KESKUSTELU

Onko aivan järjetön ajatus lähteä terraformaamaan Kuuta? Marsistahan puhutaan paljon, mutta miksi vaivautua sinne asti kun tuossa lähellä olisi Kuu. Onhan Kuu toki pienempi ja siellä on käsittääkseni tosi olematon kaasukehä? Eikös terraformaaminen olisi turhaa Marsilla jo siitäkin syystä että siellä ei ole magneettikenttää, kuten ei kyllä Kuullakaan. Ja Magneettikenttähän on tarpeellinen elämän ylläpidon kannalta. Heittäkääpä ajatuksia ja mielipiteitä?

Käsittääkseni kuussa ei ole niin paljoa metalleja ja vastaavia kuin marsissa, joten sinne voisi rakentaa erittäin omavaraisen avaruusaseman.

Tosi olematon, todellakin. Ilmakupujen alle voisi ehkä jotakin rakentaa, mutta koko Kuuta on aivan turha ryhtyä maankaltaistamaan.


Riittävän kehittyneillä laitteilla voisi ehkä luoda keinotekoisen magneettikentän. Marsissa hommaa helpottaa se, että siellä on jo valmiiksi ilmakehä, vaikkakin ohuenlainen. Kuuhun on turha sellaista ryhtyä kyhäämään.

Kyllä marsilla on magneettikenttä ainakin uutiset-osastossa olevista revontulikuvista päätellen.
Ilmakehää kuuhun ei pysty kehittämään alhaisen painovoiman takia ja kun sitä ei ole, meteoriitit pääsevät vapaasti tuhoamaan kupolit.
Pysyvät tukikohdat pitäisi rakentaa kuun pinnan alle.

Hey! Kuun maaperässä on mm. alumiinia ja useita muita arvokkaita metalleja!

Sen takia NASA sinne asemaa suunnitelee, parhaillaan. Kuun pölyä suunnitellaan käytettävän rakennusaineena.

Tuo on täyttä puppua, ettei Kuussa olisi tarpeeksi höydynnettäviä metalleja. Käyttäkää nyt järkeänne!

En ole sanonut ettei siellä olisi tarpeeksi, vaan marssissa on enemmän metalleja.

Selvähän se, kun Mars on isompikin...

Kuunhan arvellaan koostuneen jokseenkin samoista materiaaleista kuin Maan, joten eiköhän sieltä mineraaleja löydy. Vähäinen painovoima sitä paitsi helpottaisi kaivostoimintaakin.

Kaivoksista saa tehtyä asuntoja, mitenköhän alhainen painovoima vaikuttaa elimistöön.

Alumiini on yksi maankuoren yleisimpiä aineita. Se on niinkin kallista kuin se on vain siksi, että sen pelkistäminen on niin energiaasyövää. Energiaa ei Kuussa ole sen enempää kuin Maassakaan, pikemminkin päinvastoin. Joka tapauksessa perehtyminen alumiinin hintaan ja Kuutoiminnan kustannuksiin osoittaa, että sillä rahalla kun Kuuhun perustaa ensimmäisen alumiinin tuotantolaitoksen koko Euroopan peittäisi ties miten paksulla alumiinikerroksella. Sama pätee kaikkiin muihinkin metalleihin. Kaivostoiminnan takia ei avaruuteen kannata mennä. Taivaankappaleiden luonnonvaroilla voi olla hyötyä ainoastaan niille perustettaville tukikohdille, ei Maahan tuotuna. Avaruudessa ei ole mitään (tai no He3, mutta sillä ei ole mitään käyttöä) mitä ei maankuoressa ole.

On, todella. Kuu on niin pieni, ettei sille saa pysyvää kaasukehää mitenkään.




Planeetan terraformaus on joka tapauksessa niin suuren luokan projekti, ettei etäisyydellä ole väliä. Niin kauan kuin ihmiskunnan merkittävimmät tahot toimivat vuosineljänneksen aikajänteellä on aivan turha edes puhua kymmenien tuhansien vuosien terraformausprojekteista.




Onhan magneettikenttä hyödyllinen, mutta tuskin sentään välttämätön. Ilman magneettikenttää eliöt ovat alttiimpia mutaatioille, mutta useimmat eliöpopulaatiot kestävät rajujakin oloja. Enemmän ongelmia tule yksilöille, jotka sairastuvat ennen aikojaan tai syntyvät epämuodostuneina. Magneettikenttää ei planeetalle pystytä luomaan, se vaatii aivan liikaa energiaa kaikille kuviteltavissa oleville tekniikoille.

Tästä linkistä löytyy infoa kuun asuttamisesta ja kaivostoiminnasta siellä.

http://www.pp.htv.fi/jwestman/quu/0_qmalli.html

Kuusta löytyy mm. 40 prosenttista titaani malmia, ja vertailun vuoksi voisin mainita, että Maan titaanimalmeista löytyy titaania ehkä 40 promillea. Lisäksi on huomattava, että Kuussa sen titaanimalmin "sivukivi" on pääasiassa rautaa, ja sitten on tietenkin näiden kummankin oksideja. Eli kaikenkaikkiaan Kuun mineraalivarat ovat melko rikkaat.

Titaanioksidi on siitä mielenkiintoinen aine, että sitä voidaan käyttää vaikka lämpökilvissä. Ja kuuasemalla on varmasti käyttöä myös raudalle ja hapellekin, eli sen malmin hyödyntämisestä ei jää juuri mitään yli.

