KESKUSTELU

Julkistetaan sitten toinenkin jäteveden käsittelytapa haja-asutusalueelle.

Eli höyrystetään jätevedestä neste höyryksi ja johdetaan höyry kiinteistöjen lämmitykseen. Ei tietenkään suoraan, mutta lämmönvaihtimen kautta lauhdutusenergia johdetaan lämmitykseen ja tislattu paskavesi lasketaan luontoon.

Mikä etu? Etu on se, että paskaveden keittämiseen kuluva energia ei mene hukkaan vaan kiinteistöjen lämmittämiseen ja jätevedestä tulee sadeveden kaltaista puhtaudeltaan. Jäljelle jäävä kiintoaine poltetaan tai kuljetetaan biokaasulaitokseen kaasutettavaksi. Keitetty sonta ei kylläkään sisällä bakteereita eli voisi sen levittää suoraan luontoonkin.

On tässä yksi ongelma. 5-henkinen talous tuottaa vettä niin paljon, että höyrystämiseen menisi keskiteho 16 kW. 5 hengen talo vaatii lämpötehoa vain 3...4 kW keskiteholla. Kesällä vain käyttövedelle 0,5 kW teholla ja talvellakin keskiteho lämmitykseen on vain muutama kW. Ehkä höyrystämiseen tulisi käyttää kesällä jotain ilmaisenergiaa.

Lisäsin tuonne yhdyssanan "haja-asutusalueelle".

Nyt täytyy kyllä vastata tuohon väitteeseen, että 5 hengen talo vaatii lämpötehoa vain n. 3-4kW keskiteholla?

Ihan henkilökohtaisella kokemuksella, meidän OK-talossamme tarvitaan 12kW lämmitysteho syksy/talviaikaan, joka on päällä öisin, eli yösähköllä, ja siltikään yösähkön aika ei riitä katkaisemaan 12kW lämmitystä, kyseisen jakson aikana, joka on muistaakseni 8 vai 9 tuntia... ihan kun olemme testanneet, niin kyllä siinä menee 12kW:lla n. 12-15h lämmittää 2000l varaaja n. 60 celcius asteeseen, käsittää siis talon lämmityksen, eli vesikiertoiset patterit ja käyttöveden, siis SYKSY/TALVIAIKANA. Ja asuntomme lämpimän tilan koko on n. 125m2.

Eli vastaus tuohon sinun keskitehoarvioosi on meillä n. 6-10kW.
Ja haluan tähdentää tässä, että meilläkin on kyse 5 hengen perheestä, jokainen yli 12-vuotiaita.

3-4kW lämmitystehon yleistäminen riittäväksi standardiarvoksi on aivan liian pieni, jo lämmitystä mitoitettaessa lämmitys pitää ensinnäkin ylimitoittaa kaksinkertaiseksi, jotta saadaan oikea hyötysuhde.
Mutta tuo 6-10kW on ainakin meillä lähempänä totuutta kuin 3-4kW.. mutta sitä en todellakaan tiedä minkälaisessa asunnossa sinä asut ja minkä tyyppinen lämmitysjärjestelmä sinulla on ja onko sinulla mahdollisesti käytössä jonkintyyppisiä lämmöntalteenotto -järjestelmiä tms.

Thank you.

Miten tuo keittäminen tapahtuu ja höyryt puhdistuvat? Enpä haluaisi testata kattilassa omassa keittiössä

Yllättävä idea! Desinfiointipuoli tulisi eittämättä keittämällä bakteerien osalta kuntoon. Lisäksi tarvittaisiin kiinteimistökohtaiset suotimet, sillä jatkuvakeittoinen saostuskaivosysteemi tupruttelisi vähemmän aromaattisia hiilivetyjä sunmuita odoreita sankasti.

Kun keittäminen vie hulvattomasti energiaa, toinen vaihtoehto haihduttamiselle olisi rakentaa ullakolle järjestelmä, jossa haihdutettava aines pumpattaisiin suuripinta-alaista kennostoa pitkin ja haihdutustehoa lisättäisiin reippaalla tuuletuksella. Suodin tarvittaisiin tässäkin tapauksessa.

Paul M kirjoitti m.m: "Höyrystetään jätevedestä neste höyryksi ja johdetaan höyry kiinteistöjen lämmitykseen."

Vaikka en ole asiantuntija tällä saralla, ymmärtäisin asian niin, että tuohon jäteveden höyrystämiseen kuluu liikaa energiaa jotta saataisiin järkevä hyötysuhde.

Bakteereja hyväksikäyttämällä voitaisiin kenties muodostaa jätevedestäkin biokaasua, jota voitaisiin hyödyntää.

