KESKUSTELU

Katsos kun ongelma on tuo vesi. Maksaa maltaita kumipyörillä kuljettamalla. Kiintoaineen määrä on 5-henkisellä taloudella vuodessa kompostoituna 10 litraa.

En näe mitään syytä miksei tuota jätettä voisi kompostoida turvallisesti. Taajamien olemassa olevat viemäröinnit ovat oma juttunsa. Tämä koskettaa haja-asutusalueita. Vaikka ei ole mitään syytä etteikö Taajaman Kaukolämpölaitos Oyj voisi myös tiivistää jätevettä energian osalta ilmaiseksi sen sijaan, että sitä lasketaan 90% puhditusasteella itämereen.

Onkohan näin?

Pelkästään Helsingissä tulee päijännetunnelin nousukaivosta 1-2 kuutioo vettä sekunnissa, siitä voi arvioida jäteveden määrän.
Vaikka tiedänkin (omasta mielestä) lähes kaikki asiat, ei ole aavistustakaan miten ko. vesimäärän voisi muuttaa höyryksi.
Eiköhän ole parempi ja halvempi ratkaisu johtaa jätevesi saostusaltaisiin ja puhdistaa se, bioliete hajotetaan bakteerien avulla ja kököt viedään sipooseen pelloille, siitä kasvaa hyvää ja ravitsevaa ruokaa.
Itse en syö perunoita ym. paitsi jalosteina koska..

Kyse on jätevedestä. Mikrobit hävittävät eloperäisen massan murto-osaan. Sama juttu jos kompostoidaan tai poltetaan, koska kaikki tuo on jokseenkin samaa. Kaikki bakteereille syötäväksi kelpaava häviää. Jos vesi hävitetään tislattuna ojaan ja biomassa kuivataan ja poltetaan, jää kumipyörille vietäväksi roskapussillinen tavaraa vuodessa.

No tuo Helsinki on poikkeustapaus haja-asutusalueitten joukossa kun siellä asuntojen väli on keskimäärin 5 metriä tavallisen haja-asutusalueen 5 kilometrin sijaan. Vesiä kuljetellaan loka-autolla keskimäärin 10 kilometrin säteellä purkupaikasta haja-asutusalueella. Joku kouluja käynyt voisi kertoa paljonko Helsingissä on keskimääräinen siirtomatka loka-autolla sille Päijänne-tunnelin vedelle. Pari kuutiota sekunnissa jätevettä tarvitsee tankkiauton, joka on yhtä putkea purkupaikan ja tuotantopaikan välillä. Sen nimi voisi olla jätevesiviemäri.

Suomi24 samasta aiheesta
Mainitaan tarvittava teho per kuutio.

Merkittäviä haasteita tislauksessa: kusesta höyrystyvä ammoniakki joka on vaikea saada talteen, sekä anaerobisessa säilönnässä syntyvä rikkivety. Lämmönvaihdinpintojen puhtaana pitäminen ja korroosionkestävyys. Käytännössä pitäisi ehkä tyytyä tislausjäännökseen, joka on edelleen pumpattavissa tai "valuvaa", vesipitoisuus mieluummin yli 70 %.

Rooman valtakunnassa viemärivettä muuten kerättiin talteen, fermentoitiin ja saatiin pesuloiden käyttöön kelpaavaa ammoniakkipitoista vettä.

Talous- tai ehkä kyläkohtainen mädätysprosessi voisi tuottaa paskasta kivasti metaania. Koska prosessi on märkäkemiallinen niin vettä ei ehdoin tahdoin tarvi haihduttaa. Toki reaktoriin saadaan parempi täyttö ja teho jos paskassa on enemmän äkmenttiä, eli se olisi kuivaamalla konsentroitu.

Energian talteensaannin kannalta voisi olla enemmän saavutettavissa jos kerättäisiin lämmönvaihtimella tai lämpöpumpulla lämpimien pesuvesien energia.

Jospa haihdutuskammiosta ammoniakki johdettaisiin polttoilman joukkoon ja myös rikkivetypitoinen ilma. Oikeastaan voisi olla niin, että paloilmaa käytettäisiin prosessin ilmastamiseen niiltä osin että hajuhaitat saataisiin poltetuksi. Ainakin ilmastusilmaa olisi riittävästi.

Ilmastetut jätevedenpuhdistamot eivät juurikaan haise. Lähinnä hyvin toimivan laitoksen atmosfäärissä on mullan tuoksu. Tosin niissä on rautasulfaatti jo mukana ilmastusvaiheessa ja se tekee osansa hajun poistoon.

http://www.biogas-energy.com/docs_en/technologie.html


Tuossa yksi toimiva laitos.

Tulipa vaan mieleeni, että mitä jos viemärivettä käytettäisiin leväkasvustojen lannoittamiseen?

Saatu levä sitten käytettäisiin FT-laitosten raaka-aineeksi, ja lopputuotteena olisikin sitten korkealaatuisia liikennepolttoaineita.

kaukolämpöuuni ja tulenkestävä potta

siis potta laitetaan uuniin

no mitkäs on yo. ratkaisun teknistaloudelliset edellytykset ?