KESKUSTELU

Näin kertoi eräs tuttavani.

Kun asiat ostetaan ja ansaitaan itsekkäistä ei yhteisöllisistä moviiveista lähtien tapahtuu tuotannontekijöiden allokointi kustannustehokkaasti käytetäämpä mittarina niin resurssien oikea-aikaista valmistamista, jakelua ja käyttämistä unhoittamatta laadullisia mittareita.

På-Kapitalistiska-Svinska: Verrattuna sosialistisiin yhteiskuntakokeiluihin on tuotannon tehokkuus ja lopputuotteen korkealaatuisuus merkittvästi paremmalla tolalla myös sen suhteen mitä tulee käytettyihin tuotannontekijöihin joihin lasketaan kuuluvaksi myös käyetty inhimillinen pääoma eli työtunnit.

Nykysysteemi pyörii kohtalaisen hyvin keskivertolänsimaalaisen näkökulmasta, kehitysmaissa valtaosa elää köyhyydessä, sitä ei käy kiistäminen. Kehittyvien talouksien kansalaisten kasvava janon ja nälän sekä perustarpeiden tyydyttäminen länsimaiseen tyyliin maito- ja eläinkunnan tuotteilla luo kieltämättä synkkiä pilviä sen ylle pystytäänkö kohonnut elintaso tyydyttämään ilman sotaisia vuosia joihin liittyy vahvasti myös välttämättömän energiansaannin turvaaminen valitettavan niin usein petrokemiantuotteilla tai rakentaminen yleisesti sekä kotien sisustaminen metsien annin, puiden voimalla....Vaikeaa tätä yhtälöä on nykyisellä tahtotilalla sekä pääomien kohdentamisella ratkaista niin ettei jostain jossain päin maailmaa suuret massat joudu luopumaan tai siirtämään sitä saavuttamattomiin.



Uskoisin ettei globaalisti paluuta ole agraariyhteiskunnan elinkeinoihin koska tilaa ja mahdollisuuksia ts. resursseja on aivan liian vähän tällaiseen suhteessa halukkaisiin. 1740-luvun lopulta lähtien, jolloin Suomessa on alettu tehdä väestötilastoja* on Suomen väkiluku kasvanut kohisten sen vaimentuen ja kääntyen tulevaisuudessa laskuun taulukon mukaisesti n. vúonna 2030. Seuraavana vuonna kun väestökirjanpito alkoi oli suomessa populaa n. 410 000 hlöä. Sen ajan teknologialla voitiin elättää Suomellinen porukkaa. Nykyään väkiluku on n. vajaat 5 400 000 henkeä. Jos nyt siis palattaisiin puhtaasti vuosisataisia wanhoihin ruoantuotantomenetelmiin tarvittaisiin 5,4/0,41=13,1-kertaa suurempi ala sen aikaisen elintason aikaansaamiseksi. Äskettäin oli jossain sähköisessä mediassa uutinen että ihmiskunta on siitä päivästä lukien alkanut kuluttamaan enemmän mitä pystyy tuottamaan.** Oletan että 1750-luvulla Suomi oli kohtalaisen omavarainen.

Kuinka voisi sitten luotettavasti laske sen että kuinka paljon tarvittaisiin maapalloja Wanhan-Hywän ajan metodein ruoan tuottamiseen nykyisen suuruiselle ihmiskunnalle? Onko se siis yksinkertaisesti 13 kertaisesti mikä on sentään yli 2-kertainen siihen mitä tarvitaan ihmiskunnan elättämiseen jos kaikki eläisivät niin kuin suomalaiset nykyisen mittapuun mukaan.



*http://www.stat.fi/org/historia/vaestonkehitys.html
*http://www.taloussanomat.fi/ymparisto/2011/09/27/keskiviikosta-eteenpain-elamme-yli-varojemme/201113785/12

Jos taantuisimme 1750-luvun tasolle, ihmisiä kuolisi kuin kärpäsiä, kunnes meitä olisi niin vähän, että maapallo pystyisi taas "elättämään" meidät.

Ei se 1750-luvun kasken- ja tervanpolttokulttuurikaan nyt niin hirmuisen ekologista ollut.

Ja sen aikainen maailmankauppa yhdistettynä suomalaiseen luontoon ja ilmastoon olisi aika pian tehnyt selvää jälkeä kasvissyöjistä.

Paljonko muuten 1750-luvulla oli peltoa ja niittyä Suomessa? Aika lailla vähemmän kuin nykyään, mutta ei kai sentään kymmenesosaa?

Australian aavikoituminen ajoittuu ihmisen siellä oloaikaan ja ovat tutkimuksissaan päätyneet tulokseen että syy oli ihmisen. Vielä valkoihoisten tulon aikoihin oli ollut tapana metsästää kulottamalla heinikkoa ja pensaistoa. Kun tätä oli yhä laajemmin tehty muuttui ilmasto ja suuri keskusjärvi kuivui.

