KESKUSTELU

Veikkaampa että syy miksi japanilaisille ei kelpaa ranskalainen ydinvoimalitos on japanin suoraan ja epäsuoraan harjoittama protektionismi. Omaa teollisuutta suojataan viimeiseen asti.

Voisi myös kysyä toisin päin, miksi ranskassa ei ole yhtään japanilaista reaktoria? tai miksi saksassa ei ole kuin saksalaisia reaktoreja?

Mitkä maat suomen lisäksi ovat joutuneet ostamaan ulkomaisen, kun omaa tuotantoa ei ole.

nopsaan lonkalta heitettynä maita joissa on ei-kotimainen reaktori. Osalla maista on myös omaa tuotantoa, kuten ruotsi ja britit:
-ruotsi
-norja (koereaktori, käytetään myös höyryntuotantoon)
-sveitsi
-slovenia
-espanja
-hollanti
-taiwan
-belgia
-intia
-ukraina
-Iso-Britannia
-brasilia
-argentina
-tsekit
-slovakit
-bulgaria
-kiina
-pakistan
-unkari
-mexiko
-romania

Tuosta kun raakataan koereaktorit ja neuvostoliiton ajan bilateraaliprojektit pois, jää lista varsin nolon oloiseksi.
Lyhyeksi jää myös lista niistä valtioista, jotka ovat neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tilanneet ydinvoimalan ulkomaiselta yhtiöltä.

Tuossa muutama viesti aikaisemmin, siteerasit itse viestiäni joka sisälsi tuon linkin. Jos toimisit ydinvoimahommissa, olisit varmaankin lukenut ja omaksunut tuonkin linkin.

Mutta se jälkimmäinen asia, eli kiinni juuttunut polttoainesauva, se oli vastaavissa raporteissa vuotta aikasemmin. En muista oliko Loviisa vai TVO.

sorry mun moka, luin nopeasti ja huolimattomasti tekstisi . Hidasälyinen kun olen niin googlasin vasta viiveellä ja jälkeenpäin tuon raportin johon viittaat.

Kuten neuvoit niin löytyi tapaus takertelevasta säätösauvasta LO1:llä 2008 vuosihuollon jälkeen. http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/ydinvoimalaitokset/raportointi/fi_FI/nvr3-2008/

Raportista siteeraus koko tapahtumasta:

"Laitoksen käynnistyksen yhteydessä tehtävissä säätösauvakokeissa yksi sauva ei noussut täysin yläasentoon. Säätösauvakoneistot ovat reaktorikannen yläpuolella ja kannessa on läpiviennit tangoille, jotka liikuttavat säätösauvoja. Reaktori voidaan pysäyttää pudottamalla säätösauvat sydämeen.

Kun säätösauvan takertelu oli havaittu, lopetettiin laitoksen käynnistäminen. Vikamahdollisuuksia tutkittiin tarkastamalla ja ajamalla säätösauvoja. Ensimmäiseksi päädyttiin vaihtamaan säätösauvakoneisto ja laitos ajettiin kylmäseisokkiin työtä varten. Korjauksen jälkeen laitos lämmitettiin uudestaan, mutta säätösauva takerteli edelleen. Vaihtotyön yhteydessä otetuista videonauhoista havaittiin läpiviennin lämpösuojaholkin alapäässä oleva painauma. Säätösauvan liike pysähtyi tangossa olevaan olakkeeseen, joka rajoittaa säätösauvan liikettä ylöspäin. Painauma ei estänyt säätösauvan liikettä takaisin reaktoriin.

Painauman aiheuttajaksi paljastui säteilysuojakuvun ylös jäänyt nostokorvake. Seisokin aikana korjattiin kaksi kannen läpiviennin korroosiosuojaholkkia. Koska kannen sisäpuoli on aktiivinen, työ tehtiin kannen alle sijoitetun kupolimaisen säteilysuojan aukosta. Yksi kuvun nostokorvakkeista oli jäänyt kääntämättä ala-asentoon ja kupua pyöritettäessä korvake osui läpiviennin lämpösuojaholkkiin.

Painauma oikaistiin työntämällä tuurna holkin läpi. Ennen korjausta tehtiin työkoe läpiviennin korroosiosuojaholkin korjaustyön yhteydessä poistetulla lämpösuojaholkilla.

Muissa säätösauvoissa ei havaittu takertelua. Kannen sisäpuoli tarkastetaan seuraavassa seisokissa."

maat joilla ei ole NL-reaktoreita (ja ulkomailta tilattu reaktori)

-suomi
-ruotsi
-sveitsi
-slovenia
-espanja
-hollanti
-taiwan
-belgia
-intia
-Iso-Britannia
-brasilia
-argentina
-kiina
-pakistan
-mexiko
-romania

Maat joissa rekatoreita otettu käyttään NL hajoamisen jälkeen (eikä NL -reaktoreita ja ulkomailta tilattu reaktori, lisäsin sinne myös ne reaktorit jotka on rakenteilla ja täyttää nuo kriteerit)

Brasilia
Kiina
Mexiko
Pakistan
Romania
Iso-Britannia

Suomi (rakenteilla)
Taiwan (rakenteilla)

Ja edelleen nopsaan heitetty ilman sen suurempia tarkisteluja. Viimeisestä listasta näkyy myös selvästi ydinvoiman tilausten hiljentyneen 90-luvun jälkeen.

Kävin Google-kääntäjän kanssa tutustumassa noihin EDF:ltä vuodettuihin ranskankielisiiin dokumnetteihin. Summary-osassa oli sitten joitakin ongelmia, mitä oli kirjattu Arevan toimesta. Mikäli oikein ymmärsin, säätösauva-glusterin pettäessä lämpötila voi nousta liian korkeaksi, eikä marginaalia sulamiseen juuri jää (2770 astetta hetkellisesti, kun ehdoton maksimi on 2800 astetta). Useampi polttoainensauva voi joutua lämmösiirtokriisiin ja tuhoutua( 6-9%) kaikista sauvoista, kun vaatimuksena olisi maksimissaan 1%.

Syytä varoittaa, että esitys oli sekava, ja tämä saatiin selville googlen käännöskoneella, joten tulkinnat voivat vähän heittää.

Vertaus Tsernobyliin oli käsittääkseni ihan virheellinen ja kirjoittajan oma tulkinta.