KESKUSTELU

Hei,
Onko täällä yhtään lämpöpumppujen / kompressorien asiantuntijaa jotka voisivat valoittaa sitä missä voisi olla vika kun maalämpöpumput eivät tunnu enää pystyvän pitävän varaajan (1000 l) lämpötilaa kuin +40-42 asteeessa (edellisenä talvena varaajan maksimilämpötila oli n. +48-49 Celsius)?
Käytössä on kaksi 25KW lämpöpumppua, molemmilla 3 x 200 m kaivot.
Maalämpöliuoksen sisääntulo n. +1-0 C ja poislähtö n. -3 celsius eli niiltä osin ihan normaaliarvot.
Lauhduttimesta lähtee varaaajalle n. + 48 C ja tulistinosasta (jatkuvasti päällä, varaajilla ei lämmitetä käyttövettä) yli +70C sekoittuen pääputkeen n. 30 cm päästä lämpöpumpusta.
Lauhdutinpuolen lämpötilaero on n. 6 astetta eli senkin pitäisi olla Ok.
Kiinteistön paluukierron lämpötila varaajalle on n. +35 - 36 C .
Talossa on kaksi 1000 l varaajaa ja tästä ensimmäisestä varaajasta (jonka max lämpötila
ulkolämpötilasta riippumatta on ollut n. +40-42 C) vesi menee toiseen 1000 l varaajaan jolle
antaa lisälämpöä öljykattila (Jäspi 40 Kw)+ poltin yhdistelmä joka nostaa verkkoon menevän lämpötilaa vielä n. + 6 C asteeella.
Kahtena aikaisempana talvena ensimmäistä varaajaa lämmittävät maalämpöpumput ovat pystyneet kovalla pakkasella pitämään varaajan lämpötilan n. + 48 C asteessa mutta tänä talvena vain +40-42 C asteessa.
Tänä aamuna pakkasta oli -24 C ja varaaja +40-41 C kuten aikaisemmillakin lauhemmilla pakkasilla.
Lämpökäyränä tällä hetkellä 1.00 eli varaajan pitäisi olla maksimilämpötilassa.
Toiseen lämpöpumppuun on jouduttu vuotojen takia laittamaan kaksi kertaa uudet kylmäaineet kompressoriin.
Kiinteistön paluulämpötila (n. 35-37 C) on sama kuin aikaisempinankin talvina, eikä kiinteistössä ole tehty lämmitysjärjestelmään mitään muutoksia aikaisempiin talviin verrattuna.
Vaikka kaikki arvot näyttävät olevan kohdallaan, niin onko vielä muuttujia esim. kuinka tarkka kylmäaineen määrä ja laatu on lämmöntuoton kannalta ?
Millä periaatteella vesi kiertää varaajasta kompressorin lauhduttimeen ja sääteleekö elektroniikka lauhduttimille virtaavan veden määrää vai pysyykö kiertovesipumpun (?) kierrosnopeus vakiona / säädettynä ?
Käsittääkseni veden virtauksen määrä varaajasta lauhduttimelle ja sieltä lämmiinneenä takaisin varaajalle määrittää sen kuinka paljon varajaan lämpötila nousee?
Jos esim. lauhduttimen läpi virtaa esim. 5 l /min aikaisemman 8 l /min asemesta ei
varaajan lämpö nouse edellisten vuosien lailla.
Entä kylmäaineen määrä ja laatu?
Voiko kylmäainetta olla liian vähän vaikka kompressori pelaa hyvin ja laitteistossa oleva "lasisilmä" läpi näkyvä kylmäaine on kirkasta?
Voisiko löytyä muita syitä?
Laitteilla on vielä takuuta jäljellä ja valmistajan edustajat ovat tehneet mittauksia ja kaikki näyttäisi pelaavan normaalisti.

Hmm.

Missä kohtaa varaajaa lämpömittari on? alhaalla on kylmempää ja ylhäällä lämpimämpää, aina jossain määrin.

Kylmäaineen vajaus alentaa tehon tuottoa. Mutta jos nestelasissa ei näy kuplia, täytos on ilmeisesti oikea. Tarkkaan en osaa kuitenkaan sanoa, kun en tunne rakennetta. Kylmäaineen täytösmäärä on aika tarkka, muutoin tehot alkaa heittelemään.

Periaatteessa lämpöpumpun hyötysuhde paranee, mitä alempi on lauhtumislämpötila.

Mieleen tulee:
1. pitääkö lämpömittari paikkaansa?
2. voiko varaajan lämpötilan tunnistin "liukua"?
3. Käykö kompurat koko ajan, eli onko vika ohjauksessa vai tehontuotossa?
4. voiko rakennuksen energian kulutus olla kuitenkin lisääntynyt, esim ilmanvaihto? Onko taloon muuttanut paljon vettä kuluttavia asukkaita? putkivuoto?
5. eli onko kuuman veden kulutus lisääntynyt?
6. tutki kylmäputkia, jos niissä näkyy öljyä, niin ne vuotaa. Sillä öljy kiertää kylmäaineen mukana, ja missä on öljytippa, niin siellä on kylmäainevuotokin.

Vielä lisää.. Joskus erittäin harvoissa tapauksissa saattaa kaivo jäätyä häiritsevissä määrin.

Sitten tuli mieleen, että kun niitä kompuroita on kerran 2 kpl, niin vertaile lämpötiloja: siinä koneessa, missä tulistuslämpötila on korkeampi(kompurasta lähtevä kuuma putki), on mahdollisesti kylmäaine vajausta, ja se tuottaa vähemmän energiaa.

Ja jos ne on invertterikoneita, eli kierrosluku muuttuu, niin käykö ne yhtä kovaa? vai ovatko vaan on-off ohjauksella.

Eikö olisi yksinkertaisinta lähteä ihan yleiseltä tasolta vertailemaan lämmitystarvelukuja, kun vuodet eivät ole sään suhteen veljeksiä. Esimerkiksi tammikuu 2011 oli hieman kylmempi kuin tammikuu 2012 tai milloin tuo lämpötila on mitattukaan.

Se taisi olla päinvastoin eli 2012 tammikuu oli hieman kylmempi kuin 2011 tammikuu.

Kannattaa vilkaista myös kiertovesipumppua.