KESKUSTELU

Jos oikein ymmärsin, niin eihän siinä alkuperäisessä lainaamassasi kirjoituksessa edes ollut kyse TEPCO:n esittämistä väittäistä, vaan jostain ydinvoima-aiheisesta blogista?

Kysymys on turha, koska pelottava säteily.

Oikein olisi kysyä onko mikään ihmisen hallittavissa?

Täysin naurettavaa on argumentoida että ydinvoiman voi sanoa olevan täysin hallinnassa vain jos se täyttää kriteerit joita ei mikään asia täytä. Täysimittainen sota, vihollinen tahallaan haluaa tuhota kohteen...niin että samalla kriteerillä pitäisi esimerkiksi lopettaa välittömästi kaikki kemianteollisuus, eihän niistä mikään ole täysin hallinnassa, ja käsitellään ties mitä vaarallisia aineita.

Johtopäätösten paikkansapitävyyden arvioiminen niiden esittäjän perusteella ei ole kovin tehokas tapa. Tästä syystä olisi syytä pyrkiä informaation välittäjän arvioimisen sijaan keskittymään informaation sisältöön ja sen perusteisiin. Jos asiantuntemus ei riitä saatujen tietojen paikkansapitävyyden arviointiin, sitten pitää pyytää lisää perusteluja niille asioille, jotka eivät vielä ole selviä.

Olet täysin oikeassa siinä, että oikeastaan mikään asia ei ole ihmisen hallinnassa täysin (sitä ei voida koskaan edes olettaa). Mutta kyse onkin seurauksista, eli siitä mitä sitten kun tapahtuu jotakin ikävää. Jos siellä Dresdenissä olisi ollut ydinvoimaloita pommisateessa, niin saattaisi olla että yhä edelleen osa Saksaa olisi täysin asuinkelvotonta, mutta jos siellä pommisateessa on vain kemiantehtaita, niin voi olla että välittömästi tulee tuhansia uhreja, mutta pian alue voidaan jälleen asuttaa uudelleen. Kyse on siitä, miten pitkäksi aikaa jokin alue saastuu.

Se mikä minua henkilökohtaisesti ärsyttää ydinvoimalobbareissa (en suinkaan sinänsä ole mikään ydinvoimanvihaaja), on se että keskeskasvuiset insinöörit esittelevät tarkkoja matemaattisia laskelmiaan ja väittävät ihan vakavalla naamalla että mikään ei voi mennä vikaan, todennäköisyys ydinvoimalaonnettomuudelle on luokkaa 1/2 000 000 000. Eli minua ärsyttää ns. fakki-idiotismi. Tyypit uskovat täysin determistiseen maailmaan jossa kaikki tapahtumat on etukäteen laskettavissa. Se, että meillä Suomessa energiakeskustelussa korostuu nykyään energian hinta (eikä joku fanaattinen teknologiausko), on jo paljon älykkäämpää keskustelua. Ihmisille tehdään selväksi mistä on kysymys, eli pohjimiltaan kyse on rahasta. Siitä kuinka paljon energia saa maksaa, sekä siitä kuinka paljon ihmiset energiasta ovat valmiit maksamaan.

Minua huolestuttaa eniten, että vastaavia riski- ja haittavaikutuslaskelmia ei keskusteluissa juurikaan tule esille eri energiamuotoja arvioitaessa, saati valittaessa.

Tuossa yksi esimerkki välineestä joita fossiilisten polttoaineiden käyttö on tuonut markkinoille. Tosin autoilijat altistuvat kolme kertaa enemmän saasteille kuin pyöräilijät jos autossa ei ole suodatinta. Välineen etu on että jokainen sen käyttäjä pääsee kontrolloimaan henkilökohtaisesti asiaa.

_________________
JPI kirjoitti: NASAhan teki noita huijauksia vuosina 1969-1972.
JuurikinNiin kirjoitti: Kyllähän kourallinen Apollo -ohjelman astronautteja on kuussa käynyt.

