KESKUSTELU

Katselin kuuta napa-alueelta ja siinä näkyy kiintoisa kraaterien tihentymä tihentyen juuri navalle, maanpuolinen sivu näyttää lähes sileältä, onko siinä jokin tasoittava fysikaalinen ilmiö? Maanpuolinen nopeampi pinnan tasoittuminen ajan kuluessa on selvästi havaittavissa. Johtuuko tuo navan kraateritiheys jotenkin maan vaikutuksesta?
Kuun kasvaminen meteoriiteilla vain toiselta puolen tekee siitä toispuoleisen ? Pyörähdysakseli hakee tietenkin aina uuden paikan painopisteen mukaan. Kuulla taitaa olla melkoinen osuus maanpinnan suojelussa ( nyt meille) meteoriiteilta, kuin pyörivä suojakilpi?

http://wms.lroc.asu.edu/lroc#damoon
Mouse Position:
Target Coordinates: 85.691°, 134.861°

Liekö pölymyrskyt päiväntasaajalla tasoittaneet ? Miksi muuten kuvassa näkyy pystysuoria mustia viivoja, eikö noista alueista ole saatu kuvaa ?

Kuussa ei käsittääkseni tuule, joten se vaihtoehto on pois suljettu. Kuukuvat otetaan ns. viipaleina, ja niitten yhdistäminen ei aina olekkan yksinkertaista.

Kyllähän Aurinko aiheuttaa eroosiota sielläkin.

Tämä asteoroidi muuten sujahti noin 12.000 km päästä juuri äsken. Miksi ei hälyä noussut?

Kuvalähde alkuperäinen: http://www.portaltotheuniverse.org/blog ... iew/95329/

Niin ja täälläkin on aikaisemmin keskustelut noista kuukuvista, koska Google on asialla
geologia-maa-meri-ja-ilma-f7/google-ja-kuu-hullun-touhua-t40282.html

Olisiko 4-5 metrin kokoisesta kappaleesta mielestäsi pitänyt nousta hälyä?

Tuohan juttu on sikäli mielenkiintoinen, että havaittiin vain muutamia tunteja ennen ohitusta, vaikka avaruudessa on noita sateellitteja päivystämässä. Yläilmakehässämme räjähteässeen olisi saatu nähtäväksi hienoja tulipalloja. Aiheuttaahan kynnen kokoisetkin hiekkakivet upeita tähdenlentoja. Tuo Ursan http://www.avaruus.fi sivusto taitaa olla nyt taas nurin. Siellä olis lisää juttua tuosta kivenjärkäleestä.

Kuuhun ei ole tietääkseni rekisteröity yhtään asteroidi- tai meteoriittitörmäystä meidän mittaushistorian aikana. Jupiteriin kylläkin.

Kuun ns. meriinkö viittaat tasoittavalla tekijällä? Syytä miksi "merien" basalttitasangot ovat suurimmaksi osaksi juuri Maan puolella, ei vielä tiedetä. Hypoteesi on se, että lämpöä ja sitä kautta vulkaanista toimintaa synnyttäneet elementit olivat Kuussa jakautuneet epätasaisesti.
http://en.wikipedia.org/wiki/Lunar_mare ... re_basalts

Mutta eiköhän tuokin mysteeri selviä, kunhan Kuuhun aikanaan pääsee leegio geologeja kiviä tutkimaan.


Ilman suuria basalttipurkaustasankoja koko Kuu olisi tasaisesti kraatterien peitossa samalla tavalla kuin vaikka Merkurius.


Valtaosa Kuun kraattereista on aurinkokunnan alkuajoilta ja eiköhän Kuu saanut aika tasapuolisen kohtelun.
http://en.wikipedia.org/wiki/Late_Heavy_Bombardment


Tuskin. Kyllä Maahan törmää ihan yhtä paljon (tai paljon enemmänkin) roinaa kuin Kuuhun. Kuussa jäljet vain näkyvät miljardien vuosien kuluttuakin.