KESKUSTELU

Eli jos pitäisi sellainen CNC hommata, jolla pystyy koneistamaan kovia koneteräksiä kuten nuorrutusterästä jne. ja jolla pitäisi pystyä tekemään rajoittamattomasti erilaisia muotoja, niin paljonko pitäisi pistää paalua pöytään? Huom. käytetyt ja esim. konkurssikoneet ovat myös vaihtoehto.

Ei ne paljoo maksa. Pistä puolmegaa tiskiin niin saat jo jonkinlaisen.

http://www.cncfinland.fi/5

Kannattaa seurata konkurssihuutokauppoja. Sieltä voi löytyä helmiä.

Ymmärrän että tarkoitat jotain CNC-jyrsintä tai pientä keskusta? Toimintakuntoisen budjetiksi voisi asettaa 4000 - 8000€, kyllä tuolla pitäisi joku vanha romu irrota. Huutokauppoja kannattaa seurata, mutta niissä on sitten konejobbarit mukana.

Ei tuolla rahalla konetta voi hyvällä tahdollakaan varsinaisesti kuvata "hyväksi", mutta kyllä sillä jotain näpertää. Huutokaupoissa on muuten sekin etu että saattaa saada samalla kasan työkalunpitimiä ja jopa teriä, ne ovat kaikki rahanarvoista tavaraa.

Saanko kysyä miten tarkkaa jälkeä olet suunnitellut tekeväsi ja millaiseen paikkaan koneen sijoitat?

Jos nyt ensin rajaa sitä "rajattomasti" ja sitten tutustuu karkaisuihinkin joilla se kovuus helpoiden saavutetaan. Sitten vain sen tarkemmin rajatun tietotaidon jäljille. "Mulla on järjettömästi massia" tyylisellä etsinnällä saa haaskat raadolleen.

CNC käsittää puiset autotallilaitteet ja teollisuuden sarjatyökoneet.

Kysehän oli nuorrutusteräksestä.

http://users.tkk.fi/~tnummi/hardcut/Yle ... leista.pdf

Nuorrutettavien terästen (lämpökäsittely) lastuaminen tehdään yleensä sen pehmeässä muodossa ja saa ominaisuutensa karkaisussa.

Firmassa annettiin alihankkijalle muutamien osien valmistus. Minulle (tai kelle tahansa) tarjottiin ilmaiseksi vanhat tarpeettomiksi käyneet koneet, mutta ei ollut paikkaa niille. SMT-6 hyväkuntoinen sorvi ja kolmiakselinen Torshälla revolveripora jyrsinkone. 8 työkalua revolverissa. Siemens 3 ohjauksella. Ois niillä mukava nyt eläkeläisenä harrastaa.

Tuommoinen konehan kannattaa hankkia vaikka se maksaisi monta miljoonaa euroa, jos "ihan mitä tahansa" kappaleita saa kun piirtää, laittaa aihion ja painaa nappia. Sitten ei kannata, jos monella muulla on jo sellainen. Valmistajan kannattaisi siis valmistaa vain yksi ja pitää se itsellään ja itse koneistaa asiakkaille kappaleita halvalla.

Noinhan tuo periaatteessa.

Mutta ota huomioon koneen kapasiteetti.

Kappalehinnksi muodostuu koneaika + materiaali + kuluvat + voittomarginaali (+ kiinteät).

Koneajan taas saa euroiksi kun tiedetään koneen hankintahinnan, sen poistosuunnitelman ja rahan hinta.


Jos olisi vain yksi valmistaja niin sen ei kannattaisi myydä koneita muille. Nyt kuitenkin löytyy pilvin pimein CNC-konevalmistajia. Joku kuitenkin rahasta myy sen sammon.

Vähän lisää tuota hintahaarukointia. Uutena kolmeakselisen pienen keskuksen saa n. 40 - 50t€ ja ylöspäin. Siis kelvollisen laatuiset. Oikein hyvät maksavat aika paljon enemmän, kysymys on silloin pääasiassa tarkkuudesta ja nopeudesta.

Rajattomasti muotoja tarkoittaa 5-akselista konetta ja rajoitteensa silläkin on. Hintaluokan voi aloittaa n. 100t€. Ja ylärajat eivät ihan heti tule vastaan.

Työstöalueen koko on yksi hintaan huomattavasti vaikuttava tekijä.

Kattava työkaluvarustus "rajattomille muodoille" on aika rajaton, mutta muutaman kymppitonnin voi laskea niillekin. Ylärajaa on taaskin vaikea saavuttaa. Kappaleetkin pitää kiinnittää, se vaatii kiinnittimiä. Eivät ole ilmaisia nekään.

Rajattomuus ei ole ihan persaukisille ollenkaan.

