KESKUSTELU

Semmosta vielä, että tämän teorian puitteissa näyttäisi siltä, että ainoa valonnopeutta rajoittava tekijä olisi juuri tuo A:n vaikutus.
Siinä tapauksessa tuollaisessa A:n "myötävirrassa" valo voisi kulkea hitusen lujempaa, kun taas "vastavirrassa" sen vauhti hidastuisi..
Tällaisessa tapauksessa maan pinnalta lähetetty valonsäde menisi hiukan hitaammin maan vetovoiman vaikutuksen piirissä ja kiihtyisi sitten lopulliseen nopeuteensa.
Kun taas maan pinnalle vaikka arskasta tullessaan se kulkisi loppumatkasta hiukan nopeammin.

Tällaiset muutokset maan painovoiman pienuuden ja valon suuren nopeuden(gravitaatio ehtii vaikuttaa voimakkaammin vain hyvin pienen hetken ajan) vuoksi olisivat hyvin pieniä, ehkä muutamia kymmeniä kilometrejä tunnissa? Jotenka niitä olisi hyvin vaikea havaita.
Mustaan mennessä valo taas menisi jo todella nopeaa vauhtia loppuvaiheessa.

Tästähän tietenki aiheutuisi myös sellainen asia, että aurinko tai mikä tahansa muu näkyvää valoa avaruudessa lähettävä olisi oikeasti hiukan kauempana kuin miltä se täältä maasta vakiolla valonnopeudella mitattuna olisi.
Heh, teoria rakoilee...

EDIT: Niin ja myös auringosta tuleva valo olisi (auringon suuremman painovoiman takia) jo pitemmän matkaa hitaammin kulkevaa kuin c maksimissaan on..
Ehkä parempi vaan ajatella, että se avaruus kaareutuu ja valo kiemurtelee sen takia, kummemmin hidastelematta.

Tai siis olisi lähempänä, koska valo kulkisi pitempään hitaammin tähden suuresta painovoimakentästä lähtiessään, kuin maan painovoimakenttään tullessaan jossa se menisi vain hetken nopeammin.

Luulisin kuitenkin, että kohteen oma säteily, gravitoni tai fotoni ei hidastu. Syy on se, että molemmat siirtyy sillä c:llä, eivät havaitse toisiaan, tarjoan edelleen sitä hiukkasparia, toki myös yksin esiintyy, mustan-aukon tapaus esimerkiksi.

Mutta hitaampi fotoni (laajeneva kaikeus) sitten reagoi, tästä seuraa se valon pieni taittuminen jonka se englantilainen kosmologi havaitsi, kun vahvisti Albertin ajatuksen kaareutuvasta avaruudesta. (joka tosin nyt on niin ja näin)

Kaikesta lukemastani Gravitaatiota koskevasta olen tullut hulluva hurskhammaksi.
Joten luulen , että viishat puhuessan avaruuven muovoista ja gravitaatiokuopista tarkottavat sitä, että aine ja avaruus vuorovaikuittavat toisiinsa siten, että ne hylkivät toisiaan ihan kuin
samannapaiset mangneetit.

Materia siis hylkimisreaktiollaan luopi avaruustyhjiön ympärilleen, jota sitte tasomallissa kuvataan " gravitaatio kuoppana avaruuvessa".

Tähän kuophan jopa valoki putoaa, elikkä jos näin on niin avaruus hylkii valoakin , ja pakotaa
sen menemään massan luomaan " hylkimistyhjiöön."

Näinhän se meille opetetaan, mutta,, mutta tukeeko kaikki havainnot tätä ?
Jos "avaruus- aineessa "valolla on tietty nopeutensa, niin tullessaan massan luomaan tyhjiöön
avaruuven vastuksen vähentyessä valon vauhti pitäisi kiihtyä, ja massojen luomissa
"avaruusaineen tyhjiöissä" elikkä näissä Gravitaatio kuopissa pitäs valon nopeuven kasvaa.

Ja päästyään pois ( jouduttuaan pois gravitaatiokuopasta)gravitaation vaikutusalueelta pitäisi nopeuven hiastua, tai valossa tapahtua vaikkapa se kuulusa punasiirtymä.

Mutta tukeeko mikään havainto, näitä pösilön aivolumpioissa syntyneitä ajatuspieruja ?

Tämähän olisi mitattavissa hyvin yksinkertaisella tavalla synkronoimalla pari kelloa, ja laittamalla toinen satelliitissa avaruuteen.
Sitten vain lähetetään tietyllä hetkellä t=0 välonsäde maasta satelliittiin.

