KESKUSTELU

Tuli mieleen. että mikäli neliön tai suorakaiteen muotoisen kankaan ripustaa kulmistaan, niin asettuuko se baraboloidin tai parabelin muotoon? Silloin suuntaavan peilin valmistus olisi periaatteessa aika helppoa.

Absorptiolämpöpumpun periaate:
http://www.google.fi/images?client=fire ... 80&bih=787

_________________
Reductio ad Trivium

Itselläni on tarkoitus rakentaan pieni keräin piharakennukse seinään. Ajatus oli eristetty laatikko johon keräimeksi aaltokattipelti matta mustana. Levy irti eristeestä jotta ilma kiertää myös levyn takanta. Lasi katteeksi koska se laskee kaikki valon aallonpituudet läpi mutta huonosti lämmön aallonpituuttaon. Koska tila on toissijainen niin lämmön siirto luonnon kiertona jolloin lämmitettävä ilma otetan sisältä kiertoon.
Kokeiluna on lämpömittari lasitetulla teranssilla jätesäkissä. lämpötila nousee heti kun aurinko paistaa +10-+15 astetta kun ulkolämpö on -15

Rakennusmaailmassa oli tuloilman (ei ulko- tai raitisilman) aurinkolämpösiirrin, joka on puhaltimen ansiosta hyötysuhteeltaan parempi, ja virtaus ohjattavissa logiikalla.

Toimintaperiaate on yksinkertainen. Ilmanvaihtokoneelta tuleva ilma puhalletaan keräimiin, joista äänenvaimentimen jälkeen se menee lämmönvaihtimeen, ns. SolarBoxiin, josta ilma lähtee kanaviston runkolinjaan ja sitä tietä huoneisiin.

_________________
Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Parin neliön musta ilmakammio voisi olla paikallaan minullakin. Minullakin on lape etelään ja siitä räystäältä metri IV:n ulkosäleeseen. Voisin tehdä ilmakammion katolle. Sen verran aurinkokennoa siihen, että pieni kanavapuhallin (laitetuuletin) pyörii riittävästi. Termostaatilla hoitelisin niin, ettei yli 20 asteen ulkolämmöllä kuitenkaan pukkaa lämmintä ilmaa tulosäleikköön. Muuta logiikkaa ei tarvita. Minkä verran 1,6x1,6m2 lämpölasi kestää lumikuormaa? Se on suurin ongelma. Vaikka olisihan minulla räystään allakin sopiva tila lähellä etelää kohti. 8 m leveä ja 0,5 korkea. Sehän on 4 neliötä. Aurinko paistaa matalalta silloin kun lisälämpö olisi paikallaan.

Tammikuun auringon paisteella jo tulee hyvin lämpöä. Taitaa olla niin, että auringon paistetta saa lämmitysaikana ainakin 7 kuukautena merkittävästi.

_________________
edit: käännetty ¿ oikein päin
-------------------------------------
Hiilinieluexpertti. Antiteesitehtailija.

Ei yhtään. Tuon kokoiset lumikuormalle hyväksytyt kattoikkunalasit ovat tyypillisesti luokkaa 100 kg/kpl painavia laminoituja tai karkaistuja jöötejä. Ei kai tuossa tapauksessa ole mitään ongelmaa tukea lasia myös keskeltä, jolloin kuormitus putoaa oleellisesti?

_________________
http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/

Uloimmalla lasilla kuormitus lienee silti sama, vaikka alinta ruutua tukisikin?

_________________
kW MW GW - kWh MWh GWh - µ º • ø ¼ ¾ ¹ ² ³

Vaikka vain yhdistäisi tuplalasin molemmat lasit jollain muovikokkareella tms, pienenisi kuorma tietysti sen verran, mitä toinen lasi ottaa.

