KESKUSTELU

Mutta aiheeseen. Eikös tuolla keskieuroopassa olisi hyvä rakentaa lentokentät korkealle alpeille. Sinne sitten matkustajat vaikka ydinsähköä käyttävillä junilla. Juu kallista on, mutta rahalla saa ja lentsikalla pääsee.

Tai ehkäpä hissikuilut olisivat hyvä ratkaisu populan liikuttamiseen ylös alas. Toki myös hissit pitäisi kuiluissa olla, semmottiset isot, esim. koneellinen sakkia per hissi.

Tai vaikka viisi koneellista per hissi. ei tartteis niin montaa hissiä. Tai köysiradalla koppia toisen perään.

Junat tyhjiötunneleihin.

Kuinkaan iso pitäisi tuollaisen katapultin olla, että sillä saataisiin lentokoneita lentoon? Jos olisi 100 kilometriä pitkä tuo puomi, niin voisi ampua suoraan kiertoradalle koneet.

Ingenious.

Alpeillahan olisi varmastikin hyvä kivipohja kentille, ei olis ihan tähtitaivaallisen kallista kiitoradanteko.

Jospa laittaisi lentokoneet juoksumatolle?

Tällä kertaa nokka osoittamaan samaan suuntaan kuin mihin matto pyörii. Sillä voisi lähettää koneita pienin välein, eikä linkokatapulttia tarvitsisi kelata joka lähdön jälkeen takaisin.

Jos koneet on mattoon köytetty ei pääse ilmaan, jos ei ole köytetty, liukuhihnan hyöty menee pyörän laakereihin, eikö totta?

Tai kuinka nopeaa konetta pitäisi lingota, jotta se pääsee kiertoradalle? Riittääkö linkous 1400 kierrosta minuutissa? Jääkö vähemmällä linkouksella koneiisiin jäännöskosteutta, vai rypistyykö lentokoneet vain linkousnopeutta kasvattaessa?

Jos ois 100 kilsaa korkea puomi, vehkeet voisi melkein nostaa kiertoradalle.

No arvaa mitä tapahtuu, kun pudotat kappaleen sieltä satakilometrisestä tornista? Ei se taida ihan itsestään ampaista ratanopeudella horisonttiin. Siihen tarvittaisiin 36000 km korkea torni, mikä on hieman haasteellisempi rakennettava.

Pitäisi varmaan palata pari askelta taaksepäin. Mihin tässä oltiinkaan hakemassa ratkaisua? Kyse oli siis siitä miten pienentää lentämisen energiankulutusta. Tai vielä yleisemmin mikä on energiaystävällisin keino liikutella ihmisiä kaupungista toiseen. Olettaen, että tarve on olemassa.

Mihin matkustajakoneiden kuluttama energiaa katoaa. Kuiuuko suurin osa ilman siirtelyyn pois koneen tieltä ja taas palautukseen sekä turbulenssien tasoitukseen. Koneen paino ja nopeus ovat tässä avaintekijöitä. Samoin lentokorkeus vaikuttaa. Tuo vakiintunut 10 km:n lentokorkeus vähän alle 1 machin nopeudella on ilmeisesti kokemuksen tuoma optimi.

Ilmanvastukseen hukkuvaa energiaa ei talteen saada. Laskeutuessa koneen liike-energiasta jotain olisi mahdollisuus hyödyntää. Potentiaali- ja liike-energiat ovat helposti vaihtokelpoisia keskenään. Mutta taitaa tuon ilmakolon raivaus ja tasoitus olla ratkaisevinta.

Onko lopputulemana sittenkin tuo ehdotettu "ilmat veke ja junaa tuubiin". Unohtakaa lingot ja lentäminen.

Jos juna laitettaisiin putkeen, niin halvempi tapa ilmanvastuksen poistamiseen olisi tuulitunnelin puhallin, joka puhaltaisi ilmaa putkessa junan suuntaan. Juna kulkisi siis aina myötätuulessa.

Katsos kun silloin kyse on siitä, että saadaan tunenlissa oleva ilmamäärä liikkumaan. Tämän ilmamäärän liikuttamiseen tarvitaan tietty määrä energiaa. On aivan sama liikutellaanko ilmamäärää isolla propellilla vai tunneliin sukeltavalla junalla. Sama ilmamäärä on saatava liikkumaan kummassakin tapauksessa!

Tosin epäilen että propellissa tulee sen verran häviötä, että energiaa kuluu enemmän, lisäksi tunnelin ilmamassa pitää saada liikkeelle ennen junan tuloa, jolloin liikuteltava ilmamassa on suurempi kuin silloin kun juna työntää ilmamassan edellään.