KESKUSTELU

Ollaan mietitty taloyhtiön energiatehokkuuden parantamista, ja tällainen laite tuli vastaan:

http://www.ekonor.fi/

Kyseisen yritys tarjoaa laitteelleen hankintamallia, jossa laitteen voisi osittain maksaa tilittämällä sen tuottamia säästöjä kyseiselle yritykselle eli Ekonor Oy:lle:

http://www.ekonor.fi/Hankintatavat

Mietin vain, kuinka noissa säästölaskelmissa on mahdollista ottaa huomioon "talven kovuus"? Jos ensi vuosi on lämpimämpi kuin tämä ja edellinen vuosi, niin kuinka lämpimämmän vuoden tuoma säästö erotetaan tuon laitteen mahdollisesti tuottamasta säästöstä?

Ei pysty todentamaan luotettavasti. Liian monta muuttujaa. Sen lisäksi lämmin käyttövesi maksetaan samasta potista.

Mutta yritys takuulla lupautuu suorittamaan arvioinnin.

Asentakaa mieluummin energiasäästösuihkut ja listat jotka voidaan asentaa patteriden päälle jos on liian kuumaa. Tukkimalla patterista ylimääräiset raot patterin teho laskee 3/4. Tehkää havaintoja missä asunnoissa tuuletetaan paljon. Vilukissat kyllä ilmoittautuvat itse.

Tai sitten voi tietysti harkita perussäätöjen saamista paikoilleen ja termarit jotka toimivat.

Lämmitystarpeen vertaamiseen käytetään paikkakuntakohtaisia lämmitystarvelukuja. Tosin käyttöveden osuus pitäisi poistaa lämmitystarpeesta, mikä onnistuu lämmitysvesiverkostoon asennetulla energiamittarilla.

Senkin jälkeen esim jos asukas vaihtuu voi tuuletustottumusten muutos tehdä tepposet mittaukselle.

Täällä on mainostaminen ja markkinointi kielletty.
Asiasta kannattaa kysyä ehkä ennemmin niin, ettei tarvitse kertoa firman nimeä 3 kertaa avausviestissä.

Markkinoinnissa ja mainonnassa tuotetta yleensä kehutaan, itse mielestäni lähinnä kyseenalaistin.

Olen taloyhtiön hallituksen pj. ja meille tarjotaan isännöitsijän toimesta mahdollisuutta liittyä energiaohjelmaan, jossa käytettäisiin tuota laitetta.

Minulla ei ole mitään sidoksia kyseistä laitetta tarjoavaan firmaan.

Kiitoksia vastauksista tähän mennessä, en ollut koskaan kuullutkaan mistään lämmitystarveluvuista yms.

paljos laitteen käyttö maksaisi? ajattelin vain että onko saatavilla riittäviä hyötyjä hintaan nähden. monasti tällaisessa maksetaan aivan turhasta datasta jota ei voi oikeasti mihinkään käyttää.

Jotenkin taas vähän haiskahtaa tuollaine laite. Tuon toiminta jos se laitetaan vaan yhteen linjaan taloyhtiössä joissa on useita lämmityslinjoja niin se ei ikinä voi toimia kunnolla. Riittää että joku(t) asukas laittaa termostaait pienelle niin paine nousee ja laite vähentää lämmönjakelua. Jollain on pari plasmatelkkaria niin venttiilit vetää kiinnipäin. Ja tuo laite sitten muka haistelee painetta ja termostattien toimintaa, en oikein usko että toimii. Tai siis toimii, mutta valitusten jälkeen käy huoltoyhtiö/isännöistsijä tai talonmies ottamassa sen pois käytöstä ettei tule niitä puhelinsoittoja. Voibn toki olla väärässä, mutta referenssit olivat aina kivoja.

Olisikohan huoneistokohtainen mittaus ja maksut kulutuksen mukaan tehokkaampi keino pudottaa energian kulutusta. Lämpöä ja etenkin lämmintä vettä on vaan niin helppo haaskata kun se menee yhteisestä potista.

Huoneistokohtainen mittaus voisi itse asiassa olla lakisääteistä.

Vanhoissa taloissa lämmintä vettä voi vain tulla samaan huoneistoon kahta linjaa pitkin ja lämpöä vieläkin useampia. Putkiremontin yhteydessä voi huoneistokohtaiset linjat vetää suoriksi, mikä mahdollistaisi huoneistokohtaisen mittaamisen järkevin kustannuksin.

Voisihan joku varmaan keksiä mittaavat, langattomia verkkoyhteyksiä hyödyntävät vesikalusteet tai samanlaiset patteriventtiilit?

lämmitykseen tarvitaan yksi virtausmittari n+1m3/h ja lämpötilamittaus tulo ja meno puolelle. virtauksesta ja lämpötilaerosta saadaan laskettua kätevän helposti energiankulutus. olisiko hintaa mittareilla n. 200-300 euroa per asunto.

