KESKUSTELU

Jos kaikki materia oli keskittyneenä yhteen pisteeseen ennen alkuräjähdystä joka lähetti kaiken matkalle avaruuteen niin:

Jäikö siihen kohtaan hirvittävänsuuri musta aukko?

Onko maailmankaikkeus siis sykkivä ja kaikki palautuu keskipisteen suurimpaan mahdolliseen aukkoon kunnes taas pamahtaa?

Onko näitä kysymyksiä kasitelty aiemmissa ketjuissa?

Voi olla aika vaikeeta selvittää piste, josta kaikki lähti.
1.

2.


1. kuvassa näkyy, mihin suuntaan galaksit/mitkälie liikkuvat oikeasti.
2. kuvassa näkyy kuinka me näemme muiden loittonevan meistä.

Jokainen näkee toisten loittonevan itsestään, joten oikean lähtöpisteen löytäminen on vaikeaa.

Alkuräjähdyshän oli kaikkialla, koska kaikki oli alkuräjähdyksen singulariteetissä. Siis jokainen nykyisen avaruuden piste on ollut alkuräjähdyksen paikalla. Tästä todisteena taustasäteily, joka näyttää tulevan kaikkialta.
Toisaalta, jos alkuräjähdys olisi tapahtunut jossakin yksittäisessä pisteessä ja sitten tavara levinnyt "muuhun avaruuteen", eivätkö tähdet, galaksit, sumut ja sen sellaiset voisi miljardien vuosien aikana painovoimallaan kaareuttaa alkuräjähdyksen jälkiloimun täydelliseksi spagettisotkuksi? Tällöinkin 2,7K-mikroaallot risteilisivät kaikkialla ja kaikkialle. Oletettavasti aineellisen maailmankaikkeuden laidalla, jonne nopein materia ja valo on juuri lentämäisillään, säteily näyttäisi tulevan pääosin tuosta alkupisteestä. Onko taustasäteilyllä eroa "lentää valmiiseen avaruuteen" ja "muodostaa avaruuden" -malleissa?
Onko spekulaatio edes mielekäs? "Muu avaruus" — tyhjä avaruus — olisi vailla materiaa, valoa, kausaliteettia, informaatiota. Tällöin ei olisi aikaa, ei etäisyyksiä, ei rakennetta, ei mitään avaruutta määrittämässä, jollei sitten kvanttikuohuntaa tyhjyydessä.
Toivottavasti joku ymmärtää. Minua ei ole pakko, mutta kysymys ansainnee vastauksen.

E: Kannattanee lukea tuo myöhempikin viestini ennenkuin ottaa kantaa höpinöihini.

Itselleni kävisi universumin sykkivyys järkeen vallitsevien energian lakien vuoksi. Sittemmin tiedemiehet ovat huomanneet universumin laajenevan "keskipisteestä" pimeän energian aiheuttaman gravitaatiovoiman takia. Olisiko mahdollista että olemme kuitenkin tulkinneet alkuräjähdyksen pisteen väärin ja itseasiassa olemme kiihtyvässä vauhdissa kohti oikeaa keskipistettä? Tämä siis tietysti jos big bang teoriaan on sellaisenaan uskomista.

En tiedä mitä tarkoitat, jollet viittaa energian säilymislakiin, mutta viisaammat ovat laskelmoineet, että laajenemisvauhti on niin kova, ettei gravitaatio sitä voi koskaan pysäyttää (gravitaatiovuorovaikutus heikkenee nopeammin kuin vauhti). Sanovat jopa kiihtyvän.

Suuresti epäilen, mutta tuon julki uuden aattehen: Mistä erotamme onko (mahdollisesti) tyhjiöpaine levittämässä koko avaruutta, tai onko vain niin, että olemme "galaksikuplan" sisällä? Jaa että mikä galaksikupla? Kuten on havaittu galaksiseinämiä, valtavia galaksien muodostamia nauhoja tyhjien galaksiaukkojen seassa, miksei voisi olla, että olemme miltei ontossa harventumassa jossakin tiheämmän galaksikehän sisällä?
Tämä olisi siis tihentyvän pallokuoren tapainen rakenne, jonka halkaisija olisi reilut 14 miljardia valovuotta, ja jonka tiheys olisi (ei kääntäen!)verrannollinen etäisyyteen keskipisteestä (miltei meistä!). Siis mitä kauemmas keskustasta mennään, sitä tiheämmässä aine on. Näin, koska toisessa ketjussa tulikin todettua, että onton pallokuoren sisällä painovoima = 0.
Tämähän havaittaisiin myös näennäisesti laajentuvana maailmankaikkeutena ja uskon edeltävän "spagettisotkuilmiöni" pätevän tässäkin mallissa. Tietysti tämän kuplan ulkopuolella maailmankaikkeus voisi olla satunnaisen muotoisia galaksiseinämien rakenteita. Kupla on luonnollisesti hajoava rakenne mutta on ollut sen about pari miljardia vuotta kutakuinkin kuplamainen.
Ymmärrän kyllä että tälläisen rakenteen todennäköisyys on mitätön. Sen järjestäytyneisyyden aste on valtava. On äärimmäisen epätodennäköistä että tälläinen muodostuisi, ja että olisimme sen keskipisteen seutuvilla!
Pahoittelen yöllistä tajunnanvirtaa. Koetan kai saada aivoista mahdollisimman paljon ulos ennen kuin tänään iltapäivällä lähden niitä festareille tuhoamaan. Kaikki kunnia vallitsevien mallien ja teorioiden kehittäjille, haluan vain oppia muita järkiargumenttejä näiden mallien puolesta ja varsinkin vastaan. En suinkaan halua olla röyhkeä mutta silti pitää mielen avoinna. Toivonkin lennokasta rationaalista pohdintaa hypoteettisista malleista.