Perillä satelliitissa valonsäde rekisteröidään ja luetaan matkaan kulunut aika, joka olisi esim. t=1,1 ja lähetetään vaikka valolla signaali maahan merkiksi valonsäteen saapumisesta.
Tämä signaali matkaisi maahan ajassa t=0.9 ja tulokseksi saadaan valonsäteen kulkeneen maan ja satelliitin välinen matka edestakaisin ajassa t=2
Satelliitin ja maan välinen etäisyys siis olisi tämän perusteella 299 792 458 metriä, kun oletetaan valonnopeuden olleen vakio eli kumpaankin suuntaan olisi mennyt 1sekunti aikaa.

Ja näinhän se on, etäisyys tosiaan olisi tuon valosekunnin verran, mutta tämä olisi saatu olettamalla valonnopeus vakioksi, joka oikeasti onkin valonnopeuden keskiarvo kyseisellä matkalla.
Oikeastihan (esimerkin mukaan) valo olisi matkannut mennessä v=0,9c ja tullessa v=1,1c

Ja tämä mittaushan näyttäisi valon nopeuden oikein siinä tapauksessa, että satelliitissa olisi laitteisto, joka lähettäisi tuon t=1,1 lukeman koodattuna radioaalloilla, mutta tämä myös vaatisi sen, että kellot tosiaan olisivat synkrossa. Eli tietty aika olisi juuri yhtäaikaa molemmissa kelloissa ilman mitään aika avaruudesta johtuvaa häiriötä tjsp.

Kysymys siis kuuluukin, että onkohan c:tä mitattu kyseisellä tavalla vai pelkästään maan pinnalla?
Kun ei jaksa netistä selailla.

Ja EDITTIÄ sen verran, että todellisuudessahan tuo nopeus ei muuttuisi maan painovoimassa lähimainkaan noin paljoa, mutta jos ajateltaisiin vaikka painovoiman olevan suuruudeltaan sellainen, että se vaikuttaa juuri tuon verran valon nopeuteen.

Tai siis mennessä v=valosekunti / 1,1s
ja tullessa v=valosekunti / 0,9s

Eiköhän se ole niin, ettemme tiedä yhtään mitään painovoimasta, toki sen vaikutukset ovat helposti mitattavissa.
Jospa se on viidennen ulottuvuuden tekosia, josta emme tiedä sen enempää kuin viiva tietää tasosta. Jos gravitoni liikkuu fotonin tavoin valonnopeudella, niin ei sillä ainakaan massaa ole. Gravitoni pääsee ulos mustasta aukosta mutta fotoni ei, toisaalta jos fotonilla olisi massa niin ei se voisi saavuttaa valonnopeuttakaan, mutta kun se kuitenkin kuljettaa mukanaan energiakvanttia, niin onhan siinä oltava massaakin mukana, vaan menepä tuosta niin sitten sanomaan...

Mutta onko niitä fotoneita mustasta edes tyrkyllä ulos, neutronipuuroa kun on (erittäin todennäköisesti).
Sähkömagnetismi ei kuulu mustan repertuaariin ulkoisesti, fotoni tuota välittäisi, jos sitä sähkömagnetismia ei kerran ole, miksi fotonejakaan. Jospa fotonien puuttumien on ihan tuosta kiinni, ei niinkään sen mustan vetovoimasta.

Kirjoitellaan taas pitkästä aikaa turhuuksia, kun ei tässä muutakaan ole..


Pitäisi tarkentaa ajan määritelmää, jos meillä ei olisi kelloja/aurinkoa/tähtiä millä mitata aikaa, mitä aika silloin olisi?
Ainoa asia millä ajan kulun voi todentaa lienee liike, eli voitanee sanoa että aika on liikettä ja toisinpäin.

Tietyssä ajassa elektroni kiertää atomin ytimen ympäri, pallo tippuu lattialle jne.
Jos painovoima on suurempi kiertääkö elektroni silloin eri nopeudella ydintä? Siitä ei minulla ole hajuakaan, mutta jos atomi "toimisi" hitaammin suuressa- ja nopeammin pienessä painovoimassa silloinhan ajan vääristymiset olisi siinä.

--> Atomi on suuressa painovoimakentässä hidas, vuorovaikutukset hitaampia, "aika kuluu" hitaammin (ulkopuolelta tarkasteltuna siis, eihän atomi tai ihminenkään tiedä ajan kuluvan hitaammin jos kellot ym. näyttää kävelevän samaa tahtia kuin ennen).

--> Pienessä painovoimakentässä taas kaikki kävisi nopeammin (ja jälleen ulkopuolelta tarkasteltuna tietty) itse olisit siellä niin et huomaisi mitään, ehkä.

Ja sitten yhdistetään tämä tähän ei mihinkään kokeeseen tai muuhunkaan perustuvaan teoriaan:
A+ hiukkaset menee atomin läpi, (osa katoaa atomista tuleviin A-:iin), mitä tiheämpää tahtia A+ liikkuu atomiin / läpi siitä, sen hitaammin atomi "toimii".