Tosiaan, puut imevät vettä maasta ja haihduttavat. Tämä pitää ottaa huomioon hiilidioksidikierron lisäksi.

Kuten jotkut ovat varmasti huomanneet, itse kannatan teknologiaa ja kehitystä taantumisen sijaan kaikissa vaihtoehdoissa, ja uskon myös siihen, että 1900-luvun alussa käynnistynyt teknologinen vallankumous jatkuu ja voi paremmin kuin koskaan ennen.

Lienee selvää, että aikakausina eletään ajan hengen mukaisesti. Emme voisi soveltaa 1700-luvun oppeja nyky-yhteiskuntaan, emmekä liioin nykyoppeja 1700-luvulle.

Vaikka kaikki maailman ihmiset ryhtyisivät kasvissyöjiksi, en usko, että sillä olisi ainakaan mitään positiivista vaikutusta mihinkään. Yleisessä kokonaiskansanterveydessä saattaisi tapahtua muutamien prosenttien parantuminen, mutta siihen se sitten rajoittuisikin.

Menneisyyteen ei toki voi monestakaan syystä palata, se on selvä. Ravinnontuotantoa pitää kuitenkin kehittää taloudellisemmaksi. Perinteinen lihantuotanto on todella epätaloudellista. Luulisin, että lihaa aletaan jossain vaiheessa kasvattaa altaissa.

Ehkä viljelykasveja on myös mahdollista muuttaa esimerkiksi geenimanipulaatiolla muistuttamaan ravintosisällöltään enemmän eläinkunnan tuotteita. En ole suinkaan varma, en ole tämän alan asiantuntija.

Noh, ainoa varsinainen syy, miksi syön lihaa ja eläintuotteita ovat niiden suuri proteiini- ja ravintoarvoekvivalentti. Jos olisi jokin kasvis, josta saisi painomäärään nähtynä vähintään yhtä paljon proteiinia ja jonka proteiini olisi elimistölle yhtä hyödyllistä kuin lihasproteiinin, mikä ettei, etteikö se kelpaisi lautaselleni pihvin sijaan.

Itsekin uskon, että "viljeltyä lihaa" aletaan ennemmin tai myöhemmin tuottamaan. Mikäpä olisi sen parempaa kuin rustoton, rasvaton, priimalaatuinen sisäfileeliha hyvin edullisella kilohinnalla? Molekyylikloonauksella voitaisiin valikoida maailman paras lihalaatu ja jalostaa sitä suoraan altaissa. Ainoa ongelma tänä päivänä on se, että lihamassa muistuttaa enemmän kauravelliä kuin lihaa - siinä ei ole lihassäikeitä. Ajan mittaan opitaan varmasti tuottamaan myös kasvikunnan tuotteita sekä teollisuuden raaka-aineita, kuten puuta, bioaltaissa. Mikäpä olisi sen houkuttelevampi ajatus puuteollisuudelle kuin laadultaan täydellinen, 100x40x600cm kantti kertaa kantti - puupalkki?

Tässäkin palataan taas sen ikuisuuskysymyksen ääreen: mistä saadaan kaikki energia? Energiateollinen vallankumous on avain ihmiskunnan ruoka- ja resurssipulaan, niin kuin toisaalla todettiin.

Tuosta äänestyksestä puuttuu kohta "Olen jo". Ei mulla muuta.

Ympäristöhipit ja ekoterroristit sinällään kyllä taistelee oikeita asioita vastaan mutta ei voi kyllä kun ihmetellä niitten ratkaisuja, noh muuttakoot sinne metsään takaisin jos kerta niin tykkää elää primitiivisesti, sinne nii muitten sademetsäkansojen sekaan.

Kehitys, eritoten teknologinen, tekee ihmisille enemmän hyvää kuin sen rajoittaminen.

Johtopäätös on loogisesti virheellinen. Silloin kun suomen väkilulu oli vajaa puoli miljoonaa, ei kaikkia tuotantoresursseja edes oltu otettu käyttöön koska väkeä oli yksinkertaisesti niin vähän että ei pystytty.

Senaikaisilla menetelmillä oltaisiin voitu helpostikin ylläpitää miljoonia.

Jos suomalaiset olisisivat 1750 luvulta asti kuluttaneet enemmän kuin tuottavat, niin populaatio olisi ollut jatkuvassa laskusuunnassa näihin päiviin asti, ja meitä olisi täällä ehkä suurinpiirtein kolme. Kasvua ei voi tapahtua ilman ylijäämää, eikä kauppa käy ilman että itse tuottaa jotain kaupan arvoista.