KESKUSTELU

Pauli ja sinni tuossa kyllä jo vastasivatkin, mutta kertaus on opintojen äiti.

Sähkövastukseen syötetty sähköteho menee tasan kaikki lämmöksi aina. Vastuksen pinnalla oleva kalkkeuma nostaa vastuslangan lämpötilaa, joka metallivastuksilla lisää langan resistanssia ja pienentää vastuksen tehoa (W), mutta kaikki sähkö menee lämmitykseen joka tapauksessa (J). Tuo tehon pieneneminenkin on niin vähäistä, ettei sitä käytössä huomaa.

Enintään voisi teoretisoida vastusten kytkentäpäiden nousseella lämpötilalla ja sitä kautta eristyksen läpi karkaavan tehon nousulla. Veteen upotetut vastukset on kuitenkin rakennettu niin, että ne lämpiävät vain keskiosaltaan. Vastuksen läpivientiosa ja jonkin verran vartta eivät siis käytössä lämpiä, kuin lämmitettävän veden takia. Vastuslangan korkeampi lämpötila, siis lämpötilan nousu kalkittomaan vastukseen nähden, on tuskin mitattavissa kytkentäpään lämpenemisestä. Jos lämpenemistä esiintyisikin konvektio vastuksen kytkentäpäistä olisi luokkaa 10 mW lämpötilan nousun astetta kohti. (0,003m² x 4W/m²K)

Vastus voi ylikuumeta siten, että liasta, kattilakivestä yms. tulee lämpöä eristävä kerros vastuksen pinnalle. Tällöin lämpötilaero lämmitettävän veden, jonka lämpöä termostaatti tarkkailee, sekä vastuslangan välillä kasvaa, ja lanka voi todellakin lämmetä liikaa ja vaurioitua.

Vanha jäärä kirjoitti:
"Vastus voi ylikuumeta siten, että liasta, kattilakivestä yms. tulee lämpöä eristävä kerros vastuksen pinnalle. Tällöin lämpötilaero lämmitettävän veden, jonka lämpöä termostaatti tarkkailee, sekä vastuslangan välillä kasvaa, ja lanka voi todellakin lämmetä liikaa ja vaurioitua."

En käy kiistämään tuota diagnoosia, koska kompetenssini ei siihen riitä. Jäärän selitys on looginen senkin suhteen, että veden laadullakin on varmaan eroja tuon vastuslangan likaantumisessa. Minun taloudessani - kuten edellä kerroin - kuumavesiboileri tulee ensi kesänä toimineeksi 37 vuotta. Pitänee vaihtaa se lähiaikoina uuteen, jos ei muilla perusteilla, niin vaikkapa säälistä.

Vakuutus tuskin korvaa mitään noin vanhasta pannusta, mutta vuotovahingon se voi korvata, mikäli vakuutusehdot antavat myöten.

Lämminvesivaraajan uusiminen 15 - 25 vuotta ja viimeistään 30 v hujakoilla.

Mikä vakuutus on tai se kai on pakollinen yhtiössä ?

Ei siellä vastuslanka likaannu. Se on suojaputkessa kvartsihiekan sisällä.

Vastuslangan lämpötila on hemmetin paljon isompi kuin veden tai suojaputken. Ajan mittaan lanka väsyy, kun sen lämpötila sahaa ylös-alas on-off-termostaatin säätämänä, ja saattaa katketa.

Aivan. Tämä tietenkin näkyy sitten tehomuutoksena tai helpommin vastusmittauksella.

Hyvän eristekerroksen eristämä vastus, muuttuu punahehkuiseksi, jolloin osa tehosta menee valoksi.

Ja se valo absorboituu siellä kattilassa lämmöksi

Katsoin asuntoyhtiön v.2009 tuloslaskelmasta, että Vahinkovakuutus on ja siitä on maksettu 755, 74 e.
Kahdeksan huoneiston rivitalossa tuskin kovin kattavaa vakuutusta saa tuolla vuosimaksulla.

Mutta taisitkin vastata tuolle todella pitkäikäisen varaajan omistajalle. Minähän en tiedä naapurini varaajan ikää, ja jonka varaajasta alustin ketjun.

Lainaus:
"Hyvän eristekerroksen eristämä vastus, muuttuu punahehkuiseksi, jolloin osa tehosta menee valoksi."

Saunan kiukaassa varmasti. Lämminvesivaraajassa tuskin kovin merkittävästi, mutta kyllä laitteen ulkopinnan lämpötila ylittää ympäristön lämpötilan sen verran, että sen infrapunamittarilla huomaa. Eikä tuolla eristyskerroksella ole periaatteessa merkitystä. Jos kappale on kuuma, niin sitten se säteilee fotoneita.

kotivakuutus on kova sana vesivahingon sattuessa. harvalla vain sellainen on kun asuu omistusasunnossa. niillä joilla se on eivät tiedä puoliakaan mitä se kattaa, hinta kun tuppaa olemaan se määrävä tekijä.

varaajan siaan olisin huolissani onko astianpesukoneen liitäntäputket vaihdettu parin kolmen vuoden välein. siellä piilee salamyhkäinen ongelma joka johtuu runsaasta kalkista vedessä joka on ongelmana usealla paikkakunnalla. ilmeisesti kalkki haprastuttaa kovamuoviset mutkat ja liittimet muutamassa vuodessa.

haluaisin nähdä vesivarajaan jonka vastukset hohkaavat kuin 500 watin halogeenit. linkki olis poika ja samalla myös hintaa voisi arvuutella.

Lainaus:
"haluaisin nähdä vesivarajaan jonka vastukset hohkaavat kuin 500 watin halogeenit. linkki olis poika ja samalla myös hintaa voisi arvuutella."

Hiukan huono vertaus. Varaajassa on pönttö, joka estää näkemästä vastuksia, ja termostaatti, joka rajoittaa pöntön lämpötilan. Jos halogeeneissasi olisi termostaatti, joka rajoittaa kuoren lämpötilan, ja peitelevy, joka estää polttimon näkemisen, niin tilanne olisi kutakuinkin vastaava.

Mitä muuten halogeeneilla on tekemistä varaajan vastusten kanssa? Tekisi muuten vain mieli nähdä? Nouki pois saunan kiukaasta kivet ja ihmettele. Samanlaiset vastukset siellä on. Taivuteltu vain hiukan erilaisille mutkille.

Lämminvesivaraajan kestävyys riippuu suurimmalta osalta veden kemiallisesta koostumuksesta ja vesijohtoverkon paineesta.

Suomessa varmin valinta on RST-säiliöllinen varaaja, mutta myös emalipinnoitettujakin käytetään.

Muistelisin, että ns. tekninen käyttöikä on lämminvesivaraajilla 20 vuotta.

Eli vuototilanne lienee se pahin mahdollinen tapaus.

Kiitokset tähän keskusteluun osallistuneille. Tässä tuli esiin paljon hyödyllistä asiaa. Erikoiskiitos sille, joka kirjoitti miten helppoa ja taloudellista on antaa sähkömiehen korjata varaaja. Sitä tietoa on jo hyödynnetty ja hyvin tuloksin. Varaajan omistajakin sanoi olevansa tyytyväinen.

Kiinnostuksen sähköjuttuihin herättyä jäi minua mietityttämään se, kun osakas kertoi vikana olleen rikkinäinen vastus, - ja hän kun oli jo ennen vastuksen vaihtamista vastannut kysymykseeni, että hanasta tullut vesi oli kuumaa.

Minkä tyyppinen vika siinä vastuksessa sitten oli?