KESKUSTELU

Kuulemma Suomi ja pääkaupunkiseutu erottuvat muusta maailmasta harvinaisen valaistuilla teillä. Usein ainakin jalankulkuliikenteelle tarkoitetut hyvin valaistut leveät hiekkatiet loistavat ns. turhaan. Tämmöisissä tapauksissa voisi olla aiheellista käyttää liiketunnistinta katuvaloihin. Esim. valo joka kirkastuu ja himmenee sitä mukaan miten kulkija lähestyy/loittonee katuvalosta. Luulisi säästävän pitkän pennin sähkökuluissa ollen samalla ympäristöystävällistä, eikä luulisi olevan liian vaikea toteuttaa? Onhan noita liiketunnistin valaisimia nykyään melko yleisesti käytössä esim. omakotitalojen pihoissa.

Kohtalaisen rauhallisesti saat askeltaa, jos jollain monimetalli- tai elohopealampulla valaistulla tiellä jäät odottelemaan lampun kirkastumista.

On monenlaista variaatiota asian toteuttamiseksi. Yksi on, että valot palavat kun on liikkujia. Ensimmäinen liikkuja sytyttää ja valo palaa vaikka tunnin. Jos tunnin aikana on muita liikkeellä, niin on sitten valmiiksi kirkas valo.

Purkauslamppuja voi käyttää myös vajaateholla. Melko toimivaa olisi tuplavalolähde. Nopeasti syttyvä hoitaa purkauslampun syttymisen ajan valaisua.

Joku miettii jo ledivaloja. Ne ovat vielä kalliita, mutta tulevat korvaamaan purkauslamput. Noissa ei ole syttymisviivettä.

Lopullinen ratkaisu on valaisinkohtainen tarpeenmukainen ohjaus.

Lainaus:
"Ensimmäinen liikkuja sytyttää ja valo palaa vaikka tunnin."

Joo. ja se ensimmäinen kulkija odottelee lamppujen lämpiämistä varttitunnin. Hienoa. Eli aina kun joku haluaa kulkea, hän soittaa lampunsytyttäjän paikalle. Lampunsytyttäjä käy käyskentelemässä paikalla, ja sitten kulkija voi turvallisesti lähteä matkaan.

Kaikkein energiatehokkain ratkaisu katuvaloille on tietenkin aurinkokennoista saatavan sähkön käyttö ja ledivalaistus. Tuossa ei tarvita edes mitään liiketunnistinta.

Parempihan oli käyttää ledejä. Voisi vaihtaa 100w natikan 10w ledin perusvalaistukseen ja tarpeen vaatiessa liiketunnistimella sitten enempi.

Jo pelkkä 1W ledi, tai ledinauha, riittäisi. Silloin jalankulkijat saisivat umpipimeässä valoa sen verran, että näkisivät eteensä ja toisaalta autoilijat näkisivät heti, jos ledilampun ja auton välissä liikkuu joku.

Kymppiwattinen olisi kyllä hyvä kevyen liikenteen väylille infrapunatunnisimilla.
Tunnistimia ei edes tarvitsisi asentaa joka lamppuun, vaan ne voitaisiin asentaa aina soluina.
Optimaalinen solu vaatisi tosin hieman tutkimista ainakin omalta kantiltani pohdittuna.
Siten turvallisuudentunnekaan ei liikaa kärsisi, kun tie on valaistuna tietyltä pätkältä kerrallaan.

Nykyiset julkisten tilojen valaisimet ovat aika surkeita esityksiä. Valonjakokäyrät ovat mitä sattuu, valoa ruiskitaan erinäisiin suuntiin, missä sitä ei välttämättä tarvita ja vahingossa jopa sellaisin paikkoihin kulkuväylällä, jossa sitä tarvitaan.

Purkauslampuilla on varsin huono säädettävyys, mutta valaistustarve vaihtelee suuresti sen mukaan, onko kyseessä märkä asvaltti vai vastasatanut valkoinen lumi. Valaistustarve on siten suurin syksyllä ennen lumen tuloa ja pienenee merkittävästi lumien myötä. Vaikka keväällä heijastuvuus huononee ja valon tarve lisääntyy, päivän pidentyminen pitää vuorokautisen energiakulutuksen kurissa. Valaisinkohtaisella heijastuneen valon mittauksella voitaisiin säädellä valaistustehoa todellisen tarpeen mukaisesti.

LED lamput olisi hyvä ratkaisu valopisteen pienen koon ansiosta, koska tällöin voidaan rakentaa helposti pieniä valaisimia, joiden valonjakokäyrä saadaan halutunlaiseksi, eli valaistaan vain sitä aluetta, missä valoa tarvitaan. Lisäksi valon säädettävyys ja syttymisajat mahdollistavat liiketunnistimien käytön.

LED valaiststa on hypetetty monia vuosia mutta toteutukset ovat olleet varsin heikkoja, eli esim. LED valaistun alueen ja purkauslampuilla valaistun alueen rajalla on ollut varsin suuria vaihteluita valaistusvoimakkuuksissa.

