KESKUSTELU

Aiemmin on palstalla keskusteltu energiantuotantoon liittyvistä riskeistä mm. tässä:

tekniikka-ja-energia-f1/ydinvoima-kaatuu-tahan-t34999.html

Kun tuo ydinvoimaan otsikko kuitenkin on osoittautunut liian rajoittavaksi riskien tasapuolisia vertailuita varten niin jatketaan tässä neutraalin otsikon alla. Keskustelun aiheena ovat siis kaikkiin energiantuotannon menetelmiin liittyvät riskit ja erityisesti niiden keskinäisten suuruusluokkien vertailu. Mukana on siis sekä tuotanto, tuotantolaitteiden valmistaminen, polttoaineen hankkiminen että jätteiden käsittely.

Eräs tapa vertailla energiantuotannon riskejä on kuolemantapausten määrä per tuotettu TWh:

http://www.google.fi/#hl=en&safe=off&q=deaths+per+TWh

Tuossa yllätti lähinnä öljyn pieni osuus.

Tsernobyl oli laskettu 4000 kuolemaa/25 vuotta, joten saatiin vedettyä luvut aika alas, jos vaikka vertaa New Yorkin tiedeakatemian julkaisuun, jossa puhuttiin noin 900 000 kuolemasta.

Entäpä pienhiukkaspäästöt?

Ne on tuossa mukana. Sikäli vain ristiiritaisesti, että USA:lle on pantu oma, epäilyttävän pieni luku. Se kun polttaa vielä tällä hetkellä ehkä eniten hiiltä, tai suunnilleen saman verran kuin Kiina. Koska öljylläkin on pieni luku, niin veikkaan, että ainakin tässä listassa on vähän tarkoituhakuisuutta. Öljyn poraus, jalostus, kuljetus, poltto jne tuottaa ehkä enemmän kuolemia, kun ottaa huomioon, että saasteiden ja pienhiukkasten osalta se hiilen veroinen, ellei jopa myrkyllisempi.

Hydrossa ehkä pitäisi myös vähentää tulvien esto ja siitä aiheutuva pienentyneet tulvakuolemat. Kiinassa tapahtuu yhä tulvakuolemia mutta sanovat patojen vähentäneen niitä.

Tosin tekisi kyllä tilastosta vähän hankalan. Muissakin pitäisi vastaavat ottaa mukaan.

Oiskohan toi USA:n ja kiinan välinen ero elintason aiheuttama.. Kiinassa maaseutuväestöllä ei käytännössä ole terveudenhuoltoa tms..

Mielenkiintoinen tieto luonnon kannalta ja energiankulutuksen kannalta:

The construction of existing 1970-vintage U.S. nuclear power plants required 40 metric tons (MT) of steel and 190 cubic meters (m3) of concrete per average megawatt of electricity (MW(e)) generating capacity. For comparison, a typical wind energy system operating with 6.5 meters-per-second average wind speed requires construction inputs of 460 MT of steel and 870 m**3 of concrete per average MW(e). Coal uses 98 MT of steel and 160 m**3 of concrete per average MW(e); & natural-gas combined cycle plants use 3.3 MT steel and 27 m**3 concrete.

Ja vielä ERITTÄIN mielenkiintoinen lause, liitttyen Konstan kansa käytyihin keskusteluihin esim hiilikaivoskuolemien liittämiseen hiilivoiman aiheuttamiin hengenmenetyksiin..

Some have also claimed that someone who went up onto a roof to install a solar panel but then fell is not a death associated with solar power. Similarly then if someone is killed in a coal mine then that is not a coal power death because the coal was not in the power plant yet or they might have some other reason for being underground and would have been crushed anyway.

Tuolta nämä

http://nextbigfuture.com/2008/03/deaths ... urces.html

Ja mitä tuosta Chernoon tuli ni tuo 4000 oli perusteltu melkoisen hyivn, mutta senhän konsta jätti mainitsematta jostain kumman syystä..


The World Health Organization study in 2005 indicated that 50 people died to that point as a direct result of Chernobyl. 4000 people may eventually die earlier as a result of Chernobyl, but those deaths would be more than 20 years after the fact and the cause and effect becomes more tenuous.

He explains that there have been 4000 cases of thyroid cancer, mainly in children, but that except for nine deaths, all of them have recovered. "Otherwise, the team of international experts found no evidence for any increases in the incidence of leukemia and cancer among affected residents.

