KESKUSTELU

Saturn V:lle on ilmoitettu eri vaiheille työntövoimat, polttoajat, vaiheiden ja polttoaineiden massat ja niin edelleen. Mikä niistä arvoista on mielestäsi ilmoitettu väärin?




OK, tuo hieman selventää motiivejasi ihmeelliseen inttämiseen itsestäänselvistä asioista. Meinaat panna hakemuksen vetämään ja nämä jutut CV:ksi. Maksavatko ne todella sellaista palkkaa, että sitä vastaan jaksaa jauhaa paskaa töikseen?

Tuollainen oli tosiaan täysin mahdotonta Onkohan vaiheraketin idea jäänyt hieman hämäräksi?


Eli mielestäsi venäläisten Zond-kuuluotaimetkin olivat osa salaliittoa? Nehän olivat Sojuz-variaatioita joten NL:n olisi periaatteessa ollut mahdollista lähettää miehitetty lento Kuun ympäri. Ideasta luovuttiin koska Zond-ohjelmassa oli vaikeuksia ja koska amerikkalaiset onnistuivat tempussa 1968.
http://en.wikipedia.org/wiki/Soviet_man ... 29_program


Avaruussukkula varmaankin, jos Saturnus 5:n laukaisuja ei huomioida. Sukkulan lastiruumaahan käytettiin kiertoradalla olevana laukaisualustana Magellan (Venus) ja Galileo (Jupiter) -luotaimille. Jos avaruussukkula olisi ollut hieman turvallisempi (ja halvempi) lentolaite, niin sen lastiruumassa olisi rahdattu enemmänkin Maan kiertoradalta lähteviä laitteita. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan jopa miehitettyjä kuualuksia.


Etkös sinä jokin aika sitten ollut ihan täpinöissäsi Space X:n Falcon9Heavy -kantoraketista. Kahdella tai kolmella sellaisellahan voisi tehdä Apollo-tyylisen kuulennon.

Offmind ... palaahan sinne Wikipedian maailmaan takaisin opiskelemaan.

Vaikka raketissa olisi kuinka monta vaihetta, tulee koko roska pystyä nostamaan maasta ylös - siksi kuuhun on lähetetty vain muutaman sadan kilon laitteita. Nuo NL:n kuualukset painoivat 5-6 tonnia - siis 1/10 siitä, mitä miehitetty lento minimissään tarvitsisi. NL ei koskaan ottanut miehitettyjä kuulentoja pääohjelmiensa joukkoon juuri siksi, että massat olisivat olleet liian suuria kantorakettitekniikalle.

Avaruussukkula on ollut yksi hitaimmista aluksista ja sillä ei olisi ollut pienintäkään mahdollisuutta päästä maan matalalta radalta kauemmaksi. Kaikissa sen viemissä korkeamman radan aluksissa oli oma moottori. Planeettaluotaimet lähetetään aina pienemmillä kantoraketeilla, mitkä ovat suunniteltuja pienten satelliittien lähettämiseen ja valtavaan nopeuteen (11 km/sek).

Joo - Space X Falcon Heavy on yksi niistä unelmista mitkä eivät ole toteutumassa - kyse on valtavasta nostovoimasta, mikä saadaan aikaan laittamalla kasaan kymmeniä venäläisiltä ostettuja monikammiomoottoreita. On nähty märkä uni, että tällä raketilla voitaisiin nostaa maan kiertoradalle 50 tn ja kuun radalle 40 tn (tämä on yliarvioitu - tuskin 30 tn noilla arvoilla) - siis nämä unet ovat jo puoliksi yhtä romanttisia kuin Disney & v Braun unet, joissa haaveiltiin 50 tn lähettämisestä kuuhun yhdellä raketilla. Saturn V:n todellinen nostovoima taisi jäädä 20-25 tonniin - sillä olisi voinut potkukelkan lähettää kiertämään kuu.

Neutroni - jos automerkki väittää, että heidän auto kulkee kahtasataa, mutta meneekin käytännössä vain 150, niin mikä on ilmoitettu väärin - kaasujalan kengännumeroko?

Analogia on huono.

Raketin tiedoista voidaan laskea sen suorituskyky, ja ne ovat väitettyjen suoritusten suhteen täysin ristiriidattomia. Ristiriitoja ei myöskään ole esimerkiksi käytettyjen polttoaineiden tunnetun suorituskyvyn kanssa. Jos poltetaan väitetyssä ajassa väitetyt määrät väitettyjä aineita, saadaan väitetynmassaiselle raketille väitetty suorituskyky. Raketin tilavuus ja massa ovat hyvin sopusoinnussa väitettyjen polttoainemäärien kanssa. Missä siis on ongelma? Panivatko he puolet tilavuudesta styroksia, jotta raketti näyttäisi isolta ja mahtavalta? Ovatko ne "neuvostoliittolaiset tiedustelijat" perustelleet, mikä heistä on pielessä?

Ei ole toteutumassa? Ennustelijaeukkoko sinä jo olet?

