KESKUSTELU

Ei oleminen määrittää olemisen. Oleminen tekemisenä määrittää ajan ja paikan...

Ai vähän niinku näin?
http://www.youtube.com/watch?v=I6cgca4M ... re=related

Tai näin?
http://www.youtube.com/watch?v=x7d13Sgq ... re=related

projektiivista tasoa vissiin havainnollistaa 3 D:ssä boy surface ?

Mitä tämä on tarkoittavinaan?

On myös energiansäilymislaki ja vastaavat. Tällaiset selittävät kyllin hyvin sen, että jotain on pakko olla ollut olemassa aina, kerran jotain on olemassa.

"Energian säilymislaki ja vastaavat" ovat osa luonnonlakeja, mitkä siis syntyivät BB:ssä yhdessä avaruus-ajan syntymisen kanssa. Toistan vielä: standarditeoria selittää nämä.

Jeesille:
Spin ei ole klassisen fysiikan mukainen vapausaste. Siksi sitä ei voi kuvailla klassisin termein (tai voi, mutta karkein allegorioin). Spin on hiukkasen kvanttifysiikan sisäinen impulssimomentti, mikä on kvantittunut. Hiukkanen standarditeoriassa on pistemäinen, eli sillä EI OLE klassista akselia ja pintaa pyörimiseen. Myös hiukkasen ”pyöriminen” tulee selittää kvanttifysikaalisesti.

Jollet ymmärrä, miksei kvanttifysiikka ole klassista fysiikkaa, niin siihen auttaa vain (vuosien) opiskelu. Voit aloittaa esim. spinin tutkimisen täältä:
http://physics.oulu.fi/fysiikka/oj/7663 ... _luku7.pdf

Miten standarditeoria selittää sen, että ensin ei ollut mitään, ja sitten oli jotain? Selitykseksi ei kelpaa, että aika alkoi, koska silloin aika on selittämättä. Jos aika onkin selitetty, niin vielä on selittämättä se, miten ensin ei ollut aikaa, mutta sitten oli. Toisin sanoen, ei kelpaa että ensimmäisen liikuttajan teoria korvataan ensimmäisen selitettävän teorialla.

Miten tarkkailija voisi olla ulkopuolella? Esiintulo taas on kuin säkkipimeästä luolasta (toinen ulottuvuus) esiintuleva olio (materia) joka valon (luonnonlait) vaikutuksesta alkaa vuorovaikuttaa tarkkailijan (vielä selittämätön olion toiminto) kanssa.
Tarkkailija myös osaa odottaa kyseisessä ulottuvuudessa kohtaavansa jotakin, siis ymmärtäen sen rajallisuuden osanma kokonaisuutta josta ei voi kuijtenkaan saada suoraa kosketusta. Tämä on enemmän kuin evoluution kehittämä psyyken mekanismi hahmottaa ympärissstöään koska alimmilla eliöillä ei ole tietoisuutta mutta tahto lisääntymisellään vaikuttaa ympäristön kanssa, jonka luulisi riittävänkin.

Silloin kun BB loi avaruus-ajan luonnonlakeineen, niin EI OLLUT mitään ”ensinsiä” eikä ”sittensiä”. Aika standarditeoriassa on hyvin määritelty (riippumatta koska se on alkanut). ”Ensimmäinen liikuttaja” oli kosmos itse.

Mutta oli BB?



Väität, että ennen aikaa ei ollut mitään?



Miten kosmos liikutti itseään, kun kosmosta ei ollut?

En tiedä onko tämä teille tuttua.
http://en.wikipedia.org/wiki/String_theory

Aivan. Vastaus - jota Lentotaidoton kiertelee kuin kissa kuumaa puuroa - on se, että me emme tiedä. Asiasta voidaan logiikkaan nojaten päätellä, että kosmos oli itse itsensä syy (koska näin sen täytyy olla). Sen pitemmälle emme kuitenkaan pääse, sillä jos lähdemme kysymään, että tarkalleen miten jokin voi olla itse itsensä syy, ylittää kysymys logiikantajumme. Ymmärrämme siis, millainen vastauksen tulee olla jotta se olisi looginen, muttemme sitä mitä siitä seuraa.

Varsinainen "Kysymys Maailman Synnystä" on siis luonteeltaan filosofinen (tarkoitan tällä pohdinnallisesti mielenkiintoista kysymystä, johon ei voida löytää tyhjentävää vastausta), ja sellaisena se tulee säilymäänkin.

Sekä dialektiikkaa, että kvanffifysiikkaa.

Kysymys ajasta ja paikasta on tavallaan järjetön. Me voimme havaita ainoastaan nopeuden muutoksia (sisäisesti). Kaikki muu on johdettua. Tavallaan kyse on sittenkin termodynamiikasta.