E: Niin ja pahoitteluni ketjun aloittajalle, jos vein ketjua ei-toivomaasi suuntaan. Ytimekkäästi kysymykseesi vielä: En usko olevan yksittäistä alkupistettä, joten en usko kaikkien mustien aukkojen äitiin.

TERE

Kiva lueskella Ihmisten pohdintoja, aina sieltä jotain löytyy.
Itseäni kauan askarruttanut (minulle) ongelma;
JOLLAIN tavalla hyväksyn sen , että aika/tila alkoi samoihin aikoihin. (tietty loppumaton stoori saadaan siittä,että mistäs ne sitten tuli,jne,jne).Mutta ratkaistaan tämä nyt aluksi.?
Eli jos kerran on ollut BIG_BANG,niin mixi ei ole voitu osoittaa vektoria sinne alkulähteille,vaan kaikki on kaikkialla?
Kaikki galaksit ym. etenee toisistaan,kai niillä joku "piste" on josta ne erkaantuu?
(em. asiaa ei ole paljon muuten mainittu missään,miksiköhän?)
Onko olemassa ulottuvuus jota ihmislapsi ei vaan tajua/pysty käsittämään....X,Y,Z,aika,+?
TNX.yst,vast,jne;jtp

Sanot siis, että singulariteetti koostui pisteistä?
Oliko singulariteetissa yhtä monta pistettä kuin on kaikkeudessa?

Jos singulariteetissa ei ollut yhtä montaa pistettä kuin nykyään, niin silloin jotkut the Singun pisteet ovat toimineet lähteinä, eli niistä on syöksynyt peräkkäin tavaraa olevaisuuteen.

Ei siis voida sanoa, että singulariteetin pisteet räjähtivät paralleelisti, yhtä aikaa, vaan todellakin singulariteetissa on pisteitä, joista syöksyi mahtavia energiavirtauksia, suurempia kuin Amazon

Koska siis the Singussa oli energiavirtauksia ja peräkkäisyyttä (yhtäaikaisuutta ei voi muuten kuin yhdessä peräkkäisyyden kanssa), niin siksi kaikkeudessa on ainakin yksi keskipiste piste

Palataksemme topiciin, ei. Eikös gravitaatio syntynyt vasta myöhemmin Higgsin kentän jäätyessä tjsp. ja ilman gravitaatiota ei ole mustia aukkoja. Ja ihan ensimmäisillä hetkillä ei kyllä materiaakaan tainnut vielä olla siinä muodossa kuin nykyään.

Alkutilanteessa ei siis ollut gravitaatiota, mustaa aukkoa eikä materiaakaan nykymuodossa. Singulariteetti ei kuitenkaan ollut pysyvä, mikä oli siis se joka aiheutti SuurenPamauksen jollei maailmankaikkeus ole sykkivä eikä ulkopuolista ärsykettä ollut?

Alkuräjähdys tapahtui kaikkialla, sisältä päin se olisi ollut piste, mutta eipä sen ulkopuolista ollutkaan. Avaruuden laajetessa se laajenee tasaisesti joka paikasta. Voisi ajatella että jokaiseen väliin tulee aina lisää avaruutta.

Ei siitä ole mitään näyttöä että myös avaruus syntyi alkuräjähdyksessä, BB ei ollut ensimmäinen tapahtuma.

Kronologisesti kyllä, sillä eikös teorian mukaan aika alkanut BB:sta?
Mikäli aika on 0 niin mikään tai mitään ei voi olla edennyt yhtä pistettä kauemmaksi näin ollen kysyn siis onko muka avaruuttakaan jos se on tyhjempi kuin tyhjiöenergian omaava tila?

Ei siitäkään ole näyttöä että aika alkoi alkuräjähdyksessä.
Tyhjiöenergia on avaruuden ominaisuus, ei se tyhjempi voi olla, jos voisi, ei se avaruuden olemassaoloa estäisi.

Siirryn siis kysymykseen miten avaruus määritellään?

Mitäköhän tarkoitat, kyseessähän on vain tila, jossa syntyy ja katoaa hiukkaspareja.