KESKUSTELU

Painovoima tilan ominaisuutena ymmärtämiseksi voidaan suorittaa yksinkertainen ja helppo koe. Välineiksi tarvitaan ilmapallo ja tussikynä. Koe suoritetaan seuraavasti:
Puhalletaan ilmapallo halkaisijaltaan noin 10 cm. mittaiseksi. Tussikynällä piiretään pallon vastakkaisille puolille galaksin muotoiset kuviot. Siis kaksi galaksia. Jotta kokeeseen saadaan mielenkiintoinen aspekti sovitaan mittakaavaksi 1cm=1 valovuosi (vv). Näin ollen kokeen suorittajalla on hyppysissään ikioma kahden galaksin universumi.
Ja nyt tarkkana. Puhalletaan palloon ilmaa tasaisella nopeudella galakseja tarkkailen. Huomataan, että mitä suuremmaksi pallon tilavuus kasvaa sitä hitaammin galaksimme etääntyvät toisistaan. Tarkoittaa, että galaksien välisen etäisyyden/tilan kasvaessa niitten liikemäärä (massa x nopeus) pienenee. Kumminkin nykytietämyksen mukaan ei liikemäärä voi mihinkään kadota. Mihin se liikemäärä sitten joutuu.
No. Jälleen tarkkana. Päästetään pallosta ilmaa tasaisella sihinällä. Niin kato. Mitä pienemmäksi pallo supistuu sitä nopeammin galaksimme lähestyvät toisiaan. Eli galaksimme saavat nopeuden/liikemäärän lisäykseen voimaa pienentyvästä tilasta.

Sitten laskutaitoisille hiukan matematiikkaa kehiin.
Laskemme ensin 10 sent....eikun valovuoden läpimittaisen pallosymmetrisen tilan tilavuuden.
Laskukaava on: V=4:3 x pii x (r^3). (lähde: Wikipedia).
Tulokseksi sain 523,3 vv ?
Sitten laskemme halkaisijaltaan tuplaten suuremman eli 20 vv tilan tilavuuden.
Tulos 4186,6 vv ?
Mitä ihmettä. Eihän tuo voi olla totta. Yhtälön mukaan pallon halkaisijan kasvaessa 2x suurenee tilavuus 8x. Joko laskukaava on virheelinen, väärin laskettu taikka silmä valehtelee. Teoria painovoima-tilan ominaisuutena ei oikein synkkaa yhteen Iisakki Newtonin painovoimalain kanssa jonka mukaan etäisyyden muuttuessa 2x muuttuu painovoima 4x. Jostain täytyis saada tuplasti enempi painovoimaa taikka tilasta leikattava puolet pois. Mutta no propleem. Kyllä tuohonkin selitys löytyy. Luulisin.

Ps. Mikäli painovoima-tilavuuden ominaisuutena kokeen suorittajan havaintokyky ei riitä minkäänlaisen tuloksen saamiseen tavallisella ilmapallolla voi hän hankkia vaikkapa säähavaintopallon. Sitä kun puhaltelee parin metrin....siis parinsadan valovuoden mittaiseksi luulis tulosta syntyvän.

Miten puhallat ilmaa "tasaisella nopeudella"? Tarkoittanet että palloon puhallettava ilmamäärä on tilavuudeltaan vakio tietyllä aikavälillä? Mitäs jos puhallat palloon ilmaa niin, että pallon säde kasvaa saman verran tietyllä aikavälillä, ja tarkkailet pallopinnalla olevien merkkien sijaintia toistensa suhteen? Eikö silloin käy niin, että mitä kauempana merkit ovat toisistaan, sitä nopeammin ne etääntyvät toisistaan? Oletetaan että pallon säde alkutilanteessa on "lähes ääretön"...

Hm. Tuohon en oikein osaa ottaa kantaa. Tää halpiskaupasta ostamani ilmapallopakkaus ei sisältänyt tutkimustyöhön soveltuvaa palloa. Enimmäkseen makkaroita. Vappuna ostan oikein ison pallon ja teen painovoima-tilan ominaisuuskokeen uudestaan.

