KESKUSTELU

Kyseessä tämä uutinen:

http://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-sumut-ja-galaksit/joutsenen-musta-aukko-pyorii-yli-800-kierrosta-sekunnissa.html

Mikä siellä pyörii? Mustaan aukkoon putoava materiaali vai mikä? Laskin että 800 kertaa sekunnissa vastaisi tämän kokoisella mustalla aukolla noin 200 000 km/s, siis 2/3 valon nopeudesta.

Eikö aukkoon syöksyvä materiaali etene tapahtumahorisontin määritelmän mukaan juuri valon nopeudella tapahtumahorisontissa? Jos se etenisi hitaammin, putoaisi se mustaan aukkoon. Nopeammin se ei taas voi edetä. Wkikipedian mukaan on olemassa myös pyörimättömiä mustia aukkoja. Luulisi niissäkin lähelle tulevan materiaalin alkavan pyöriä syöksyessään aukkoon.

Planeetan tai tähden pyöriminen on helposti ymmärrettävissä, mutta mitä tarkoittaa abstraktin käsitteen "tapahtumahorisontti" pyöriminen?

Ilmeisesti kysymys oli joko tyhmä, epäselvä tai liian vaikea, kun kukaan ei ole vaivautunut (tai osannut) vastata.

Tässä vielä leikkaus artikkelista:

"Mittausten mukaan tämä musta aukko pyörii tapahtumahorisonttinsa etäisyydellä yli 800 kierrosta sekunnissa. "

Tässä vielä toimiva linkki artikkeliin:

http://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-sumut-ja-galaksit/joutsenen-musta-aukko-pyorii-yli-800-kierrosta-sekunnissa.html

Maallikkoajatusta.
Se pyörii sillä etäisyydellä, siis tph:n kohdalla tuolla nopeudella tutkijoiden mielestä.
Minusta sen mustantähden pinta on siinä, ja se pyörii siinä kuin mikä tahansa taivaankappale.
Se että sen pinta on näkymätön fotonien puutteen takia on vain hämäävää.

Huimaa vauhtia pyörii. Voisiko pyöriä niin kovaa, että keskipakoisvoima kumoaisi mustan aukon vetovoiman?

Kertymäkiekko siellä pyörii sillä nopeudella, tavarat putoavat aukkoon spiraalin muotoista rataa pitkin, joka kaareutuu sitä enemmän, mitä lähempänä aukkoa sälät ovat.

"Wkikipedian mukaan on olemassa myös pyörimättömiä mustia aukkoja."

Pyörimättömät mustat aukot ovat teoreettisia kuvitelmia, joita ei ole olemassa.

Liekö tuolle pyörimättömyydelle mitään estettä, gravitaatio kun ei ole riippuvainen pyörimisestä, kaiketikaan. Kertymäkiekko pyörii silti vaikka mustis ei pyörisikään, eihän se tavara muuten pysyisi siinä kiekossa ollenkaan.



Tavallaan kertymäkiekossa noin käykin, mustan vetovoimaan kierrosnopeus ei vaikuta muuten kuin kaareuttamalla vuorovaikutusta. Tuosta kierrosnopeudesta saa kyllä mukavia ilmiöitä esiin, esim musta voisi muokkautua donitsiksi, mustan keskellä olisi tuolloin reikä donitsin tasossa.
Tämä voisi tapahtua esimerkiksi silloin kun kaksi mustaa lähestyy toisiaan, siis samoin kuin kaksoistähtipari, mitä lähempänä ovat, sen nopeammin pyörivät toistensa ympäri.

Vaikka mustattähdet ei muodostaisikaan aitoa donitsia, siltä se näyttäisi ulkopuolisesta havaitsijasta, kaksi mustaatähteä kiertää hyvin lähellä toisiaan hirmuisella nopeudella.
Kvasaarin voisi helposti kuvitella muodostuvan noin. "Donitsin" reikä olisi suihkujen lähde.

Pyörimättömyyden este on kulmamomentin säilymislaki. Mustaan aukkoon putoavan materian tulisi tippua sinne täsmälleen tasan kohtisuorassa että se ei alkaisi pyöriä.

Jos miljoonan kilometrin päässä on kivenmurikka jolla on ratanopeutta sentti sekunnissa mustan aukon suhteen, niin kilometrin päähän tuotuna sen ratanopeus olisi 10 km/s, koska sen liike-energia ei katoa. Klassinen esimerkki tästä on taitoluistelija joka vetää kädet kylkiä vasten suorittaakseen piruetin.

Analogiana, jos meillä on täysin kitkatonta supernestettä altaassa jonka pohjassa keskellä on proppu, ja me avaamme sen propun niin se ei tule ulos jos nesteessä on edes vähän kiertoliikettä, koska siirtyessään laidoilta keskelle sen kiertoliikkeen nopeus kasvaa ja keskipakovoima estää sitä putoamasta reikään. Siihen tulee ikuinen pyörre.

