa ravintola ja vessa ovat yksi ja sama huone.

Luolastoa voisi hiljalleen laajentaa, ja ulottaa lonkeroita uusiin maakerroksiin pois peruskalliosta, joista uutta maa-ainesta voisi kuljettaa peltoluoliin.

Ennen pitkää peruskalliota ympäröisi ikirouta, mutta siihen saattaisi kulua melko tovi. Maapallo myös jäähtyisi hiljalleen, mutta ihmiskunta voisi kaivautua jäähtyvän laavamöhkäleen perässä aina keskukseen asti, ja kun keskus (vihdoin jäähtyessään huoneenlämpöiseksi) saavutettaisiin, huomattaisiin myös että ollaan painottomuudessa. Sitten ihmiskunta voisi laajentaa tätä hiljalleen jäähtyvää keskipistettä isoksi kammioksi ja lennellä siellä ympäriinsä kuin helvetin enkelit.

Islannissa on noita kuumia lähteitä ja geotermistä energiaa. Sieltä siis tontti, ja tontin suojelemiseksi miinoja, sähköaitoja (+akun voi ladata vaikka kuntopyörän dynamolla), pari konepistoolia ja muutama tuhat ammusta.

Chilen loukussa olevat kaivosmiehet voisivat toimia ministereinä.

Mitä sitten, jos sienne kuuman lähteen viereen onkin jo linnoittautunut joku islantilainen lammaspaimen konekivääreineen?

Jos saatkin sen ikioman lähteen, siitä konepistoolista on epäilemättä paljon hyötyä, kun ilmanpaine romahtaa ilman alkaessa tiivistyä.

Mutuna kuvittelisin, että juuri nyt riski jupiterin gravitaatiokaivoon ajautumiseen olisi melko suuri, koska se on oppositiossa ts liikkumassa suunnilleen samaan suuntaan maan kanssa. Vaikka aika tarkkaan noiden suuntien pitäisi kai osua kohdilleen, että tapahtuisi törmäys. Lähiohituskin voisi kyllä saada aikaan mielenkiintoisia vuorovesi-ilmiöitä tms.

Mikä on ensimmäinen iso uhka?

-Ilmanpaineen lasku
-Hapen väheneminen
-Pimeys
-Kylmyys

Pimeys tulee heti.
Kylmyys ja ilmanpaineen lasku pikkuhiljaa päivä kerrallaan.
Päivähän edelleen on, tosin aika abstrakti käsite.

Hapen väheneminen on hitain ongelma, mutta kieltäisin silti bio- ja fossiilisen energian.

Eikö ilmanpaineen pitäisi nousta? kylmä ilma laskeutuu maahan --> todella paljon happea pakkautuu niskan päälle

ilmanpainehan tarkoittaa sitä, kuinka suurella voimalla ilma painaa maata vasten

Kun lämpötila tippuu jonnekin pariin sataan pakkasasteeseen, niin "ilmakehä" olisi kinoksina maa ja jään peittämien merien päällä. Tulivuoritoiminta ehkä ylläpitäisi jonkinlaista hyvin ohutta kaasukehää.

Varmaan kuvaamasi kaltaiset ihmiset, jotka kuvittelisivat silmittömällä tappamisella ja ryöstelyllä jotenkin pidentävänsä tai laadullisesti parantavansa loppuelämäänsä, kun eivät typerykset tajuaisi, että saisivat kyseisessä tilantessa antoisimman mahdollisimman loppuelämän sijoittamalla ensimmäisen kuulan omaan ydinjatkeeseensa.