Tästä on lyhyt matka ideaan koota jätevedet keskitetysti ja käsitellä suurempia massoja kerralla...

Kannatan keskitystä. Muuten ollaan kirjaimellisesti kusessa.

Asian kannalta olisi hyvä, jos keskiteho olisi isompi. Keskiteho tarkoittaa keskimääräistä tehoa tästä hetkestä maailman tappiin. Miten muuten sen voi ymmärtää? Minulla vuosikulutus on 30.000 kWh, josta tulee keskiteho 3.4 kW.

Tietenkin huippupakkasilla on iso teho. Silloin on käytössä huipputeho.

Mikä pakko se on päästää ilmastoinnissa ilma ulos? Jätevedenkin voisi itse keittää ja hyödyntää vaikka auton pesussa suljetussa autotallissa.

Ilmastoinnin ns. jäteilman voi hyödyntää vierastalon ilman lämmittämiseen suoraan. Eipä kävis anoppi niin usein kylässä.

Säästäminen johtaa lamaan. Säästä energiaa ja sähköyhtiön johtajat eivät voi saada niin suuria optioita ja tuhlata enemmän sinun säästöillä.

Paras ja tehokkain tapa nauttia elämästä on POLTTAA ja antaa muiden haihtua pois

En minä tiedä. Mutta kuvitellaanpa nyt sitten, että jonkinlaisessa hermeettisessä pönttöhärpättimessä tuotetaan höyryä sontaliemestä, joka höyry lämmönsiirtimessä jäähtyy vaikka 100 asteesta 30 asteeseen varsinaisessa lämmityksessä ja lopulla lämmöllä esilämmitetään jotain vaikka kylmää käyttövettä ja talon tuloilmaa. Sittemmin sadeveden raikas tislaustuote lasketaan sarkaojaan 100 m päähän talosta.

Ideaalinen hermeettinen pönttöhärpätin on tehty niin, että siitä lähtee vain 10-asteista tislettä ojaan. Hermeettisellä kapselilla otetaan sontakakku pois ja viedään biokaasulaitokseen. Sisään menee sähköä ja ongelmavesiä.

Jos hyötylämpökuorma talon lämmityksessä olisi sama kuin veden keittämiseen tarvittava teho, niin jäteveden keittäminen olisi energialtaan "ilmaista". Siitä on kyse. Jätevettä ei tarvitsisi kuljettaa 10 m3 umpisäiliöstä 2 viikon välein kumipyörillä 250 eurolla vaan kerran vuodessa vietäisiin hermeettinen sontakakku jonnekin alan vatkaamoon.

Minä en ymmärrä miksei kuivakäymälällä ja niukalla vedenkäytöllä saa vastaavaa hyötyä pienin kustannuksin. Jokatapauksessa keitettävän veden määrä kannnattaa minimoida.Tuollaiset kiintoainetta sisältävät tislausprosessit ovat vaativia.
Säätelin kerran vastaavaa prosessia ja siinä ei ollut sontaa.

No jos sonnan tislaaminen olisi helppoa, niin herrathan sitä tekisivät. Väittäisin kuitenkin, että helpompaa se on kuin pitää lentokone ilmassa.

Jospa ei kuitenkaan ihan höyrystettäisi... Entä jos vaan lämmitettäisiin ja syötettäisiin jollekin leväviljelmälle lannoitteeksi?

Olen ymmärtänyt että jäteveden puhdistamisen tarkoitus on nimenomaan estää vesistöjä rehevöitymästä, joten luulisi että jätevesi kelpaisi levien lannoitukseen.

Jos vielä alettaisiin tekemään polttoaineita levistä, niin tuossa saattaisi olla öljylähteen ainekset.

Tässä nyt vaan pureskellaan ideaa, että jätevettä ei laskettaisi luontoon ollenkaan, vaan termisessä lämmityskierrossa käytettäisiin kuumennusvaihe höyrystämiseen ja höyryn jäähdytysvaihe kiinteistöjen lämmittämiseen. Jos meillä on tarvittavalle höyrystämislämmölle täysi kulutus, niin jompi kumpi saadaan ilmaiseksi tai molemmat puoleen hintaan.

Mikä siinä tökkii? Vai tökkiikö mikään? Oikeasti.

Eikä pitäisi ehdottaa jotain muuta jäteveden käsittelyä kun tässä nyt pohditaan juuri tätä tapaa. Avataan vaikka uusia säikeitä eri tavoille.

"Mikä siinä tökkii? Vai tökkiikö mikään? Oikeasti."

Jos jätevesi höyrystetään, eli otetaan vesi erilleen ja hyödynnetään, jätteet ja erilaiset myrkkyjäämät jäävät silti jäljelle. Mitä niille tehdään ja millä hinnalla?