_________________
~Suotakoon meille kaikille sellainen tulevaisuus kuin ansaitsemme~

Se kuva, mikä ihmisille ydinenergia-alasta välittyy, on pääasiassa peräisin mediasta, ja nykyisin yhä enenevässä määrin internetin keskustelupalstoilta, mistä kyllä tunnistan tuon kuvailemasi ihmistyypin varsin hyvin. Keskustelu on voimakkaasti politisoitunutta, ja energia-aiheisilla keskustelupalstoilla ovat eniten äänessä ne, joilla on voimakkaimmat mielipiteet ja vähiten tietoa. Hieman kärjistäen voisi sanoa että keskustelu on jakautunut kahteen leiriin: niihin jotka vastustavat ehdottomasti ydinvoimaa, ja ovat sitä mieltä että kaikki energia pitäisi tuottaa uusiutuvilla, ja niihin, jotka ovat täsmälleen päinvastaista mieltä, ja pitävät kaikkea muuta energiantuotantoa turhana puuhasteluna. Vastapuolen ajatuksissa ei nähdä kertakaikkiaan mitään järkeä, ja leiri valitaan monesti omien mielipiteiden sijaan sillä perusteella että vastapuoli, johon ei haluta missään nimessä samaistua, joko vastustaa tai kannattaa ydinvoimaa.

Näin siis kärjistäen...

En voi väittää että olisin lukenut kaikki tiedotteet, väitteet ja perustelut joilla teollisuus sai puolelleen eduskunnan enemmistön ydinvoimaäänestyksissä, mutta taustalla on joka tapauksessa hyvin paljon enemmän painavaa asiaa kuin mitä aihepiirin ympärillä käytävän keskustelun perusteella voisi olettaa. Lupauksilla talouskasvusta ja työpaikoista saa varmasti jonkin verran ääniä, mutta se, että ydinvoiman vastustajat jäivät äänestyksissä vähemmistöön, vaatii huomattavasti enemmän perusteluja, varsinkin kun kyse on poliittisesti näin hankalasta asiasta. Jotain taustalla olevista syistä kertoo jo se, että ydinvoiman vastustusta ei eduskunnassa perusteltu turvallisuus- tai ydinjäteasioilla, vaan lähinnä sillä että ydinvoiman lisärakentaminen syö markkinoita uusiutuvilta, ja että ydinsähköä tuotetaan uusien voimalaitosten valmistuttua joitakin vuosia yli oman tarpeen.

Pitkään ydinvoima-alalla työskennelleenä voin sanoa myös sen, että tuollaiseen kuvailemaasi fakki-idiotismiin taipuvaiset kirjoittelijat mitä todennäköisimmin eivät itse ole alalla töissä. Turvallisuudella on ydinalan koulutuksessa todella suuri merkitys, ja jos joku alalle valmistunut insinööri ei ymmärrä minkälaisten asioiden kanssa on tekemisissä, jotain on mennyt koulutuksessa pahasti pieleen.

Haluaisin korjata kommentissasi myös sen, että ydinturvallisuutta ei todellisuudessa käsitellä pelkästään deterministisestä näkökulmasta, ja varsinkaan tiivistetä yhdeksi, onnettomuuden todennäköisyyttä kuvaavaksi luvuksi. Todellisuus on paljon monimutkaisempaa, ja determinististen analyysien rinnalla ja tueksi käytetään paljon myös todennäköisyyspohjaisia menetelmiä (PSA). Nämä asiat eivät välttämättä välity julkisuuskuvan mukana alan ulkopuolelle.

Kun minä aikoinaan laitoin tuon kysymyksen ydinvoiman hallittavuudesta, ei edes mielessä käyneet nämä force major-tapahtumat, kuten sota, tulva, tsunami, maanjäristys, meteoriitti jne. Uskoisin, että kaikille on ollut selvää, ettei tällaisten varalle voi juurikaan varautua( tosin siitä huolimatta on otettu riskejä).

