KESKUSTELU

Jospa musta-aukko on ei-mitään. Silloin ulkopuolelta joka suunnasta aine pyrkisi täyttämään tämän tilan kiihtyen ja kiertyen universumin yleisten kiertymisperiaatteen takia, mutta yli valonnopeuteen, joka ei olisi enää mitattavissa. Aineen ja ei-minkään rajapinnalla vallitsee ääreispaine joka on hyperstaattinen staasi. pienin mahdollinen liikahdus sisällepäin niin oltaisiin universumin ulkopuolella, siis sisäpuolella mutta suljetussa systeemissä. Aineen ei ole mahdollista päästä sinne sisään, tyhjyyden puolelle.

Musta aukko toimisi tällöin ikäänkuin materian kierrättäjänä. Materia virtualisoituisi koska ollaan vallitsevien fysiikan lakien ulkopuolella ja valon nopeuden toisella puolella. Materia ei jää kiertämään aukon rajapinnalle, ääreispaineeseen "ikuisesti", vaan, koska se on ajan, tilan ja massan ulkopuolella, materia kierrättyy jossain päin jonkinlaista maailmankaikkeutta jonakin hetkenä silloista aikaa.


Kommenttina täytyy sanoa että tämä ajatuskulku lähti kun lueskelin tämän aiheen threadeja ja yhtäkkiä mustasta aukosta lukiessani jostain vain tuli mieleni kielikeskukseen sana:ääreispaine.

googletin sen eikä mitään löytynyt.

Ääreispaine on siis mustan aukon muodostavan tyhjyyden ulkopinnan staasi jossa aine on kiertyneenä yli valonnopeuden hyperstaasiksi, virtuaalimateriaksi.

Musta aukko taitaa olla gravitonimöykky, gravitonit eivät läpäise "aukkoa" vaan kasvattavat sitä.
Ympärillä oleva gravitonikenttä liikkuu vain pallon suuntaan ja kuljettaa sälät möykkyyn.

osaako muutes kukaan kertoa miten Hawkingin säteily pääsee vapautumaan mustasta-aukosta vaikka se kerran vangitsee kaiken mahdollisen, fotoneja myöten.

Mitä on itseasiassa Hawkingin säteily? Taitaa olla sitten ablsoluuttisesti massatonta, -ko?

Hawkingin säteily ei tule mustasta aukosta, vaan se syntyy mustan aukon tapahtumahorisontin "tällä" puolella.


Virtuaalihiukkasparin (näitä syntyy Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen mahdollistamana) toinen puolisko putoaa mustaan aukkoon, ja toinen pääsee karkuun. Koska kyseessä ovat virtuaalihiukkaset, ja ne eivät voi tuhota toisiaan, on pakoon päässeelle hiukkaselle saatava jostakin energiaa, ja se otetaan mustalta aukolta.

Virtuaalihiukkasparit voivat olla periaatteessa melkein mitä tahansa alkeishiukkaspareja, mutta käytännössä ne ovat erittäin, erittäin pienienergisiä fotoneja. Vasta kun musta aukko on pienentynyt todella pieneksi eli välittömästi ennen sen loppua, Hawkingin säteilystä löytyy elektroneja ja muita raskaita hiukkasia.

PS. Edelleen mutkia on urakalla oiottu.

Kun kävelet suolla, alat taipua kohti suonsilmäkettä jne.

Kun liikut avaruudessa ohi mustan aukon, hankaudut mustasta aukosta avautuviin erittäinkin tiheisiin energia-aaltoihin ja taivut kohti mustaa aukkoa.



Mustan aukon ytimessä on paljon tiheään käpertynyttä energiaa pienellä alueella, niin että myös tuo energiakeskittymä laajenee ja siitä avautuu energiaa aaltoina.

Mutta sinun täytyy muistaa, että myös tuo laajeneva energiakeskittymä liikkuu poispäin galaksin keskipisteestä ja näin se ei suhteellisesti laajene sen enempää kuin mikään muukaan.

Mutta jos liikut sitä kohti, niin lopultahan se nielaisee sinut, mutta ei suinkaan minkään ihme vetovoiman takia.







Mitä tiheämpiä energia-aaltoja mustasta aukosta avautuu, sitä hitaammin ne etenevät ja näin esim. galaksin keskustassa on jättimäisiä laajenevia energiakeskittymiä eli mustia aukkoja, joiden ytimistä avautuu niin tiheitä energia-aaltoja, että niistä syntyy uusia atomeja, joista syntyy uusia tähtiä.

Noiden tähtien liike kuvaa noista mustista aukoista avautuvien energia-aaltojen liikenopeutta.

Eli niin hidasta, että nuo uudet tähdet pysyvät jättimäisen mustan aukon tapahtumahorisontin tuntumassa, vaikka liikkuvatkin poispäin mustasta aukosta melko hurjalla vauhdilla, mutta kun tapahtumahorisontti liikkuu perästä lähdes samalla nopeudella, niin silloin uudet laajenevat tähdet eivät juurikaan suhteellisesti loittone.


Kolmiulotteinen illuusio, jonka taikurit kyllä heti ymmärtävät.

;):)


http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=4034

[quote="J oulu P ukki S avosta"]Kun kävelet suolla, alat taipua kohti suonsilmäkettä jne.

Kun liikut avaruudessa ohi mustan aukon, hankaudut mustasta aukosta avautuviin erittäinkin tiheisiin energia-aaltoihin ja taivut kohti mustaa aukkoa.



Mustan aukon ytimessä on paljon tiheään käpertynyttä energiaa pienellä alueella, niin että myös tuo energiakeskittymä laajenee ja siitä avautuu energiaa aaltoina.

Jos painovoima on aaltoliikettä, niin miksi emme huoju sen amblitudin mukaisesti, siis taajuuden mukana? Aaltoilu aiheuttaisi välttämättä kuun karkaamisen maan kiertoradalta jne...

-------------------------------------------------------------------------

Sinun täytyy muistaa, että myös kuu ja maapallo systeemi liikkuu/työntyy poispäin auringosta kaarevalla radalla, jonka pinta työntyy planeettojen perässä poispäin auringon keskipisteestä.


Kuu on ikäänkuin maapallo kuu syysteemin ulkopinnan pintaa.

Se puoli mitä emme näe kuusta on juuri sitä ulkopintaa.

Maapallo pyörii akselinsa ympäri ja kuu on ikäänkuin kuvitteellisen isomman pallon pintaa, jonka keskipisteen lähellä maapallo sijaitsee.

Maapallosta avautuvat energia-aallot työntävät kuuta poispäin maapallosta kaarevalla radalla.

Kuusta avautuvat energia-aallot työntävät maapalloakin vähän poispäin kuusta, samassa suhteessa mitä kyseiset kohteet laajenevat ja näin ne eivät loittone suhteellisesti toisistaan juurikaan.


;):)

Lue täältä lisää.

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=4034