Nyt jos puhutaan aurinkokeräimistä niin siinähän lasin voi tukea helposti alustaan esim levyn, muoviputken, pehmustetulla päällä varustetun kierretangon, tai minkä tahansa lasin ja alustan väliin asetetun roinan avulla. Siitä huolimatta raekuuro voi olla aika kova koetus tavalliselle ikkunalasille. Joku 4 mm karkaistu lasi alkaisi jo kestää.

_________________
http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/

Nuo lämpölasit eivät tule kyseeseen. Tai sitten pitää olla jokin lumenpoisto. Ja se lumi pitää poistaa aina ja melko kauas. Eli enempi ongelmaa tulee lumesta kuin mistään muusta. No millaisia lumenpoistajia sitten olisi katolla sijaitsevan lämpölasin päältä?

Miten olisivat luukut siinä päällä? Avautuisivat vain auringon paistaessa kuin kukan terälehdet. Toimisivat lisäheijastimina siinä sivuilla. Mieleen tulee säteettäiset neljä terälehteä. Eli joka sivulla sarana. Terälehden pituus olisi 0,8 m. Kerralla sataa lunta tavallisesti senteistä 20 senttiin. 20 senttiä painaisi tuossa terälehdellä 10-15 kiloa. Terälehti voisi olla myös sikäli älykäs, että se kippaisi lumikuorman pois muulloinkin kuin auringon paistaessa. Ja tietenkin tuuliälyä olisi siinä.

Lisäheijastusta tulisi mukavasti kun terälehdet asettuisivat auringon mukaan.

Näin tulikin mietityksi oma sovellus valmiiksi. Lähetän tuubiin videon kun se on toiminnassa.

_________________
edit: käännetty ¿ oikein päin
-------------------------------------
Hiilinieluexpertti. Antiteesitehtailija.

Miten olisi lattialämmityskaapelia kennoston pohjalle, tai sisäilman kierrätys kennostojen läpi sulatusmielessä?
~ +20 astetta kuitenkin sulattaa kennostot melko nopeaa. Lattialämmityskaapeli taas syö hyödyn, jos sitä joutuu paljon käyttään.
Kyllä se ehkä helpoin ratkasu on kovempi kallistuskulma, joka muutenkin nostaa tehoja näin keväällä ja syksyllä milloin sitä tarvitaan.
Edit : Tuo terälehtiluukku peilinä ja suojana olisi kieltämättä ihan hyvä idea. Kiinnitykset täytyy vaan olla kohdallaan, ettei myrsky revi irti jos unohtuu auki.

Jos tarkoitus on saada auringosta lisäenergiaa syksyisin ja keväisin, niin seinäasennus on parempi. Edellyttäen tietenkin, että sopivaan suuntaan oleva seinä löytyy.
Esim. Tampereen seudulla silloin aurinko on korkeimmillaan n. 30 asteessa (syyskuu-maaliskuu) ja sillä kulmalla pystysuora seinä ja melko jyrkkä katto (30°) ovat suhteessa samassa kulmassa auringonpaisteeseen nähden. Aamu- ja iltapäivällä seinä on parempi. Ja voihan sen seinällä olevaa elementtiä kallistaa hieman.
Yksi syy katon suosimiseen aurinkolämmityksessä lie se, että siellä on varjostusta vähemmän, seinä saattaa olla puiden tai naapurin katveessa.

_________________
Tietämättömyyden syvällä rintaäänellä ...

Siitä voisi tehdä katolle melkoisen funktiota suorittavan taideteoksen. Terälehdet eläisivät auringon mukaan. Ehkä itse pohjakin jonkin verran. Ylilämpötilanteessa (100'C) terälehdet kääntyisivät suojaamaan eli varjostamaan.