Sama juttu myös sitten kun liikutaan kovilla nopeuksilla, A+ (läpi)virtaus on suurempi ja atomien vuorovaikutus hidastuu --> atomikasan aika menee hitaasti liikkuvien suhteen hitaammin.


Huomaisitko, jos aika ts. kaikki liike (myös sinä itse) menisikkin nopeammin kuin ennen?

Aika, paikka sekä liike ovat kaikki suhteellisia käsitteitä - joten jos kaikki "nopeutuu" (suhteessa mihin?) yhtä paljon, niin havaittavaa efektiä ei olisi.

Kyse ei mielestäni ole painovoiman voimakkuudesta. Perustelen kahdella esimerkillä:

Esitän taas ajatuskokeeni kahdesta kiihtyvästä avaruusaluksesta. Kaksi peräkkäin matkaavaa avaruusalusta kiihdyttävät molemmat niin että niidenvälinen etäisyys pysyy vakiona. Kun taaimmainen avaruusalus lähettää valoa edelläkulkevaan, ehtii edelläkulkeva kiihdyttää nopeuttansa niin että vastaanotettaessa valon aallonpituus kasvaa ja tapahtuu punasiirtymä. Myös valon kulkema matka on suurempi kuin alusten välinen etäisyys. Vastaavasti kun edelläkulkeva lähettää valoa takanakulkevalle, tapahtuu sinisiirtymä ja valon kulkema matka on lyhyempi kuin alusten välinen etäisyys. Etummainnen alus näkee taaimmaisen punasiirtyneenä ja myös hidastuneena ja taaimmainen alus näkee etummaisen sinisiirtyneenä ja nopeutuneena. Mutta molemmat ovat yhtä suuressa kiihtyvyydessä. Ero kiihtyvyydessä (tai painovoimakenntän suuruudessa) siis ei aiheuta eroa ajankulussa.

Poratkaamme suora avoin kuilu suoraan maan keskipisteeseen. Keskipisteessä on painoton tila. Jos asetamme kuilun pohjalle valonlähteen ja tarkkailemme sitä kaukana avaruudessa (myös painottomassa tilassa) voidaan havaita valon punasiirtyneen maan painovoimakentän takia. Samalla havaitaan ajan keskipisteessä etenevän hitaammin kuin avaruudessa.

Mutta kuitenkin kirjoitat, että:

No tarkoitat ilmeisesti ajankulkua kolmannen (sivusta) tarkkailijan näkökulmasta? Silloin molemmat alukset näyttäisivät pysyvän yhtä kaukana toisistaan, joo. Ajankulku ei olisi muuttunut.

Mutta jos ollaan vaikka takana olevassa aluksessa niin näyttäisi siltä, että etummainen alus jätättää meitä ja välimatka kasvaa, niinkuin kirjoitit itsekin:

Eli aluksesta tarkasteltuna kokemamme ajankulku olisi kuitenkin muuttunut.
Mikä näistä "ajoista" on sitten oikea, absoluuttinen aika? kolmannen tarkkailijan vai jommankumman aluksen?
Ei mikään niistä minun mielestä, jokainen kokee aikansa itse ja sitä ei voi verrata mihinkään muuhun kuin muiden asioiden liikkeeseen --> aika on "illuusioita" ja siitä pahimmasta päästä. Kaikki on vain näennäistä jonkin suhteen.

Kyllä, ja maan kokoisessa materiamöllykässä tuo punasiirtymä olisi aivan mitätön, olettaen siis että tarkkailija ja maa eivät liiku toistensa suhteen.

Kuitenkaan en usko punasiirtymän ja gravitaatio punasiirtymän olevan ihan samoja asioita.
Jos olisi "absoluuttinen" aika niin siinä aika-avaruudessa esimerkkisi avaruusalukset ja niissä tapahtuvat asiat tapahtuisivat/liikkuisivat samalla nopeudella ja samaan aikaan.

Mutta jos verrattavana "absoluuttiseen" on esim. kello, kaukana massiivisesta kappaleesta ja kappaleen pinnalla oleva kello, niin ne näyttäisi käyvän eri tahtia, vaikka "oikea" aika kävisi sekin vielä eri tahtia. Ja tätä aikavääristymää ei saada pois millään.

Tuo Trashin alusajatus on hyvä, minä tykkään koska se tukee omaa ajatusta, c lähteen suhteen.
Jos lähde, tässä tapauksessa alus, kiihdyttää fotonin irtoamisen jälkeen, kiihdytys ei vaikuta enään lähteneeseen fotoniin ja se havaitaan toisessa aluksessa sini tai punasiirtymänä.