. [quote][/quote]Tarkoittaa, että galaksien välisen etäisyyden/tilan kasvaessa niitten liikemäärä (massa x nopeus) pienenee. Kumminkin nykytietämyksen mukaan ei liikemäärä voi mihinkään kadota. Mihin se liikemäärä sitten joutuu.
No. Jälleen tarkkana. Päästetään pallosta ilmaa tasaisella sihinällä. Niin kato. Mitä pienemmäksi pallo supistuu sitä nopeammin galaksimme lähestyvät toisiaan. Eli galaksimme saavat nopeuden/liikemäärän lisäykseen voimaa pienentyvästä tilasta.

Et nyt ole ymmärtänyt koko asiaa. Avaruuden laajetessa galaksien välimatka kasvaa.Tähän ei päde Newtonin mekaniikan ajattelu. Se pätee silloin, kun galaksit liikkuvat avaruudessa. Mutta tuossa laajenemisessa itse avaruus kasvaa, galaksien välimatkat kasvavat mutta galaksit pysyvät tavallaan paikallaan, ne eivät liiku "avaruuden suhteen".Newtonin liikemäärän säilyminen ei kuulu tähän asiaan. Tätä on ajateltava yleisen suhteellisuusteorian antamien kosmologian mallien avulla.

Koko asiaa kannattaa sinun mietiskellä vasta perehdyttäsi paremmin kosmologiaan.Populääritieteellinen newtonilainen ajattelu ei tässä anna mitään.

Ohman

SO, SO!
Kirjoitukseni selittää luontevasti kahden massan välisen painovoiman vaikutusmekanismin Newtonin teoriaan pohjautuen eikä siihen pidä sotkea mitään suhteelisuusteoreettista aika-avaruuden kaareurumista eikä muutakaan hömppää.

Oi voi.

Voisitko selittää minulle miksi ilmapallon pinnan liikemäärän pitäisi säilyä kun siihen puhalletaan ilmaa?

Kun painovoima määritellään tilan tilavuudeksi on tietenkin huomioitava niinkus "ilmapallo ilmapallon sisällä" juttu. Siksi tilavuus on jaettava luvulla kaksi jolloin painovoima tilan ominaisuutena noudattaa Iisakin painovoimalakia.
Kun painovoiman ymmärtää tilan ominaisuudeksi selviää samalla sen vaikutusmekanismi. Huomataan ettei massat vedäkkään toisiaan puoleensa. Ei tarvita gravitooneja eikä aika-avaruuden painovoimakuoppia. Vaan painovoiman vaikutusmekanismi onkin hyvin yksinkertainen juju.

En vieläkään bonjaa mitä on universumin ulkopuolella. Mikä on paikka jossa universumi sijaitsee. Kelluu tyhjyydessä. Eihän sielä ole edes painovoimaa jos ei ole muita universumeita. Ei edes valoa. Ihan pimeä paikka. Omituista. Kait siihenkin joskus selitys löytyy. Tai sitten ei.

Jos tarkoitat universumilla kaikkeutta, siis kaikkea, ei sillä ole ulkopuolta, kaikkeus on kaikki.
Jos tarkoitat meidän "kaikkeutta", paikkallista "alkupaukkua" sen ulkopuolella on lähes kaikki, täällä ollaan kuin hyttysenpieru kaikkeudessa. Tälläisiä "paikallisia" kaikkeuksia lienee mieletön määrä.
Se missä olevainen on, on vain tilaa, siis vain ääretön tila. Ja se mikä on olevaista, on vain energiaa eri muodoissa.


Hyvin hyvin yksinkertaista kun sen oikein ymmärtää.