Koomikkomme päkertää taas täyttä roskaa. Falcon X Heavyn moottorit eivät ole venäläisiä, eikä niitä ole "kymmeniä". Falcon X Heavy -raketissa on 9 ihan aitoamerikkalaista Merlin 1 D yksikammiomoottoria (3 moottoria 3:ssa "coressa")

Falcon-X rakettiperhe:
http://en.wikipedia.org/wiki/Falcon_%28rocket_family%29

Merlin -moottoriperhe:
http://en.wikipedia.org/wiki/Merlin_(rocket_engine)

Aivan samoin autojobbari ruuvaille tarhassaan mittareita, koska kilpaileva jobbari ei pääse vakoilemaan, koska jeparit estää, voi NASA touhuta mitä vaan, kun valtiolta on sellainen tilaus että "jos ei onnaa niin feikkaa".
Maailman historian merkittävämmässä hankkeessa ei ollut kansainvälistä yhteistyötä! Eikö kilise hälyrit?

Minkälaisesta "kansainvälisestä yhteistyöstä" olisi voitu edes keskustella 1960 -luvulla Apollo-ohjelman suhteen?

Kaikki eivät ole kaltaisiasi tietämättömiä salaliittohörhöjä.

Eivätkö ne ostaneetkaan niitä neuvostoliiton supertietokoneita? Ja olivatko neuvostoliiton avaruusprojektit myös huijausta kun eivät hekään ottaneet mukaan muita valtioita jakamaan kunniaa?

Runkkari, onko tuo jotain naisen lokiikkaa? Se tiekkarihörhöily oli akateemikon spesiaali.

Mutta ehkäpä sinun pitäisi opiskella edes sieltä. Sen verran kummallisia aivopieruja tänne prupsuttelet.


Ja juuri siksi ensimmäisessä vaiheessa ratkaisevaa on suuri työntövoima. Väitätkö, että vaikkapa avaruussukkulan "koko roska" ei noussutkaan lähtöalustalta vaikka massaa oli noin 2000 tonnia.


Mitenköhän se sitten pysyi kiertoradalla jos se kerran niin hidas oli? Mutta pointti ei olekaan siinä, että sukkulan olisi pitänyt pystyä saavuttamaan pakonopeus vaan siinä, että luotain voitiin lähettää matkaan kiertoradalta.

Alkuperäisten suunnitelmien mukaanhan sukkulan lastiruumassa olisi nostettu kiertoradalla myös OTV (Orbital Transfer Vehicle) joka olisi mahdollistanut matkustamisen ja rahdin kuskaamisen kiertoradoilla joille sukkula ei päässyt. Myös Kuuhun.
http://www.astronautix.com/craft/otv.htm


Eli täsmälleen samalla tavoin, kuin kuulennolla Saturnus 5:n vaiheet 1-3 ensin nostivat Apollo-aluksen Maan kiertoradalle ja jossa sitten kolmannen vaiheen moottori käynnistettiin uudestaan pakonopeuden saavuttamiseksi.


Ja kun luotain lähetettiin sukkulan ruumasta, niin silläkin oli jo nopeutta se kiertoradan edellyttämä 8km/s eli tarvittava nopeuden lisäys oli enää pieni. Planeettaluotaimet lähetetään "aina" pienemmillä kantoraketeilla vain koska muuta ei ole ollut käytettävissä.

Jos joskus tulevaisuudessa on käytössä jokin super raskas kantoraketti, niin Kuu ja Mars -lentojen lisäksi sellainen mahdollistaisi ihan uudenlaisia hyvin suuria ja/tai nopeita luotaimiakin.


Space X kylläkin käyttää ihan kotikutoista Merliniä jotka ovat toimineet kuten pitääkin. Ainakin tähän mennessä tehdyissä testeissä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Merlin_%28rocket_engine%29

Atlas 5:n ensimmäisessä vaiheessa on käytössä RD-180

Unohdat nopeuksistasi erään aika merkittävän tekijän Aurinkokunnassa (vihje: alkaa A-kirjaimella). Tuolla nopeudella pääsisit laskennallisesti pois Maan painovoimakentästä, mutta koska Aurinkokunnassa on tämä toinenkin merkittävä tekijä painovoimineen (vihje: alkaa A-kirjaimella), ei pelkällä Maan pakonopeudella pääse ympäri Aurinkokuntaa vaikka mihin. Ja todella suuri Delta-v tarvittaisiin jos haluttaisiin matkata Aurinkoon. Oho, nyt mä sanoin sen.

...ja esimerkiksi kuuhan ei voi olla auringon suunnassa hyödynnettäessä rojun liikuttelua avaruudessa? Oikeesti insinjöörit hei....

Juu-u Ja Aurinkoon pääseen tuosta vain hyppäämällä; vetäähän aurinko painovoimallaan helposti alas aurinkoon.

Messenger luotaimen rata teki ohituksia seuraavasti: maapallon ohi kerran, Venuksen ohi kaksi kertaa ja itse Merkuriuksen ohi peräti kolme kertaa eneen kuin pääsi Merkuriusta kiertävälle radalle.

Maalaisjärki voi miettiä miksi näin tehtiin.

Ei uskoisi, että tästäkin asiasta vielä jaksetaan peistä vääntää. Minulla on ollut ilo tutustua pariinkin radioamatööriin jotka seurasivat lentojen radioliikennettä. Linkin takaa löytyy yksi tarina jos joku sattuu olemaan kiinnostunut.

http://www.svengrahn.pp.se/trackind/Apo ... OLLO17.htm

En jaksanut kahlata ketjua läpi joten älkää hirttäkö jos aihe on jo tältäkin osin käsitelty.

No ei hirtetä. Tottakai tämäkin on jo käsitelty, kuinkas muuten? Juuri tuota linkkiä en kylläkään muista nähneeni.