KESKUSTELU

Tarkoitus olisi pistää auton takakonttiin kylmälaite ja kaikkea muuta kivaa elektroniikkaa, joka saisi virtaa vain kun auto on käynnissä, eli ehtona riittävä (lataus)jännite yli tietyn rajan, kuten 13.2 Volttia.
Onnistuuko ihan tällaisella yksinkertaisella relekytkennällä, jossa releen etuvastuksella säädetään releen kytkeytymisjännite?
Mitenkähän tuo rele kuluttaa virtaa "valmiustilassa"?
Viekö transistorikytkentä releen kantaan vähemmän virtaa?
Entä mahdollinen "resonointi" kytkentäjännitteellä, tarvitaanko jotain hystereesiä piirissä, eli varmaankin konkkaa ja transistoria?

Sillä releen kelalla on se vastus joka on - valmistaja sen ilmoittaa toki. Sen verran se sitten vie virtaakin ohmin lain mukaan. Mitäköhän ne nyt veisivät, luokkaa 50 mA? Jos haluaa pienemmäksi virrankulutusta, niin laittaa jonkun op-ampin vaikka eteen.

Laita se opari ennen, sillä saa myös hystereesin takaisinkytkennällä. Muuten jossain vaiheessa tuo rele ei tiedä vetääkö vai ei ja pätkii siinä välillä.

http://koti.mbnet.fi/huhtama/ele/index.php?si=ml14.sis

Ei se noin onnistu, väsää releen ohjaus (NPN) transistorikytkimellä. Mitoita vastukset (+potentiometri) niin että kannan jännite on yli 0,7 volttia silloin kun laturi lataa. Kannan ja miinuksen välille kun laittaa elektrolyyttikondensaattorin, virta ei katkea vaikka lataus loppuisi hetkeksi. Mitä isompi elko, sitä kauemmin transistori pysyy auki ilman latausta.
Sitten vain kokeilet nouseeko savua, jos nousee, laita diodi releen napoihin estosuuntaan.
Tuolta löytyy jotain aiheeseen liittyvää, post1365865.html#p1365865

Tai sitten käyttää ihan laturin merkkivaloa ohjaukseen. Itsellä lähtee veneessä merivesipumppu pörisemään vasta latausvalon sammuessa ja kytkentä vaatii kokonaisen yhden releen. Auton tapauksessa saattaa vaatia toisen releen mitä sytysvirta ohjaa sillä virrat poiskytkettynä ei latausvalokaan toki pala.

Perustrankkuja ohjataan sitten virralla, että lyyttiä saa sitten olla niin perkeleesti, jos pyrkii edes jollain tasolla kytkimen virkaa sillä hoitamaan.

Laita se opari.

Laturi lataa varmaankin lähes aina koneen käydessä, ei siinä kovin suurta elkoa tarvita, eikä operaatiovahvistinta.

Kantavastuksen kanssa voi laittaa sarjaan jonkin sopivan zener-diodin, jolloin releen ohjauksesta saa hieman tarkemman.

Aikalailla hienovirittämiseksi menee ilman komparaattoria ja hystereesiä.
Transistorikytkennässä n. 12V/13.5V jännitevaihtelulla releen virta vaihtelee n. 10%.
Näin pienellä erolla ei releen ohjaus onnistu luotettavasti.

Haluttu toimintaperiaate selviää kytkennästä, mutta noin toteutettuna se ei toimi. Releen käämi ei saa edustaa jatkuvaa akkukuormaa kuten kuvassa, joten silloin tarvitaan puolijohteita. Laitetaan siis releen vetokäämin alapäähän npn-trankku. Ja releen käämin rinnalle estosuuntainen diodi ettei tule turhia savumerkkejä. Tämän jälkeen tarvitaan vielä hystereesillä varustettu akun napajännitteen tarkkailu, mikä piiristö ohjaa npn-trankkua vedättämään relettä. Auttoiko tämä? En viitti lähteä vielä selostamaan releen veto- ja päästöjännitteisiin liittyvää hystereesiä koska tässä tarvitaan mielestäni hieman elektroniikkaa kehiin.

Tuon kaavion mukaan rele vetää aina, kun akussa riittää virtaa.

Jokin tällainen kytkentä saattaisi toimia:


F1: 10A Sulake
D1: "Muutaman ampperin kestävä" diodi.
D2: 12V 1W Zener
D3: Nopea teho-schottky-diodi releen käämin yli suojaamaan transistoria jännitepiikiltä kun rele päästää
T1: NPN Tehotransistori tai NPN Teho-darlington-transistori
R1: Mitoitetaan sopivaksi että transistori johtaa kun akkujännite on 13.5V, 0.5W
C1: 1000uF / 35V elektrolyytti joka pitää releen vetäneenä, "hystereesi"

Lisäys: Saattaa olla, että tuo 12V zener on jännitearvoltaan hieman liian suuri, ja rele ei vedä vielä 13,5V jännitteellä. Joutuunee kokeilemaan, olisiko 10V tai 11V zener sopivampi.

Lataussäädin pitää jännitteen n. 14,2 voltissa, ei siinä mitään jännitevaihteluita tule. Transistori alkaa johtamaan vasta kun kannan n. 0,6 voltin kynnysjännite ylittyy ja releelle menee vasta sitten virtaa.

Normaali rele vaatii 100 mA virtaa, ei 1000 uF elko sitä kauaa pidä vetäneenä.
Tossa vaikka on sopiva kytkentä, LDR-vastus korvataan normaalilla ja lampun tilalle laitetaan rele.
Vastukset mitoitetaan niin että kannan n. 0,6 voltin kynnysjännite ylittyy kun jännite akun navoissa on 14,2 volttia eli laturi lataa.

Simplexin kytkentä on jo lähellä toimivaa.

Zenerin D2 vuotovirta tekee toiminnasta kuitenkin epämääräisen.
Vastuksen R1 ja Zenerin D2 liitäntäkohdasta pitää laittaa 100 ohmin vastus maihin.

Diodin D1 merkitys ei avaudu. Se ei haittaa toimintaa, mutta ei siitä hyötyäkään ole.
Tietysti se suojaa akun kytkemiseltä väärinpäin, mutta onko se tarpeellista.

Diodin D3 ei tarvitse olla kallis teho-schottky, ihan tavallinen piidiodi riittää.

Kondensattori C1 on tarpeeton. Jos jonnekin haluaa kondensaattorin laittaa, niin sitten tuon 100 ohmin vastuksen rinnalle. Sen on kuitenkin oltava suuri (1000 mikroa vähintään)

-myl