Eiköhän se tästä juuri ole ollut kysymys, vai meinaatko että joku pöljä koneistaa nimenomaan nuorrutettua umpikimpaletta? Ei se pehmeänäkään mitään räkää ole. Ja sama koskee työkaluteräksiä.

Tosin nykyisellä teräteknologialla on menty siihen, että on edullisempaa koneistaa esim. ja varsinkin muotit läpikovasta tavarasta. Siten säästyy aikaa ja kustannuksia, ja koska sekin voidaan tehdä. Usein ja oikeastaan aina, kappaleen mitat muuttuvat lämpökäsittelyssä. Koneistamalla kovana vältetään viimeistelykoneistuksen ja hionnan tarve, säästöä tämäkin, vaikka itse koneistaminen onkin kalliimpaa teräkustannusten vuoksi.

Ja kuten tuosta mainitusta viimeistelykoneistuksesta voi jo päätellä, sitä tehdään kovaksi lämpökäsitellylle kappaleelle. Se voidaan kyllä tehdä, riippuu ainoastaan terämateriaalista. Sillä päästään tarkkoihin mittoihin ja hyvään pinnanlaatuun. Joskus sillä korvataan hionta sitä paremmalla pinnanlaadulla.

Kustannustehokkuus nuo asiat ratkaisee.

Tuolla on myynnissä koneita:
http://www.huutokaupat.com/fi/
Äskettäin vaasan akk myi työstökeskusta ja numeerisella ohjauksella olevaa pystyjyrsinkonetta ym. Lähtöhinta 400e luokkaa. Oli myös pylväsporakoneita konesyötöllä 50e/kpl. Olisin ostanut mutta ei mahdu ladan takakonttiin. Jouduin tyytymään motonetin hihnavetoiseen.

Tarkkuusvaatimukseksi riittää 0.05mm ja se että kone pystyisi koneistamaan myös muuta kuin kantti kertaa kantti - kamaa, eli ts. pyöreitä ja epäsäännöllisiä muotoja.

Pienen (XYZ +- 400x300x250mm) ihan kelvollisen kolmiakselisen saa jo reilulla parilla kympillä, siis tonnilla. Automaatinen lastun poisto / mahdolliset muut optiot hintaa toki nostavat. Mutta tuo lihavoitu, se aika merkittävä tekijä. Pienissä koneissa lisäksi aika poikkeuksetta ikävänä lisänä suht tehoton karamoottori, joskin kyllä niillä nuorrutettuakin työstää, tarpeeksi pientä lastua vain. Itseasiassa nuorrutettua nykyterillä jopa näillä parin tonnin autotallileluilla.

Jos vähänkin enemmän koneella tekee, hankintahinta lopulta aika sivuseikka. Työkalut/terät/sähkö/huollot/leikkuunesteet...kulut ihan toista kalibeeria kuin tonni (tai kymppitonni) sinnetänne koneen hankinnassa. Pitkällä tähtäimellä halpaa maksaa paljon hyvästä koneesta.



0.05mm:n päästään liki koneella kuin koneella. Pyöreisiin ja epäsäännöllisinkiin vaikka manuaalilla. Kunhan jaksaa askarella ja laskea. Aikataulu ja raha tässä kait ne jotka puoltavat suuntaan tahi toiseen.



Muistatkos merkkiä? Luultavasti sama sohlo jota koitettua kaapata silloin kuin VAKK päätöksen uusiin tiloihin ja konekannan päivitykseen. Halvalla mennyt jos mennyt.

Menee hiukan CNC-alueen ulkopuolelle, anteeksi, mutta en voi olla puuttumatta tähän hinnoitteluperiaatteeseen.

Noinhan on ollut tapana hinnoitella laitteiden käyttöä ja tapa on levinnyt myös julkiseen terveydenhuoltoon. Siis aivan perseestä.

Esim. on olemassa laite, joka on hankittu julkisen terveydenhuollon käyttöön ja siihen käyttöhenkilökunta kuukausipalkalla. Lääkäreitä on kuitenkin ohjeistettu hoitamaan potilaita lääkkeillä koska koneaika on kallista ( tuon perseestä olevan laskennallisen keinotekoishinnan takia).

Lopputulos: potilaalle määrätään heikosti vaikuttavia kalliita lääkkeitä koska se paperilla näyttää halvemmalta (operaatio olisi kertaluonteinen, lääkkeitä syödään loppuikä) ja konetta henkilökuntineen käytetään pienellä osateholla, vaikka oikein laskettu käyttökustannus olisi vain pieni lisä sähkönkulutuksessa, arviolta pari kWh, eli 20c. Henkilökunta, kone ja tilathan on jo hankittu ja niiden kulut pyörivät vaikka käyttöä ei olisikaan.

Hölmöä laskentaa. Ei silti, VR laski joskus tappionsa markkoina/asiakaskilometri. Seuraus: mitä enemmän asiakkaita, sitä suuremmat tappiot.