Ehkäpä pahimmat puutteet ovat siinä, että Kuussa on kovin vähän vetyä ja hiiltä.

Ja mitä Marsiin tulee, niin minun tietääkseni siellä ei ole oikeastaan mitään niin erikoista mitä Kuussa ei olisi, ehkäpä hiilidioksidi on se tärkein... Ja tiettävästi Marsissa on jonkin verran vetyä, ja ehkäpä jopa vesijäätäkin.

Terraforming = Maankaltaistaminen.

Eli jos Kuu maankaltaistettaisiin. Se tarkoittaisi minimissään sitä että siellä olisi ilmakehä jossa ihmiset voisivat hengittää ja jonka sisällä he olisivat suojassa avaruudesta tulevalta säteilyltä samassa mittakaavassa kuin täälläkin.

On täysin eriasia rakentaa asutusta Kuuhun kuin tehdä Kuusta maankaltainen.

Ei Maahan metalleja kannatakaan tuoda... Mutta Kuuasema saattaisi tehdä avaruudessa asumisesta niin halpaa, että melkein kenellä tahansa olisi varaa asua avaruudessa. Kiertoradalle nousu olisi edelleenkin kallista, mutta Kuussa ja mahdollisesti kauempanakin tuoduista materiaaleista ja komponenteista voitaisiin rakentaa aluksia, asemia ja luotaimia.

Koska esim. luotaimia ei tarvitsisi enää laukaista kiertoradalle, voitaisiin niitä tehdä sarjatuotantona, siitäkin huolimatta että Kuussa ja muualla lähiavaruudessa kaikki maksaisi edelleen huomattavasti enemmän kuin Maassa. Tämä johtuu siitä, että kiertoradalle laukaisu maksaa tuhansia dollareita kilolta. Siispä voidaankin sanoa, että yksinkertaisinkin palkki tai levy maksaa kiertoradalla tuhansia dollareita kilolta. Tämän vuoksi Kuuasema voitaisiin saada tuottamaan melko pian.

Sateelliitteja ja luotaimia tullaan kuitenkin tarvitsemaan myös tulevaisuudessa, ja niiden lähettäminen Kuusta tulee halvemmaksi kuin Maasta.

Mitä omavaraisemmaksi Kuun siirtokunnat saataisiin, sitä halvemmalla siellä voitaisiin tuottaa kaikkea mahdollista.

Tulevaisuudessa voitaisiin luotaimiakin tehdä vaikka tuhansia päivässä, eivätkä ne maksaisi juuri patteriradiota enempää. Ne olisivat toki melko yksinkertaisia luotaimia... Mutta jos niitä voidaan tehdä tuhansittain, on melko yhdentekevää mitä yksittäinen luotain saa aikaan, sillä niin tai näin, niin tuhansien luotainten lauma saa kuitenkin kerättyä PALJON enemmän dataa kuin mikään yksittäinen "superluotain". Mainittakoot, että suurilla luotain laumoilla on myös paremmat mahdollisuudet selvitä kaikista avaruuden vaaroista. Tuskin edes kukaan huomaa vaikka meteoriitti pyyhkäisisi pari sataa luotainta tieltään, jos jäljelle jäisi vielä tuhansia luotaimia.

Luotaimia alkaisi olemaan niin paljon, ettei niille enää viitsittäisi keksiä edes nimiä, vaan luotaimet tunnettaisiin lähinnä mallin ja sarjanumeron perusteella.

Koska Kuuasemat tuottaisivat halpoja osia, voitaisiin alkaa rakentamaan vaikka suuria rahtilaivoja, jotka voisivat kuljettaa luotaimia lähemmäs tutkimuskohteita, moduuleja ja komponentteja vaikka Maan kiertoradalle, jossa niistä koottaisiin aluksia, ja asemia. Tarvikkeita Marsiin perustettaville asemille, ehkäpä kauemmaskin.

Jos näin laajennettaisiin ihmisten vaikutuspiiriä asteroidivyöhykkeelle asti, niin materiaaleja olisi käytännössä rajattomasti. Veden riittävyydestäkään ei olisi enää huolta eikä murhetta. Asteroidivyöhykkeeltä olisi suhteellisen helppoa lähteä vaikka aurinkokunnan ulkopuolelle.

Tarvittava tekniikka kuuasemien ja myöhemmin siirtokuntien perustamiseen on jo olemassa, itseasiassa tarvittava tekniikka on ollut olemassa jo aika pitkään... Tokihan tekniikka on kehittynyt, mutta tekniikka kehittyy edelleen, ja kaikkein parhaiten sitä kehitystä nopeuttaisi niiden siirtokuntien perustaminen. Jos jäämme vain odottamaan parempaa aikaa, niin saamme odottaa vaikka maailmantappiin. Huomenna tekniikka on aina hitusen valmiimpaa kuin eilen, mutta ihan valmiiksi asti se ei tule koskaan.

Kaipa esim. sydämen toiminta helpottuu. Lihasten rappeutumista voisi torjua käyttämällä liikkumisen raskaammaksi tekevää pukua tai kiinnittämällä lisäpainoja ranteisiin ja nilkkoihin sekä muualle vaatteisiin. Muutoin Maahan palaaminen voisi pitkäaikaisen Kuussa oleskelun jälkeen olla melkoinen shokki.