Kökkö luukkuviritelmä olisi neljä kantikasta luukkua. Voisivat olla kukin kerääjän kokoisiakin. Sulkeutuisivat tietyssä järjestyksessä. Tuulella painuisvat kiinni pikavauhdilla tai asettuisivat johonkin myrskytilaan. Suojatila tulee sekä kiinni-asennossa että aivan levällään. Täysin erillään pysyvät "terälehdet" taasen eivät vaadi keskinäistä synkronointia. Ne voivat jopa paiskautua kiinniasentoon ensimmäisestä puuskasta. Eli oikeastaan riittää että ne eivät aivan pienellä tuulella lepata ja muutan tuuli painaa kiinni tai sitten toiseen ääriasentoon. Kun tyyntyy, niin palaa taas heijastusasemaan. Avausvoimaa tietenkin pitää olla sen lumen poistamiseksi.

_________________
edit: käännetty ¿ oikein päin
-------------------------------------
Hiilinieluexpertti. Antiteesitehtailija.

Lämmityksen säädössä voisi ehkä hyödyntää kasvihuoneissa käytettyjä automaattisia ikkunanavauspumppuja.
Kukan terälehdet taas aukeaisivat varren päässä olevan "solar bell" virityksen avulla niin, että jos aurinko paistaa, niin aurinkokenno alkaa ruuvata hökötystä auki.

_________________
http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/

Kun aurinkoa sitten jossain vaiheessa on, tulisi lämpöä käyttää sulattaamaan kaikki mahdollinen kerääjään liittyvä. Lumet ja jäät pitäisi saada kauas siitä. Aika paljon tulee lumivaraa, kun nostaa virityksen vaikka 60 senttiä irti kattopinnasta.

_________________
edit: käännetty ¿ oikein päin
-------------------------------------
Hiilinieluexpertti. Antiteesitehtailija.

Ketjunne innoittamana sekä Rakennusmaailmani lukeneena intouduin luonnostelemaan omaa aunrinkokeräinjärjestelmääni. Tuumailin, että jos laittaisi kaksi sisäkkäistä ilmanvaihtokanavaputkea (kierresaumapeltiä) pystyyn ja paraabelinmuotoiseksi taivutettua kirkasta rosteripeltiä (tai suoria suikaleita paraabeliproviileihin kiinni) heijastimeksi sen ympärille. Putkiviritys voisi ottaa kylmän ilman juuresta, joko ulkoilmasta tai muualta (esim maasta) tulevasta putkiliitoksesta, se nousisi putkien välisessä vajaan kolmen sentin solassa huipulle josta imeytyisi lämmettyään sisäputkeen. Sisäputkea myöten takaisin alas ja liitoksesta ilmanvaihtojärjestelmän syövereihin.

Sisä- ja ulkoputken voisi kiinnittää toisiinsa muualta kuin juuresta ja huipilta niittaamalla väliin pieniä U.n muotoisia vinottaisia pellinpalasia jotka samalla muodostaisivat putkien välitilaan pyörteilyä/kierrettä, jolloin lämmönsiirto ehkä olisi tehokkaampaa ja tasaisempaa.

Niin, ulompi putki maalattaisiin mattamustaksi tms. Paraabeliheijastin olisi hyvin tehokas kun rst-pellin kiillottaisi. Pelti voisi olla ohuttakin.

Sisäkkäiset putket muodostaisivat maston jonka voisi ankkuroida miten lystää, ja olisi luultavasti kaksoispuktena varsin jäykkä ja kestävä. Putken voisi asentaa sopivaan kulmaan, esim 15-25 astetta takakenoon.

Vastavirtaperiaatekin tuossa syntyy ilmavirroille, mutta en tiedä onko siitä mitään erityisempää hyötyä. Se tietysti, että ulkoputken ilmatila lämpöeristää jo kuumenneen alaspäin menevän ilman, ja sekin lämpö mitä sisäputkesta karkaa, menee siihen ulkoilmaan joka hetken päästä kuitenkin on sisäilmaa...