Averaging about 2100 TWh from 1985-2005 or a total of 42,000 TWh. So those 50 deaths would be 0.0012 deaths/TWh. If those possible 4000 deaths occur over the next 25 years, then with 2800 TWh being assumed average for 2005 through 2030, then it would be 4000 deaths over 112,000 TWh generated over 45 years or 0.037 deaths/TWh. There are no reactors in existence that are as unsafe as the Chernobyl reactor was. Even the eight of that type that exist have containment domes and operate with lower void co-efficients.

Ja edelleen odotan Konstalta sitä uraanikaivosten uhrilukua ku sun väitteesi oli että kaivostoimintaa ei voi laskea energiantuotantomuodon uhreiksi koska sitä tapahtuu jokaisella alalla..

google kamppailun tulos oli 1600 tulosta haulle hiilikaivosonnettomuus

http://www.google.fi/search?hl=fi&clien ... us&spell=1

ja kaksi sanalle uraanikaivosonnettomuus

http://www.google.fi/search?hl=fi&clien ... =&gs_rfai=

Ni Konsta mites se oli toi todistettujen, eli ei laskelmiin perustuvien, kuolemien osalta tuo kamppailu ydinvoima vs. hiilivoima??

Vertailua vaikeuttaa myös se että nuo Tshernobylin aiheuttamat kuolemantapaukset, oli niitä sitten 4000 tai 900,000, liittyvät ydinvoiman käyttöhistoriaan. Jos ydinvoiman käyttöä jatketaan, uusia kuolemia ei tule samaan tahtiin eikä sama kuolema / TWh -luku siten päde ellei uusia Tshernobylejä tapahdu tasaiseen tahtiin. Sama pätee vesivoimalle, jolla harvinaiset suuronnettomuudet hallitsevat lukuja. Muilla energiantuotantomuodoilla kuolemat liittyvät jatkuvaan käyttöön. Esimerkiksi hiilen polton lisääminen lisää kuolemia ja vähentäminen vähentää niitä.

Kuulostaa epäreilulta. Jos mielestäsi Tserno tappoi 900 000 ihmistä, niin mitenkäs ne 300 000 kuolemaa/vuosi euroopassa jotka kuolevat pienhiukkaspäästöihin. Jotta jos aletaan haihattelemaan, niin haihatellaan nyt sitten aidan molemmin puolin.

Nii jos lasketaan Tsernosta tähän päivään..2010-1986 = 24 vuotta

se kertaa 300 000 tekee 7.2 MILJOONAA KUOLLUTTA pelkästään Euroopassa.

nii Konsta mites toi luku se on tasan 8 kertaa enemän kun sun kalmanluku ko. ydinvoimalaonnettomuudesta..

Euroopassahan pienhiukkaspäästöt ovat sangen maltilliset verrattuna Kiinaan eikä jenkkilässäkään rattaat pyöri ilman fossiilisia polttoaineita.



Mutta miten onkaan ydinvoiman pitkäaikaiset haitat? Käsittääkseni maaperässä on luonnostaan uraanimalmia. Löytyisikö jostain laskuja tahi mittauksia kauanko ydinjätteeltä kestää maatua säteilyltään tuommoisen rikkaan uraaniesiintymän tasolle? Toki, onhan ydinjäte kapseloitu, mutta tuumaillaan sen vaikutuksia myöhemmin.

Jos vertailukohdaksi otetaan luonnosta löytyvä uraani hajoamistuotteineen (suurin osa uraanimalmin aktiivisuudesta tulee U-238:n hajoamistuotteista), niin käytetty polttoaine saavuttaa tuon tason n. 100,000 vuoden kuluttua. Aktiivisuus putoaa vielä tästä, mutta nousee takaisin n. miljoonan vuoden kuluttua kun polttoaineessa jäljellä olevan uraanin hajoamistuotteet ovat saavuttaneet tasapainon. Tässä vaiheessa polttoaine on käytännössä samassa tilassa kuin siinä vaiheessa kun sen valmistamiseen käytetty uraani kaivettiin maasta.

Tämä Styrgenkin kirjoituksissa (tosin muokattuna) esiintynyt kuva selventää asiaa:



Tuossa kuvassa on siis verrattu käytännössä aineiden radiotoksisuutta per massayksikkö. Uraanimalmi sisältää muutakin kuin uraania, ja mill-tailingsiin on ilmeisesti otettu ainoastaan malmin radioaktiiviset osat, eli uraani ja sen hajoamistuotteet.

Kuinka vaarallinen tuommoinen uraanimalmi on?

Raaka uraanimalmi on yhtä vaarallista kuin kivi yleensä.