KESKUSTELU

Maailmankaikkeus on 13,7 miljardia vuotta vanha.

Mutta minkä kellon mukaan tämä lukema on laskettu? Suhteellisuusteorian mukaan aika ja ajan kuluminen ovat suhteellisia, eli absoluuttista aikaa ei ole olemassa.

Kuinka maailmankaikkeudelle voidaan siis ilmoittaa yksiselitteinen ikä? Eikö se riipu tarkkailijan liikkeestä suhteessa muiden tarkkailijoiden liikkeeseen?

eikös tuo vuosi, niinkun tunnitkin ole vain sovittuja standardeja, olkoon katsottu vaikka mummon kaappikellosta. Voitaishan tuo ilmoittaa vaikka kuun kiertoina, tai auringonlaskuina.

Ainoa vaan, että tuo mainitsemasi mummon kaappikello kulkee eri tahtiin riippuen siitä, sijaitseeko se Maan pinnalla vai kuvitteellisessa avaruusaluksessa joka liikkuu suurella nopeudella. Jälkimmäisessä siis kello käy hitaammin ja kellon vieressä istuvan mummon elimistö vanhenee hitaammin - kaikki käy hitaammin. Tätä juuri kysyin.

mehän olemme nyt siis... mikä paikka se nyt oli...ai niin maapallo,mehän olemme maapallolla.Ei meidän mummon kaappikello ole avaruusaluksessa. sepä näyttääkin maapallon aikaa. nojoo (oikeesti mummon kellossa ei oo edes viisareita)

Ihmiskunnalla on vielä toistaiseksi aika vähän kelloja muualla kun maapallolla tai sen välittömässä läheisyydessä. Siksi sanoisin että tuo mainitsemasi aika ilmaistaan ihan maapallon ajassa. Mutta ehkä joku tietää paremmin tästä asiasta.

Mahtaisiko noilla raskailla alkuaineilla olla jotain tekemistä maailmankaikkeuden iän laskennan kanssa. Ainakin maapallon ikä on pystytty niillä laskemaan.

Wikipedia saattaa kertoa jotain;)

Tai sitten tämä : http://fi.wikipedia.org/wiki/Hubblen_laki

Samansuuntainen ihmetys.
Hiljattain oli tollainen uutinen, että maailman tarkin kello tekee 1 sekunnin virheen noin ja noin pitkällä aikavälillä.
Mielestäni tuon yllämainitun mittavirheen rekisteröinyt hilavitkuttin on maailman tarkin kello!?!

Kukahan kesisi mitä aika on?

Miten tuo 13,7 mrd on laskettu? Onko se etäisyys maapallolta kauimmaiseen kohteeseen joka on havaittu (Alla olevasta hienosta kaaviosta väli: Maapallo-B)? Jos näin, niin sittenhän pitäisi vielä katsoa päinvastaiseen suuntaan ja ottaa sieltä myös kauimmainen kohde A mikä näkyy. Lopputulos olisi A:n ja B:n välinen matka + B:n ja Big Bangin väli (jota ei voida tietää)

Kaaviossa siis piste A on "vasemmalta" nähty kauimmainen kohta ja piste B toiseen suuntaan nähty kauimmainen kohta. Jommankumman takana on sitten vielä se universumin keskikohta, bib bangin tapahtumapaikka joka on täysin tyhjä räjähdysaallon voimasta. Sen toisella puolella on vielä puolet maailmankaikkeudesta.

Univers. raja A - - Maapallo - - etäisin kohta B - - Big Bang - - Univers. raja C

Meidän käypä kellomme (aurinkokunta) ei ollut olemassakaan universumin alkuaikoina. Koska 'aikaa ei ole', voidaan maailmankaikkeuden iäksi arvioida n. 6000 vuotta, tai miljardisatamiljoonaakolmesataaseitsemäntoista jotain sopivaa mittayksikköä jonnekin sopivan paikan tienoille. Samankaltaisten tähtien perusteella on päätelty, että niitä ei esiinny niin tiuhaan kuin olisi toivottavaa.

