KESKUSTELU

Voiko tuollaiselta planeetalta lähteä avaruusraketilla mihinkään. Onko vetovoima liian suuri?

Öö paitsi että massa oliskin melkein 14 kertainen. Laskin väärin kun neptunus sekoitti...

tämä on äidinkielen tutkielma.

Voi sitä silti käyttää. Parasta sisäistää tuo ja kertoa sitten asia omin sanoin. Vaikka olisikin plagiointia, hyvä puoli on se, että asia tuli sisäistetyksi.

Kaikki käyttävät valmista tietoa pohjana omalle näkemykselleen. Turha sitä pyörää on monesti keksiä.

Elämä tarvitsi 5 sattumaa. Näin otsikoi Tiede-lehti numerossa 12/2011 ja jatkaa ala-otsikolla "Ilman näitä meillä ei olisi maapallolla sijaa".
Mielenkiintoinen artikeli. Kannattaa hankkia ao. lehden numero vaikkapa "kassakaapiin". Kiitos Annelle hyvin koostetusta artikelista.

Tiede-lehden väliotsikoita on sattuvasti näin:
1. Inflaatio loi rakenteet
2. Kemia meni nappiin
3. Sattui sopivan lämmintä
4. Kumpaniksi syntyi Kuu
5. Kivet toivat vettä

Mutta nyt on löydetty Skorpionin tähdistöstä vielä parempi ehdokas eksoplanetaksi ja vain 22 valovuoden etäisyydeltä meistä.

Näin Astrophysical Journal Letters -julkaisussa ja perustuu ESOn teleskoopeilla sekä Keck-teleskoopilla tehtyihin havaintoihin. Tässä Tähdet ja Avaruus -lehdessä julkaistu nettikuva:

Kuvalähde alunperin täältä: http://news.ucsc.edu/2012/02/habitable-planet.html

Asiasta uutisointia täällä http://www.avaruus.fi/uutiset.html
"...Nyt löydetty Gliese 667Cc-planeetta kiertää kotitähteään 28 vuorokauden kiertoajalla. Sitä pidetään elämälle suotuisana, koska se on oikealla etäisyydellä, jotta sen pinnalla voisi esiintyä vettä nestemäisenä...."

Meidän täytyy pitää mielessä se, että pelkästään meidän galaksissa (Linnunrata) on satoja miljoonia sopivia tähtiä, joita saattaa kiertää planeettoja ja emme voi suoraan teleskoopeilla havaita. Tuokin Gliese 667Cc-planeetta löydettiin ns. linssillä, jossa planeetan editse kulkeva toinen iso kappale "taivuttaa" valonlähteestä tulevaa valosäteilyä. Siitä sitten toiste enemmän. Planeettakarkulaisistakin, joilla ei ole ns. kotitähteään.

En ole alan ammattilainen, mutta tähtitieteellisen yhdistystyksen Ursan jäsen olen ollut jo pitkään...

Pari kommenttia Annen väliotsikoille. En ole artikkelia lukenut, koska Tiede -lehti kieltäytyy iPad -version julkaisemista ja minä kieltäydyn paperin käyttämisestä.


Inflaatio on vähän niin kuin hieno tapa sanoa ettei meillä ole hajuakaan mitä alussa tapahtui... eli puhdasta teoreettista spekulaatiota vailla empiiristä evidenssiä. Tällainen on aina tieteenä toissijaista.


Tämä ei ole välttämättä enää nykyisin vallitseva käsitys, vaan tämä vanha ajatus kuun välttämättömyydestä on aikalailla jäänyt taka-alalle. Sen pyörimistä vakauttava merkitys on suhteellisen vähäinen, eikä vaappuminen olisi muutoinkaan turmiollista elämälle. Samoin vaikka ei ole aivan selvyyttä kuinka magneettikenttä syntyy kiviplaneetoille, niin sen arvellaan syntyvän vain planeetan pyörimisestä.

Uskon kuitenkin, että suuret kuut ovat suhteellisen yleisiä kiviplaneetoille, koska sen syntymekanismi on hyvin suoraviivainen, mutta missään tapauksessa kuu ei ole välttämätön. Alussa syntyi samalla kiertoradalle kaksi planeetta Proto-Maa ja Theia. Tämä systeemi on kuitenkin varsin epävakaa, joten se johti näiden alkuplaneettojen törmäykseen. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuun_synty

Kuu saattaa kuitenkin estää liian lähellä punaista aurinkoa olevan planeetan pyörimisen lukkiutumisen, joten Gliese 667Cc:n tapauksessa suuri kuu olisi erittäin toivottavaa.


Komeetat...

Kannattanee kuitenkin lukea juttu, koska siitä voi oppia jotain kiinnostavaa.

Selittäisitkö maallikolle? Wikipedian mukaan Neptunus on n. 17 kertaa maan massainen, mutta putoaiskiihtyvyys pinnalla on 11 m/s². Siis vain vähän enemmän kuin Maassa.

Selittäisinkö mitä? Maallikko olen itsekin.

Vai tarkoitatko sitä että neptunuksen pinnalla kehänopeus on melkein kuusi kertaa suurempi?

En tarkoita. Tarkoitan sitä, että Neptunuksen pinnalla putoamiskiihtyvyys on 11 m/s². Maan pinnalla se on 9,81 m/s². Miksi noin pieni ero, vaikka Neptunus on jotain 17 kertaa Maata isompi?

Öö. Se nopeus millä se pyörii vaikuttaa siihen putoamiskiihtyvyyteen. Keskipakoisvoima ja silleen.

Gravitaatio on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön. Mitä isompi planeetta, sen kauempana ollaan sen keskuksesta. Siksi gravitaatio ei ison planeetan pinnalla ole hirveästi suurempi kuin Maassa, vaikka massa on moninkertainen.

Inflaatio on tietysti vaikea todistaa empiirisesti, mutta se on varsin hyvä malli. Ilman sitä on aika vaikea selittää, miten maailmankaikkeudesta olisi voinut tulla tällainen. Muitakin teorioita toki on.

Eli tiheys. Jos Neptunuksen keskitiheys (1,64 g/cm^3) olisi sama kuin Maapallon (5,517 g/cm^3), niin painovoima pinnalla olisi ihan kohtalainen.

Laskuri:
http://www.ericjamesstone.com/blog/home ... d-density/

Niin no Neptunuksella ei tietty kiinteää pintaa olekaan, mutta kiviplaneetoistakin puhuttaessa säteen kasvu vie suuren osan siitä gravitaatiolisästä, minkä massan kasvu tuo, vaikka tiheys on suunnilleen sama.

Jaa. No sitten on nelonen tulossa.