KESKUSTELU

Jos tavallinen helium ilmapallo pääsee irti, niin kuinka korkealle se kohoaa?
entä käykö siellä korkealla vai onko se siellä vain niin kauan, kunnes heliumia on päässyt niinpaljon pois, että se putoaa.
Ja kuinka pitkälle se voi kulkeutua tuulen nopettu en voi pistää, koska minulla ei ole aavistustakaan, että kuinka kovaa siellä korkealla tuulee.

Useimmiten tavallinen pallo nousee kokoajan ylöspäin, kunnes ympäröivän paineen lasku. Ja siitä johtuva pallon halkaisijan kasvu "räjäyttää" pallon rikki. Vajaatäytteinen pallo saattaa jäädä päiviksi ajelehtimaan ilmavirtojen mukana.

Foliopallo saattaa kestää paineen laskun ja pallo jää roikkumaan tietylle korkeudelle ja kulkeutuu tuulien mukana eteenpäin. Foliopallosta kaasu purkautuu hitaammin eli voi olla viikkojakin lennossa.

Normaalisti tuulet n.10km korkeudella on useita kymmeniä km/h. Jos paikalle syntyy suihkuvirtaus, nopeus nousee muutamaan sataan km/h.

Perinteisen pallon voi "asettaa" tiettyyn lentokorkeuteen. Eli pallo laitetaan tietynkokoisen verkkopussin sisään. Joka rajoittaa pallon laajenemisen tiettyyn kokoon ja pallon nosto loppuun tuohon rajoitetun koon/kuorman rajoittamaan tilaan.


Sääluotauksen pallot nousevat muutamassa tunnissa n.30km korkeuteen jossa rajoittamaton pallo räjähtää. Ja riekaleet kuormineen tulevat alas. Perinteinen sääsondi on styrox kuorissa ja ei pudotessaan aiheuta suurempaa vaaraa. Painavammat otsoni sondit on varustettu jarruvarjolla, jolla rajoitetaan putoamis nopeus turvalliselle tasolle. Vois tehdä kipiää jos 4-5kg jysähtää päähän 30km. korkeudelta.

Olen joskus tavannut kaverin, jolla oli Vaisalan rakentama sondi muistona
siitä, että meni takki pilalle, kun sondi taivaalta tupsahti syliin. Tuohon aikaan
käytettiin lyijyakkuja, jotka olivat keveyden vuoksi avonaisia, ja happo sitten
loiskahti takille arvattavin seurauksin. Tämä tarina on muuten tosi, että se
siitä sondien turvallisuudesta.

"Tuohon aikaan", eli jotain vuodesta -37 eteenpäin?
Nykyiset virtalähde versiot on vedellä aktivoitavia luontoystävällisiä kuiva kemikaali akkuja pahvikuorissa. Eli ei tarvise hapoilla lutrata. Aktivointi onnistuu vähävetisissä maissa vaikka kusemalla virtalähde märäksi.

Helium on isomolekyylista,joten se tahtoo tulla aika helposti läpi noista palloista verrattuna esim. vetytäytteisiin palloihin.Kylmää ainettakin se on.
Otsonisondeissa nyt ei ole mitään laskuvarjoa mukana.Sitten kun mennään aerosoli ym luotaimiin,niin niissä on mukana GPS-laitteet ym .Niitä ei metsiin helposti hukatakkaan.

Yläilmakehän tuulia,lämpötiloja voi seurailla
http://weather.uwyo.edu/upperair/sounding.html
josta näkyvät maailman luotausasemien vuorokautiset mittaustulokset.
Sodankylä=EFSO ja Jokioinen 02963.Luonetjärven tiedostoto eivät siellä taidakaan olla.

Kyllä noita happoa sisältäviä paristoja käytettiin vielä 70-luvulla yötäpäivää.Muistaakseni glyseriiniä kaadettiin kerros päälle,jotta pallonlähettäjä ei saanut heti rikkihappoja kasvoilleen.Toki pieniä reikiä tahtoi vaatteet olla täynnä.
Öisin pallojen mukana lähetettiin pieni valolaite,jotta nähtäisiin optisena havaintona pallon meno mahdollisimman kauas.Niissäkin oli patterina happokennoinen kotelo.

Kyllä se taitaa olla toisinpäin. Kun vedyllä on pienemmät atomit ja molekyylit(H2), niin kyllä vety karkaa helpommin kuin helium. Vety karkaa jopa terässäiliöstä suotumisen avulla saati sitten jostakin latekista tehdystä pallosta.

Vety vuotaa pienempimolekyylisenä pallosta helpommin ulos. Kylmällä aineella tarkoittanet nestemäistä heliumia, jonka lämpötila on -268.93 ºC. Pallossa kaasumaisena ollessaan se on kuitenkin ympäröivän ilman lämpöistä.

Enpä lähde väittelemään tai pohtimaan syvällisemmin,mutta tosiasia on,että heliumilla täytetyt sääpallot eivät nouse yhtä korkealle kuin vedyllä täytetyt.Pallothan on lämmitetty ennen niiden täyttöä ,joten ne eivät ole ulkoilman lämpöisiä.

Voisikohan tämä selittää "oudon" ilmiön:
Vedyllä täytetyllä pallolla on heliumilla täytettyä serkkuaan parempi noste.

http://tinyurl.com/y6kadu
Tuossa kunnon sääpallo.

http://www.viestikallio.fi/ilmari/2003/ ... hp?LANG=en
"Yllä olevasta taulukosta näkee, että yli 20 kilometrin korkeuksilla vety ei tuota havaittavaa noste-etua suhteessa heliumiin."

Näin on ja vedyn etuna heliumiin nähden onkin halvan hinnan lisäksi sen pienempi ominaispaino, joka varsinkin suurissa ilma-aluksissa mahdollistaa suuremman hyötykuorman. Haittapuolena tietenkin syttymisherkkyys mutta vedyn heliumia herkemmästä karkaamisesta ei käytännössä ole mitään haittaa.

http://www.viestikallio.fi/ilmari/2003/ ... hp?LANG=en
"Yllä olevasta taulukosta näkee, että yli 20 kilometrin korkeuksilla vety ei tuota havaittavaa noste-etua suhteessa heliumiin."[/quote]

Entäs mistä se johtuu,että esim kesällä käytetty luonnonkumipallo ei kestä sitten talvella .Kesällä päästää sääpalloilla helposti 25 km:n korkeuteen,mutta talvikaamoksessa sama pallo poksahtaa jo alle 20 km:n korkeudessa.
Oletan,että auringolla on vaikutus.Lämpötilathan ovat ylhäällä yleensä talvella hiukan kylmemmät kuin kesällä,mutta se ei ole jatkuvaa ja syynä.
Ennen vanhaan epäiltiin otsonia ym ,mutta arvailuiksi jäi.

Esim Sodankylässä vaaditaan pallon käsittelyä öljyllä ja käyttämistä kalliimpia pallolaatuja nimenomaa talvella,jotta esim 25 km saavutetaan.
Tässä tilanteessa kyllä pohtii helium -vety asiaakin.

Kuinka merkittävä ilmiö tuo vuotaminen käytännössä on? Kuinka kauan menee, että normaalin 200 baarin vetypullon (se melkein miehenkorkuinen standardikaasupullo) paine laskee vaikka yhdellä baarilla. Vai ovatko vetypullot erilaisia kuin muut kaasupullot?

Muistaakseni n. 8 % vedystä tunkeutuu ko. tapauksessa säiliön läpi.
Edit, aika ym., ..