Eikös tässä ole olennaista laittaa jokin selkeä luku maailman synnylle.
Tämä kuuluu moderniin maailmanluonti myyttiin.
Kaikki on mitattu, kaikki on hallinassa.
Maailma on selkeä kuin kellokoneisto.
Ajan suhteellistaminen ja kvanttimekaniikka on tosin muovannut tuosta kellokoneistosta Dalimaisen.

Maailmankaikkeuden ikä ilmaistaan Maan ajassa. Nähdäkseni muutkin, jotka eivät kierrä mustaa aukkoa tapahtumahorisontin lähellä tai matkusta hyvin nopeassa avaruusaluksessa ovat suunnilleen samaa mieltä iästä, joskaan eivät mittayksiköstä. Maailmankaikkeus ei näy eri ikäisenä maailmankaikkeuden eri pisteissä, vaikka maailmankaikkeuden laajeneminen loitontaa noita pisteitä toisistaan hyvinkin kovaa haipakkaa. Mittaustarkkuus ei ole niin suuri, että esimerkiksi päiväntasaajan ja napojen välinen aikaero olisi merkittävä.

Maailmankaikkeuden ( tai tietysti minkä tahansa muunkin ) iän ilmaiseminen maan vuosina on luonnollisesti pelkkä sopimuskysymys. Olemme tietysti tottuneet tähän yksikköön, ja se on meille suhteellisen helposti hahmotettava ajanjakso. Siksi vuosista puhuminen on ihan järkevää, toki iän voi ilmaista vaikka sekunteinakin. Kun mennään tarpeeksi pitkiin ajanjaksoihin, kuten esim. maailmankaikkeuden tulevaisuuden kehityksestä puhuttaessa, alkaa olla melko sama, käytetäänkö sekuntien vai vuosien potensseja. Sekuntikin sitäpaitsi on yhtä lailla sopimuksenvarainen yksikkö kuin vuosikin, joten siinäkään mielessä kyse on vain siitä, millä yksiköllä ajanjaksoja on kätevää hahmottaa. Vuosi samoin kuin vuorokausikin ovat kulttuurillisesti niin vakiintuneita ajan yksiköitä, että aika pieni lapsikin alkaa nopeasti ymmärtää niiden "suhteellisen" kestoajan.

Itseäni aina hymyilyttää, kun puhutaan nuoresta maailmankaikkeudesta, esim. "tässä on kuva taustasäteilystä siihen aikaan, kun maailmankaikkeus oli vasta 300 tuhatta vuotta vanha"...
Tietenkään tuohon "aikaan" ei ollut olemassa mitään meidän aurinkokuntaamme, saatikka maapalloa, jonka kiertoaikaa keskustähtensä ympäri kyseinen yksikkö kätevästi ilmaisee. Mutta kummasti se kuitenkin auttaa hahmottamaan asiaa paljon paremmin kuin saman iän ilmaiseminen vaikka sekunteina.

Etäisyydet ovat niitä valovuosia, yleensä. Parsekeja joskus myös. Mutta 13,7 ei osu näkyvän (tai todellisen) maailmankaikkeuden mittojen kanssa yksiin. Näkyvä maailmankaikkeus loppui muistaakseni jossain 42 miljardin valovuoden nurkilla. Siitä eteenpän on sitten inflaation takana olevaa kosmosta, jota ei voi toistaiseksi nähdä millään konstilla suoraan.

Ja maailmankaikkeuden keskus levisi BB:ssä kaikkialle, sitä ei löydy mistään yhdestä paikasta. Päätän ulkomuistista tällä kertaa tähän, joku tarkemmin muistava voi jatkaa...

Valon nopeuden mukaan, on hankala alkaa yksityskohtaisesti selvittää, hanki alan kirjallisuutta!