KESKUSTELU

Pitäisi laskea suurin mahdollinen teho mitä saadaan ulos minun generaattorista.

Täältä taulukosta saa kyseisen kestomagneetin energiatuottomaximi arvon, mitä magneetti voi antaa:
http://www.supermagnete.de/fin/data_table.php rivi N45 -> noin 350 kJ/m^3

Yksikkö on siis kJ/m^3, ja minun N45 magneetin koko on 50mm x 15mm x 15mm ja niitä on 96kpl, joten yhteensä 0,0011 kuutiota.
eli 0,0011 x 350 kJ/m^3 = 385 J
eli 385 Ws.
sekunnin aikana 385 wattia?

hmm.. kyllähän tuosta on lähtenyt yli 2000 W joten missä mättää?

Eikös se riipu pyörimisnopeudesta :O

Olet laskenut käyttämiesi magneettien energiatiheyden(energy density, googleta). Ei se kerro yhtään mitään generaattorin tehosta. Generaattorin teoreettisen tehonkin voi toki laskea, mutta eikös tuo mittaustulos nyt riittäisi?

Kyllä siinä pitäisi tietää pyörimisnopeuden lisäksi ihan vaan muutama muukin asia...

no siis helpoitetaan kysymystä ja unohdetaan tuo genu...

Paljon on tällaisen pienen yksittäisen kestomagneetin maximaalisin energiasiirtomäärä mekaanisesta liike-energiasta sähköiseen energiamuotoon?
Sehän ei voi olla ääretön kun magneettivuotiheyshän se on rajoittava tekijä?

Vaaranahan on että kestomagneetti saattaa demagnetoitua.

Ei se magneetti mitään siirrä, ei sillä mitään ylimaallisia ominaisuuksia ole kuten aika usein huomaa kuviteltavan. Sillä vain on oma staattinen magneettikenttänsä, siinä kaikki. Koko generaattorilla aikaansaatu energia johtuu johtimen liikkeestä, se kulkee vaihtelevan magneettikentän läpi. Vaihtelevan siksi että se ohittaa kierroksella monta erillistä magneettikenttää, joiden suunta ja suuruus vaihtelee sen oman liikkeen ansiosta.

Johteen kulku magneettikentän läpi saa siihen aikaan smv:n, joka puolestaan virran jos virtapiiri on suljettu. Eli kuormakin vaikuttaa virtaan. Johtimen, eli generaattorin sisäinen resistanssi myös. Ilmavälit, rakenne, materiaalien ominaisuudet jne. Ja se(muuttuva) virta taas aikaansaa johteen ympärille alkuperäiseen nähden vastakkaisen magneettikentän. Näiden vastakkaisten magneettisten voimien ylittäminen liikkeen aikaansaamiseksi on sitä työtä, josta generaattorin tuottama sähköenergia tulee.

Kestomagneetti voi demagnetoitua jos se joutuu tiettyä voimakkuutta suurempaan vastakkaiseen magneettikenttään. Se magnetoitumis- ja demagnetoitumiskynnys on materiaalikohtainen. Ja se vastakkainen magneettikenttähän tuli siitä johtimessa kulkevasta virrasta. Sekin generaattorissa riippuu vielä useista eri kestomagneeteista, sen tyyppisen generaattorin ollessa kyseessä. Magnetointi voidaan tehdä ilman kestomagneettejakin.

Että tuota, mikä se kysymys olikaan?

Niin siis voithan sinä liikutella kestomagneettia vaikkapa kupari blokin päällä, joten kestomagneetti toimii energian muunnosvälineenä. Liikeenergia -> sähköenergia. Ehkä oikea termi ei ole siirtää vaan muuttaa?

Noh, et vastannut vielä kysymykseenkään.

Tuo mitä sepustit on ihan normaalia AMK tunneilla käytyä.

Kestomagneettihan valmistetaan silleen että neodyymium - ja rautajauhe sintrataan yhteen boorin kanssa noin 300 asteessa ja samalla lätkästään kova virta läpi tämän jauhemössön, ja näin kiderakenteet järjestäytyvät.
Yhdessä valmistuksessa virta oli muistaakseni 150A ja jännitettä vain ihan muutamia. Määrääkö tämä valmistuksessa käytetty virta jotenkin kestomagneetin maximi energian siirtoon??

Haen siis jotain taulukkoa maximi energian siirrosta/muuntamisesta..
Äärettömiin määriin en usko.

Ei se energiatuotto ole kiinni magneetista.
Jos generaattorin akselille syöttää tietyn tehon, niin ulos tulee tietty teho, eikä tälle teholle ole muuta rajaa kuin rakenteen kestävyys. Jos teet akselit, välitykset, käämitykset ja muut paikat tarpeeksi vahvoiksi, niin voit tuottaa koko Suomen tarvitseman sähkön tuolla magneetillasi (jos se siis kestää tämän).

Hyötysuhde kyllä saattaa jäädä heikoksi.

-myl