Sitten se varsinainen juju. Tuon paraabeliproviilin pitäisi seurata auringon asemaa taivaankannella päivän mittaan, joten samanlainen seuraamissysteemi tarvittaisiin kuin Rakennusmaailman artikkelissa oli. Mutta minä kyllä toteuttaisin sen webbikameran ja tietokoneohjelman sekä sopivan servon avulla. Näin systeemi kykenisi seuraamaan sujuvasti ja portaattomasti aurinkoa eri vuodenaikoina aina noususta laskuun. Tässä siis se runkotolppa, joka sisältää ilmaputket, pysyy paikoillaan ja paraabeliprofiili kiertää sen ympäri, runkotolppaan laakeroituna.

Ei oel harmainta aavistustakaan onko tässä mitään järkeä, mutta aion rakentaa luultavasti jonkinlaisen prototyypin ilmalämmittimelle ensi kesänä. Mutuilemalla ajatellen tämä olisi aika halpa, simppeli ja kenties toimiva aurinkolämmönkeräin ilmalle.

Teen ehkä koeversiona parimetrisen hieman kapeamman piipun 125- ja 100-mm:n putkesta. Täysimittainen yksikkö voisi olla vaikkapa 6 metrin saloista 160- ja 125-mm:stä kierresaumaputkea, josta ylin 4-5 metriä heijastinta (ihan maan rajassa ei ehkä ole yleensä niin valoa). Täysimittaiseen voisi varmaan suuremmitta kivuitta tehdä paraabeliprofiilisen heijastimen jossa teholinen pinta-ala on esim. 4-5 neliömetriä. Eli siis heijastimen "suuaukko" olisi n. metrin levyinen. Kun konstruktio on suhteellisen kapea, sen pyörittäminen auringon mukaan on helppo järjestää, ei vaadi paljoa tilaa. Etelän mukaan asetetulla kiinteän tukirangan takakenokallistuksella systeemi lisäksi seuraisi aurinkoa varsin hyvin niin, että suoraan itään ja länteen suunnattuna kallistus olisi nolla astetta ja maksimissaan etelän kohdalla.

Sitä en vielä tiedä, mitä tällä lämmöllä oikein tekisin. Suunnittelin jo monimutkaisempaa lämmönohjailusysteemiä jossa sekä maahan upotetut ilmaputket että aurinkokeräin yhdistetään nykyiseen PILP-ratkaisuun niin että ilmaa kierrätetään eri paikoissa monin tavoin. Siitä tulisi luullakseni aika hyvä. Homma alkoi arveluttaa kun laskeskelin tarvittavia komponentteja. Menisi mm. 7-8 moottoriohjattua sulkupeltiä. No pellit maksavat pari-kolmekymppiä kappale, mutta fläktwoodsin hinnastossa yksi servomoottori noihin on alkaen 200 euroa kpl. Päälle tartteisi vielä tukun lämpötila-antureita sekä jonkinlaiset atmegan tai vastaavan pienen älyboksin. Valvonta ja hallinta tulisi PC:lle joka sinänsä ei tuota ongelmia tai lisähintaa.

Ideanani oli siis mm. ohjata huoneiston poistoilma lämmönkeräimen kautta PILP:ille lämpimän veden tuottamiseksi silloin kun tuloilmaa ei tarvitse esilämmittää tai sitä jopa jäähdytetään maaputkistossa. Toisaalta kevään ja syksyn viileinä aikoina maaputkistön esilämmitys ei juuri auta, mutta auringosta voisi saada raitisilmaan mukavasti lisälämpöä. Tämänkaltaisia säätyviä kytkentöjä varten pitäisi ilmakanaviin tehdä aikamoinen logiikka. Jos jostain löytyisi riittävän laadukkaita ja vahvoja servoja esimerkiksi kymmenesosalla tuosta hinnasta, projekti olisi mielekäs toteuttaa.

_________________
Aatteensa puolesta taisteleva sotii ihmisiä vastaan.

Olisi aika paljon tehokkaampi, jos musta putki ei päästäisi lämpöjä ulkoilmaan. Eli joku ohut ja kirkas polykarbonaattiputki pintaan ja sisäputki mattamustaksi?

_________________
http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/