Hallittavuuteen liitty se kokonaiskuva, joka tulee paljon muustakin:
- kuinka voidaan rajoittaa seurauksia onnettomuuden sattuessa
- kuinka vaaralliset prosessit voidaan pysäyttää ja tehdä vaarattomaksi vaaratilanteessa
- kuinka selvitään jonkun osa-alueen puuttumisesta, esim jäähdytysveden, tai varavoiman polttoaineen,
- kuinka estää vaarallisten aineiden leviäminen ulos laitoksesta
- kuinka puhdistaa vaaralliset aineet, jotka ovat päässeet ulos laitoksesta
- kuinka pian saastuneet alueet voidaan asuttaa uudestaan
- kuinka pian onnettomuuden kokenut laitos voidaan tehdä vaarattomaksi

ja satoja muita kysymyksiä. Ydinvoimala voi ehkä toimiessaan olla teknisesti melko turvallinen laitos, ehkä teollisuuden keskiluokkaa. Siihen kuitenkin liittyy tietty hallinnan menetyksen mahdollisuus, jolloin prosessia ei enää ole pysäytettävissä tai tehtävissä vaarattomiksi, eikä seurauksia voi rajoittaa. Tässä mielsssä se teollisuuden surkeimmasta päästä, ainakin mitä tulee hallittavuuteen ja onnettomuuksien mahdollisiin seurauksiin. Jos ydinvoimala keksittäisiin vasta nyt, se tuskin tulisi koskaan saamaan rakennuslupia missään.

Kyllä ulkoisiin uhkakuviin varautuminen on osa ydinvoimalan normaalia turvallisuussuunnittelua siinä missä laitoksen sisäinenkin turvallisuus. Kyse on pikemminkin mitoituksesta. Kaikki Japanin maanjäristysalueella olleet laitokset kestivät järistyksen varsin hyvin. Tsunamisuojaus ei Fukushima-I:n osalta ollut läheskään riittävä, mutta esim. samalla rannikolla olevassa Onagawassa oli varauduttu korkeampaan hyökyaaltoon. Seurauksena oli se, että Fukushimassa tapahtui ydinonnettomuus, ja Onagawassa ei. On selvää että kaikkiin mahdollisiin ulkoisiin uhkiin (esim. tuo esille nostamasi meteoriitin törmäys) ei voi varautua, mutta Fukushiman yhteydessä on silti väärin puhua force major -tyyppisestä tapahtumasta, jonka edessä olisi nostettava kädet pystyyn, kun koko onnettomuus olisi kuitenkin ollut suhteellisen helposti estettävissä.

Hyvä kun otit puheeksi: Fukushima olisi ollut estettävissä. Ja silti sitä ei estetty. Eli kirjaan tämänkin siihen listaan, joka kertoo hallitsemattomuudesta. Ihminen on tässä nyt se heikko lenkki: ydinvoima ei voi olla hallinnassa, koska se on ihmisen rakentama.

Listasta jäi toki toinenkin asia pois: ratkaisematon ydinjäteongelma, joka ulottuu satojen tuhansien vuosien päähän (hallittuna ratkaisuna mainostettu maahan hautaaminen kuuluu lähinnä teologian piiriin).

Koko vastaukseni pointti olikin siinä, että se, mitä sanoit ulkoisiin uhkakuviin varautumisesta:


ei pidä alkuunkaan paikkansa. Fukushiman onnettomuudelle voidaan osoittaa joukko syitä, mutta se, että kyseessä olisi ollut jonkinlainen väistämätön tapahtuma johon ei olisi voinut millään tavalla varautua, ei ole yksi niistä.

Tuo minun kommentti olikin juuri sen takia että kaikille se ei ollut selvää, koska joku käytti nimenomaan sodan mahdollisuutta argumenttinä. Kyllä minun mielestäni nuo kaikki muut sopivat keskusteluun, mutta ei mikään mitä ihmiset täysin tarkoituksella ja isossa mittakaavassa tekevät. Joku sekopää terroristikin pitää ottaa huomioon. Mutta jos joku toinen valtio alkaa pudottelemaan atomipommeja ydinvoimalan kohdalla, se ei kerro mitään ydinvoiman hallittavuudesta.

Ydinvoimalan tahallinen/tahaton tuhoaminen sodassa ei toki liity vielä hallittavuuteen, mutta se mitä tapahtuu sen jälkeen, liittyy kyllä kokonaiskuvaan. Ydinvoimalaa ei voi tehdä vaarattomaksi, vaikka etukäteen tiedettääisiin sen joutuvan kohteeksi. Vaarallinen kemian tehdas voi vielä kiikuttaa myrkkynsä kallioluolaan, mutta ydinvoimalan kohdalla voidaan vain katsoa vierestä ja pelätä pahinta.