Mutta tuo matkan piteneminen fotonin kannalta ei sovi, matka-aika muuttuu ei etäisyys.
Jos etäisyyttä alusten välillä mitataan tuossa esimerkissä luulossa, että fotonin nopeus on aina se c kaikkien suhteen, saadaan toki väärä tulos. Lyhempi matka takimmaisesta aluksesta ja pidempi matka etummaisesta aluksesta mittaamalla, tämä siis alusten jatkuvan kiihdytyksen aikana. Alusten välillä voi olla jopa kiinteä tanko joka kertoo todellisen etäisyyden kaiken aikaa.
(tässä on muuten juuri se ilmiö miksi massaa on laskennallisesti kaikkeudesta hukassa, galaksien pitäisi hajota massan vähyyteen, info valehtelee)

Tuon voi ajatella myös energiapakettina joka lähetetään aluksien välillä, vaikka minuutti valssi, joka kestää siis minuutin.
Etummainen alus kuuntelee valssia takimmaisesta aluksesta lähetettynä esim kaksi minuuttia (kauheaa piinaa), mutta takimmainen vain puoli minuuttia, pikkuoravien iloista viserrystä.
Tuolla on vaikutusta miehistöjen moraaliin, painakaa mieleen kun valitsette alusta johon menette palvelukseen tulevaisuudessa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.



Vaikuttaakohan lähteen oma gravikenttä kuitenkaan lähtevään fotoniin. Molemmat se c kuitenkin, kuulemma.



Kummassakaan aluksessa kukaan ei huomaa mitään eroa ajankulussa, vain info joka tulee toisesta aluksesta on vääristynyt. Etäisyysmittaus taas valehtelee juuri tuon vääristyneen infon seurauksena, etummainen alus näyttää olevan lähempänä kuin pitäisi, takimmainen taas näyttää olevan kauempana kuin pitäisi, tuo erokin pysyy eikä lisäänny koska kiihdytys on tasaista. Muutos tapahtuu siis vain ja ainoastaan infossa aluksien välillä.
Jos muutetaan g:tä muuttuu myös virhe sen mukaisesti mittauksessa. Eli alusten välimatka pysyy samana mutta rajumpi tai heikompi kiihdytys ehtii muuttaa fotonin matka-aikaa enemmän tai vähemmän sen mukaan lisätäänkö vai vähennetäänkö g:tä.

Miten tuo kahden aluksen väliset puna- ja sinisiirtymät rinnastuisivat meidän maailmaan jos oletetaan että maapallo olisi toinen ja kaukainen galaksi toinen? Olen varmaan sen verran väsynyt että jotenkin vedin semmoisen johtopäätöksen että me olisimme se etummainen alus....

Tiedä totuutta, mutta jotakin voi pähkäillä.

Jos ajatellaan että kaikkialla on havaintojen mukaan on punasiirtymä vallalla (keskimäärin), se viittaisi siis etummaiseen alukseen, vastapuolella yhdessä suunnassa pitäisi kuitenkin olla sinisiirtymä, vaan eipä ole. Me emme siis ole kiihtyvässä liikkeessä, ainakaan merkittävässä.
Ollaan sitten "paikoillaan" eli ei koeta kiihtyvyyttä, vaihtoehdoksi jää että kaikki loittonee meistä, ja valo punasiirtyy tuon nopeuseron takia suoraan, se c+v.
Punasiirtymä kaikkialle saadaan myös siten, että tyhjyys lisääntyy kohteiden välillä, valoaalto venyy tyhjyyden venymisen takia meidän suhteen, uskoo kumpaan tahtoo.

Tuo aikaisempi ajatus mustasta ja sen "räjähtämisestä" aiheuttaa juuri tuollaisen ilmiön, mitä kauempana havaittava kohde on, sen nopeammin se loittonee. Sen ei tarvi olla kiihtyvässä liikkeessä enään, vaan se riittää että se loittonee nopeammin kuin kohteet lähempänä.
Sielläkin ollaan siis levossa, eli ei koeta kiihtyvyyttä, liikutaan vain eri nopeudella meidän suhteen.

Tässä on vain sellainen omituisuus, että toisella puolella liikutaan hitaammin kuin me, ja etääntyminen meidän suhteen tapahtuu sen takia. Tuota ei vain voi mitenkään todistaa, että missä liikutaan nopeampaa ja missä hitaampaa vauhtia, kumpaankin suuntaan tarvii täältä kiihdyttää nopeutta, vaikka toiseen suuntaan nopeutta hidastetaankin oikeasti, eroa et vain huomaa mitenkään kumpaa teet, ja kummastakin suunnasta valo punasiirtyy samalla tavalla.

En tiedä mistä ajatus kiihtyvästä laajenemisesta on lähtöisin, mutta tuolla edellä mainitulla ilmiöllä sitä ei ainakaan voida todistaa, siis että kauempana liikutaan lujempaa.
Se ei todista kiihtymistä, vaan ainoastaan sen että siellä liikutaan joko lujempaa tai hitaampaa nopeutta meidän suhteen.