Pelkästään vesikiertolämmityksen säästöä ajatellen yleensä ensimmäisenä vaihdetaan pumppu johonkin energiatehokkaaseen ja on jo tarkistettu lämmönsiirtimien mitoitus. Kulutusseuranta on helppoa kaukolämmössä LonWorks laitteilla. Liian ylilämmön saa muutenkin näpräämällä vanhoissa tönöissä, kun tuo laite perustuu Oumanniin, niin muita protokollia tuskin suvaitaan. Kaikki paiskataan jätefirman lavalle, ja uutta putkeen. Isännöitsijä junailee ja osakkaat nostavat vastikemaksuaan. Kyllä ne tulevat kohta kaatamaan huikankin janoisen suuhun, kun laitat suoraveloituksella.

Tämä seikka otetaan huomioon lämmityslaitteiden mitoituksessa. Energiataloudellisista laskelmista se voidaan jättää pois, sillä se on kaikille vertailtaville sama tilanne. Tuollaisessa 30 v. vanhassa kerrostalossa usein teetetään LVI-järjestelmien kuntotutkimus, ja tämä vaatii mittalaiteita joka lähtöön. Sitten tehdään korjaussuunnitelma. Rakenteita on usein korjattava ennen kuin saadaan täysi hyöty LVI-järjestelmien modernisoinnista. Vielä ennen tätä tulee lämmitysmuodon valinta sellaiseksi, että lämmitysenergian hinta ei nouse tarkastelujaksolla Hyötysuhteen nosto on kallista, mitä parempaan pyritään.. Vasta näiden jälkeen saadaan investoinnin takaisinmaksuaika muutamaan vuoteen. Lämmitysmuodoilla on omat piirteensä lämmitystarpeen ja vaadittavan mitoituslämpötilan suhteen. Eristepaksuuksien mitoituksista on omat kannattavuuslaskelmansa, SFS 3977.

Asuntokohtainen sähkön, lämmön ja veden mittaus on käsittääkseni ensimmäinen ja tehokkain tapa parantaa energiatehokkuuta. Lisäksi se on oikeudenmukainen tai ainakin oikeudenmukaisempi kuin taloyhtiön yhteismittaus ja neliöiden/huoneiston asukasluvun mukainen jyvitys.

Aikoinaan kun tein keikkaa kiinteistöhuolto yhtiöön pääsin tutustumaan lukuisten taloyhtiöiden (enimmäkseen kerrostaloja) kulutuksiin. Erot olivat uskomattoman suuria sen mukaan kuka omisti asunnot (kaupunki, yhteisöt, yksityiset vai asukas itse), miten mittaukset oli järjestetty (asuntokohtainen/taloyhtiökohtainen), kuka maksoi vuokrat (asukas kokonaan /osa asumistukina / sossu). Esimerkiksi vedenkulutus henkeä kohti saattoi olla nelinkertainen.

Sama kaiken muun kunnossapidon suhteen. Toisissa taloyhtiöissä esim. käytävävalokytkimiä ei tarvinnut uusia kuin luonnollisen kulumisen seurauksena eli ei juuri koskaan. Toisissa taloissa ne uusittiin monta kertaa vuodessa - ilmeisesti pääasiallinen käyttötapa oli napakka potku. Yhteen taloon uusittiin alaoven panssarilasit useammin kuin kerran kuukaudessa.

Mutta oli kyllä vikaa esim. lämmityksen säädöissäkin. Pattereita ei saanut kylmäksi vaikka asukas olisi halunnut. Seurauksena, että ikkunat oli talvipakkasilla auki. Isännöitsijä ja hallitus eivät suostuneet korjauttamaan viallisia termostaatteja vaikka niistä raportoitiin.
Ongelmallinen tapaus oli myös se, että kun naapureilla oli sisälämpö 26 - 28 astetta, sai omat patterit olla kiinni, ja silti oli liian kuuma kun kiviset auntojen väliseinät lämmitivät kämpän - ja taas tuuletettiin liiat lämmöt ja energiat pihalle.

Ihmisten käyttäytyminen ei muutu elleivät he itse maksa juuri siitä mistä kuluttavat. Yhteismittauksissa kaikki yrittävät napata yhteisestä kakusta isomman palan kuin itselle kuuluu, jotteivat tulisi vahingossakaan maksaneeksi muiden kulutusta. Tähän ei auta mikään valistus. Suurimman osan, vaan ei kaikkia, huoneistokohtaiset mittarit muuttavat energiatietoiseiksi.