Nykyisin jopa tunetuilta LED valmistajilla alkaa saamaan ihan siedettäviä yksittäisiä LEDejä (mainoslehdyköiden mukaaan jopa 1000 lm 100 lm/W hyötysuhteella, vaikka todellisuudessa 900 lm (10 W) on maksimi ja huomioiden käyttöikä ja lämpötaloudelliset rajoitteet ehkä 500-600 lm (6 W) voitaisiin ottaa ulos jatkuvassa käytössä. Kunhan näiden hinnat tulevat muutaman vuoden sisällä alaspäin, nämä alkavat olla ihan käyttökelpoisia normaalissa ulkovalaistuskäytössä, eikä valaisinvalmistajien tarvitse toteutua kovin erikoisiin "kannattavuuslaskelmiin" todistaakseen, miksi heidän tuotteita käytettäisiin.

Aurinkokennovalaisimet ovat varmasti ihan järkevä ratkaisu tropiikissa, jossa aurinko paistaa suoraan päältä päin 10-12 tuntia ja pimeää on 11-13 tuntia. Päivän aikana ehditään ladata akkuja yötä varten ja parhaimmassa tapauksessa vältetään sähköjohtojen vetämiseltä yksittäisiin katuvalaisimiin.

Meillä koko ajatus on kuolleena syntynyt, koska suuren valaistustarpeen aikana (talvella) päivä on hyvin lyhyt ja silloinkin aurinko käy hyvin matalalla ja usein on vielä pilvistä, jolloin kertyvä varaus on tuskin mitattavissa.

Tietenkin jos keksitään valaisimeen sopiva energiaratkaisu, joka varastoi energiaa kesällä auringonpaisteesta ja käyttää sen katuvalasitukseen, niin miksipä ei, mutta tämä ei taida olla ihan tämän vuosikymmen ratkaisu .

100 W natriumlamppu antaa vajaat 10.000 lm, kun taas 10 W LED valaisin 300-1000 lm. Jos LED valaisimella saataisiin kaikki valo halutulle alueelle, tuohan tarkoittaisi, että nykyinen natriumlamppu valaisee turhan takia 10-30 kertaa laajemman alueen, kuin mikä on tarpeen, jos halutulle pinnalle halutaan sama valaistusvoimakkuus.

tuota, määrittelisitkö ihmishengen hinnan ensialkuun sähkön hintahan on jo tiedossa ja myös se että hyvä valaisu vähentää onnettomuuksia merkittävästi.

Knoppi

Kun laki alkoi vaatia Pyhän Kaikkivaltiaan Hiili Dioksidin nimissä Kioton kirkolliskokouksen jälkeen valaisimien/lamppujen vaihtamista hyötysuhteeltaan parempiin, on uutisoinnin mukaan asennettu pääsääntöisesti wattimäärältään niin paljon isompia valaisimia/lamppuja, että muutoksesta aiheutuvien kustannusten lisäksi on sähkönkulutus noussut. Tämän lisäksi ulkovalaistusta rakennetaan koko ajan lisää kaikilla tasoilla.

Kyllä veronmaksajat kuittaa.

Eikö ole parempi kulkea rauhassa pimeässä, niin ei tarvitse nähdä toisia vittunaamoja.

Aivan.

Mutta antiteesitehtailijoilla on sata syytä miksi näin ei ole mahdollista tehdä. Myös ovat standarditehtailijat saaneet aikaan systeemin, jossa valaisinvalmistajien etu on etusijalla. Tarpeen mukainen valaistus ei ole sama kuin standardin vaatima. Aletaan olla tilanteessa jossa ollaan lasten normiturvallisuuden kanssa leikkikentillä. Seuraavaksi lapset asennetaan turvakaukaloon ja leikkiminen tapahtuu virtuaalisesti. Suurimmaksi ongelmaksi tulevat sen jälkeen makuuhaavat.

Ledien valo muuten hajaantuu 110 asteen kulmassa. Tarvitaan heijastimia ja nuo syövät valovirtaa.

Ihmisen silmä sopeutuu suhteessa 1:100.000 helposti. Ihminen pärjää puolikuun valossakin. Säkkipimeä on eri juttu. Oikeasti tarvitaan melko tasaista valoa laajasti. Lukseja ei tarvita kuin 0,5-1. Tuollaisessa valaistuksessa voi esimerkiksi lukea auttavasti. Tievalaistuksessa luksit ovat 10-20 jne... luksia riippuen luokituksesta. En ole spesialisti kaikessa tievalaistuksessa eli mutua hieman mukana.

Suuri ongelma tulee epätasaisesta kirkkaasta valaistuksesta. Silmän sopeutuminen kestää.

Tampereella on Led-ulkovaloja alikulkutunneleissa, monesti syttyy liiketunnistimella heti kun kulkee alta, myös kokoajan palavia on. Varmaan joku kokeilu. Ihan hyvää ja kirkasta valoa niistä saa.

Hämäräadaptaation saavuttamiseen menee noin puolisen tuntia ja lisäksi hämäräadaptaation voi pilata taas puoleksi tunniksi vilkaisemalla kirkkaaseen valopisteeseen tai vaikka katseen osuessa auton valoihin.

Tietysti keskellä metsää kulkeva pururata tai hiihtolatu olisi järkevää valaista punaisella valolla, jolloin hämäräadaptaatiota ei menetetä, vaikka vilkaisisikin valopisteeseen. Valolähteen muotoilulla ja sijoittelulla voidaan vaikuttaa siihen, ettei ainakaan vahingossa tule katsottua suoraan valopisteeseen.

Lisäksi on huomattava, että valotarve tahtoo kasvaa iän myötä, joten valaistusta ei voi mitoittaa pelkästään parhaiten näkevien ihmisten perusteella.