Samassa on muuten vastaus kysymykseen, "Miksi planeetat pyörivät?". Mitä lähemmäs aurinkoa liikutaan, sitä nopeammin kaikki pöly ja romu kulkee ympäri, ja kun planeetta muodostuu johonkin kohtaan siitä tomusta, niin auringosta poispäin oleva puoli kohtaa keskimäärin hitaammin kiertäviä kappaleita kuin aurinkoon päin katsova puoli. Kun planeetan nopeus on tavallaan kahden radan keskinopeus, niin siihen törmäilevät kappaleet vääntävät sitä ympäri. Edestäpäin tulee romua joka iskeytyy iltayön puolelle ja takaapäin tulee romua joka osuu aamupäivän puolelle.

Juu, tarkoitin juuri sen mustan pyörimättömyyttä. Minun musta on hiukan erilainen kuin se virallinen musta, siis vain taivaankappale jota vain ei näe materian erilaisuuden vuoksi, se neutronipuuro tms. Kappaleen pinta olisi siis se tapahtumahorisontti. Sen mustantähden ei tarvitse välttämättä pyöriä, kiekko pyörii kyllä juuri tuon takia mitä sanoit.

Edelleen jää mietityttämään tämä lause artikkelissa:

"Se myös pyörii nopeudella, jota suurempaa emme ole muilta mustilta aukoilta mitanneet."

Luulisi tapahtumahorisontin pyörivän kaikilla mustilla aukoilla lähes valon nopeudella. Eikö tapahtumahorisontin määritelmä jo kerro sen?

Etäisyydellä tapahtimahorisontista lienee merkitystä kierrosnopeuteen, samoin sillä kuinka se kiekko on kertynyt ja milloin se on syntynyt. Kertymäkiekko on kuitenkin pitkäikäinen ilmiö, koska se tavara on radallaan mustan ympäri, vajoaa hitaasti .

Luulisi että jos mustan vetovoima on vakio, myös kierrosnopeus jolla radalla pysytään olisi vakio, saman kokoisilla mustilla noin varmasti onkin, mutta niiden mustien koko muuttuu massan lisääntymisen myötä.
Jos kuvittelee 40 kilometristä ja 150000 kilometristä mustaa tähteä, lienee jonkinlaista eroa kiekon käytöksessä ja mustan syömistavoissa.

Eikös tuossa vain kerrottu "pinnan" eli tapahtumahorisontin pyörimisnopeus. Siis kuvitellaan ytimen pyörivän tuota nopeammin mutta ei ole keinoa mitata tätä.

Jos ajattelee mustan kappaleeksi, vain sen pinnalla on väliä. Eipä sillä muutenkaan ole väliä vaikka ajattelisikin singulan sinne keskelle, ei sitä koskaan kukaan voi havainnoida mitenkään.
Viimeinen paikka tehdä havaintoja on tapahtumahorisontti, se ei ole vielä mustatähti.
Kertymäkiekonnopeus riippuu minusta vain "aukon" koosta, jos sen mustantähden vetovoima on kerran aina vakio.
Ajattelee mustan tasopinnaksi tai erikokoisiksi palloiksi, erot huomaa tuossa.

En oikein ymmärrä, miten mustan aukon koko vaikuttaa tapahtumahorisontissa olevan materiaalin kiertonopeuteen. Tässä lainaus eräästä aiemmasta keskustelusta:

"NIIN, mustan aukon edellytys on, että materia kiertää valon nopeudella
sitä juuri tapahtumahorisontissa, nk. Feynmanin periaate."

Jos vaikka aurinko rysähtäisi mustaksi aukoksi (mitä se ei tietenkään voi tehdä, olisi tosi pieni musta aukko), tapahtumahorisontin säde olisi noin 3 km. Tapahtumahorisontin lähelle ajautunut materiaali kiertäisi aurinkoa 3km etäisyydellä keskipisteestä lähes valon nopeudella, noin 16 000 kierrosta sekunnissa.

Jos on sama nopeus kertymäkiekossa, ja mustan halkaisija 6km tai vaikka 150000 km.
Rpm on aivan eri vaikka kiekon nopeus olisi sama. Tuossa uutisessa puhuttiin juuri kierrosta /s. Radankaari on myös erilainen. Luulisin että pieneen "aukkoon" on vaikeampaa päästä kiertoradalta, rpm nousee rajusti lähestyttäessä, keskipakovoima muuttuu myös tuossa samalla. Jotkut kyllä väittää ettei keskipakovoimaa ole?

Siis mustista-aukoistahan voi kerätä pyörimisenergiaa.

Erittäin hyviä energian lähteitä ovat suurella kierrosnopeudella pyörivät aukot, koska ulos tulevan energian määrä voi olla suuri, ulos tulevan pyörimismomentin ollessa pieni.

teho = vääntö x kierrokset per minuutti

Kerätessään energiaa 800 kertaa sekunissa pyörivästä aukosta, keräyslaite pyrkii alkamaan kiertämään aukkoa 800 kierrosta sekunnissa, jolloin vääntö lähenisi nollaa.