Foorumilla on jälleen alkanut väittely painovoiman (gravitaation) nopeudesta. On se vaan kumma, ettei noin yksinkertaista juttua voida ymmärtää. Lisäksi koululaitos on vaatimassa meiltä kotitieteilijöiltä teorioitten esittämistä matemaattisesti. Sellaiseen en ikinä suostu. Onhan nykytieteen rappiotila juuri matematiikan aikaansaannosta. Matematiikalla kun ei voi mitään selittää. Kyllähän se käy jonkinmoisena apuvälineenä jos joku sellaista tarvii.
Lieneekö painovoima liian yksinkertainen ilmiö jotta sen voi selittää tavalla jonka kirjanoppineetkin ymmärtää. Ei oo tähän päivään mennessä keltään onnistunut. Mutta koitetaan.

Kun painovoiman ymmärtää tilan ominaisuudeksi ymmärtää silloin helposti sen toimintaperiaatteen. Tai ainakin pitäis ymmärtää.

Painovoima on nimensä mukaisesti voima jonka tehtävä maailmankaikkeudessa on pitää aine kurissa. Ei päästä ainetta karkaamaan. Ottaa niinkus aineelta tilaa pois jossa oleskella. Jotta jutun ymmärtää on tiedettävä missä tuo voima on ja miten se vaikuttaa. Yleisesti kuvitellaan, että avaruudessa olevien kappaleitten välillä on näkymätön kuminauha joka tarpeen mukaan venyy ja kiristyy. Sellaista kuminauhaa ei tietenkään ole. Painovoima kun ei vaikuta itse kappaleisiin ollenkaan. No missä se sitten on ja vaikuttaa. Jos asiaa tarkastellaan esim. maan ja kuun yhteydessä voidaan jopa matemaattisesti todeta, että maan ja kuun yhteinen painovoiman keskipiste on jossain tuolla välillä. Massaeroista johtuen enempi kuun puolella. Juuri tuossa paikassa jossa maan ja kuun painovoimat yhtyvät on voimavaikutus tietenkin suurimmillaa. Matemaattisesti esitettynä: 1 voima + 1 voima = 2 voimaa. Aivan kuten kansakoulussa omenoita ynnättiin. Esim. Kun raketti lähetetään kuuhun ei sitä oikeesti tarvii kuuhun asti lähettää. Riittää kunhan raketti saavuttaa maan ja kuun yhteisen painovoiman keskipisteen josta se jatkaa määränpäähän vapaassa pudotuksessa.
Tärkeetä on myös ymmärtää mitä ylipäätään voima on. Nykytieteessä kun voimaa ja sen vaikutustapaa ei ymmärretä alkuunkaan. Toki matemaattisia selityksiä on vaikka kuinka mutta ne ei selitä itse voiman olemusta.
Painovoima on siitä ovela voima ettei se kulu ollenkaan. Niinkuin tavallinen voima joka työnsä tehtyään katoaa olemattomiin. Jos painovoimaa yrittää tavallisella voimalla kuluttaa niin siitä painovoima senkun lisääntyy. Painovoimaa kun ei voi mihinkään hävittää.

Ja itse asiaan. Painovoiman (gravitaation) nopeus. Painovomalla ei ole mitään nopeutta. Painovoima ei mistään tule eikä mihinkään mene. Painovoimalla on sen sijaan hitautta. Eli sen tilan muuttumisen hitautta jossa painovoima vaikuttaa. Tuo tilan muuttumisen hitaus ilmenee kappaleessa kiihtyvyytenä. Voidaankin sanoa painovoiman "nopeuden" olevan sama asia kuin kiihtyvyys. Ja tuo kiihtyvyys on realiaikaista kaikkialla. Mitään kahdeksan minuutin paradoksia ei ole olemassa kuin mielikuvituksessa.

Äänestämään olis mentävä. Vielä ei ole tiedepuoluetta vaikka tarvetta olis. Korkeakouluissa olis paikallaan suursiivous jotta korkeimmille palleille saataisiin nuoria ajattelemaan pystyviä miehiä/naisia nykyisten 1800 luvun teorioihin jämätäneitten fossiilien tilalle.