vihertaapero kirjoitti:
Kun toisella puolen maailmaa pumpataan meren pohjasta öljyä joka lopulta päätyy autojemme tankkeihin, paljonko tankkiin päätyvästä energiasta on kulunut polttoaineen jalostamiseen ja logistiikkaan jne.?
Tämä noudattaa kysynnän ja tarjonnan logiikkaa, eli öljyä kuluu oleellisesti vähemmän kuin sitä saadaan ylös. Arvaisin että nykyisillä markkinahinnoilla kymmentä barrelia kohden kannattaa tuhlata enintään yksi barreli öljyä, koska logistiikka ja öljyn jalostus polttoaineeksikin maksaa. Saudi-Arabiassa ja muualla missä on öljy on helposti saatavilla, niin yhdellä öljybarrelilla saadaan luokkaa sata barrelia öljyä.
Lainaa:
Kun pelloilla viljellään biopolttoaineeksi esim. rapsia, paljonko kuluttajalle päätynyttä polttoainelitraa kohden kuluu polttoainetta itse tuotantoon?
Tämä noudattaa maataloustukien logiikkaa, eli luultavaa on, että maatalouskoneet, lannoitteet, logistiikki ja jalostus kuluttaa enemmän fossiilista öljyä kuin saadaan biodieseliä. Tämä siitä huolimatta että laskuista jätetään kokonaan huomioitta, että jos rapsipellon sijaan paikalla kasvaisi vanhaa metsää, niin se sitoisi hiiltä 200-500 tonnia hehtaarille. Rapsin hehtaarituotto on tyyliin enintään yksi hiili-tonni biodieseliä vuodessa, joten jotta rapsin viljely kompensoisi tuhotusta metsästä vapautuneen hiilen, niin rapsia pitäisi viljellä 500 vuotta olettaen ettei tuotanto kuluttaisi lainkaan fossiilista polttoainetta.
Tähän pitää vielä lisätä pintamaan eroosion vaikutus, joka laskee hedelmällisyyttä ja siten lisää lannoitteiden tarvetta ja aiheuttaa voimakasta ympäristön saastumista (maatalous on suurin ympäristön saastuttaja). Toistaiseksi ainoastaan Brasilian sokeriruokoon perustuva bioetanoli pääsee nimellisesti positiiviseen hiilitaseeseen mutta tämäkin vain siinä tapauksessa, että jätetään huomiotta, että vaikka sokeriruokoa viljellään ruohikkotasangoilla, niin se ajaa muuta maanviljelyä alueille, jotka tuhoavat sademetsiä. Tästä johtuen vaikka brasiliassa olisi yllin kyllin hedelmällistä viljelysmaata ruohikkotasangoilla, niin maatalous on edelleen suurin sademetsien tuhoaja. Tämä pitkälti siis siitä syystä, että massiivinen bioetanolin tuotanto ajaa vähemmän kannattavaa maataloutta ja lihakarjan kasvatusta sademetsistä raivatuille kaskipelloille.
Johtuen mm. tästä hirvittävästä hiilitaseesta, EU on onneksi tullut järkiinsä ja on poistamassa muutaman vuoden viiveellä biopolttoaineiden viljelyn maataloustuet sekä luopunut tavoitteista korvata fossiilisia biopolttoaineilla.