Volitans kirjoitti:
Norppa kirjoitti:
Jos on avoin sydeemi niin ongelmaa ei ole. Eivätpä ne kattopellit kovinkaan nopeasti ruostu. Sinkki kuulemma suojaa... Samalla tavalla ne vanhat patterit ruostuvat jos saavat happea.
Sisältä ei ruostu, kun ei ole happea. Mutta ulkona ruostuu heti, kun sinkkikerros vaurioituu. Paineisessa laitoksessa tämä ei ole lainkaan toivottavaa...
Eivät ruostu pellitkään. Pelti tietysti maalataan ruostesuojamaalilla ja sitten vielä mustaksi. Ei tarvitse olla paineistettu systeemi.
Lainaa:
Norppa kirjoitti:
Ei nouse jos siellä kiertää vesi. Jos läpäisevyyksistä löytyy dataa niin se voisi olla ihan mielenkiintoista. Tarkoitus ei siis ole rakentaa huipputehokasta keräintä vaan huippuhalpa. Nykyisin myydään huipputehokkaita joita sitten asennetaan pari hassua neliötä. Jos sen sijaan tehdään huippuhalpa niin se voisi vaikka peittää koko katon ja tuottaa paljon enemmän energiaa.
Aurinkokeräimessä on edullista mitä suurempi lämpötilaero saadaan aikaiseksi. Paineisessa vedessä lämpötila nousee paljonkin yli 100 asteen. Vesi on ihanteellinen lämmönsiirtoaine. Pakkasen uhatessa vesi kuitenkin jäätyy, jolloin lämmönsiirtonesteenä joudutaan käyttämään jotain muuta - esim. vesi-glykoli -seosta.
Olisikohan ihan noin? Lämpötilaero-osa meni oikein mutta se että keräimen nesteen lämpötilan pitäisi olla korkea? Tehokkain lämmönsiirto on silloin kun nesteen lämpötila on mahdollisimman alhainen. Silloin kaikki auringon energia imeytyy siihen eikä se lämmitä ympärillä olevaa ilmaa. Suuri virtaus ja alhainen lämpötila. Sillä saadaan surin hyötysuhde aikaiseksi. Tämä tosin hankaloittaa varastointia... Muoviputket ja peltikeräimet eivät pelkää jäätymistä. Sen verran joustavia. Lämpötilan ei pitäisi nousta yli 100. Jos nousee niin ei voida käyttää edullisia PE ja PEX putkia.
Yksi tapa olisi asentaa peltikaton alle vesiputkea. Ei tehokas mutta halpa.
Lainaa:
Norppa kirjoitti:
Ei tarvitse jos pelti on ohutta ja pinta-alaa on paljon. Vikatilnteessa neste kiehuu ja lämpötila pysyy edelleen 100 asteessa.
Sellaisia tee-se-itse halpiskeräimiä on, jossa kuparilevyssä kiemurtelee kupariputkea, jossa lämmönsiirtoneste kulkee.
Kupariputket ja levyt eivät ole edullisia. Etsin ratkaiua jolla voisi peittää esim 100 m2. Kuparilla rakentaa kyllä neliön verran keräintä. En kuitenkaan usko että kupari on niin paljon teokkaampaa kuin aaltopelti.
Lainaa:
Vaikka keräimen vesivarasto olisikin avoin, tulee itse lämmönsiirtoneste olla silti paineistettu juurikin tuon lämpölaajenemisen seurauksena. Paine nousee huomattavasti jo paljon ennen 100 C:n lämpötilaa.
En ymmärrä. Jos järjestelmä on avoin niin nesteen laajeminen ei nosta painetta. Paisunta-astia. Vai?
Lainaa:
Aurinkokeräimestä kannattaa tehdä mahdollisimman tehokas, koska huonolla hyötysuhteella lämmintä saadaan vain kovin pieni osa vuodesta.
Ideana oli käyttää lämpöakkua. Silloin kun lämpöä on runsaasti saatavilla sitä kerätään. Keskitalvella eletään akun avulla.
Lainaa:
Keräin siirtää auringon säteilylämpöä varaajaan vain, mikäli se on jo varaajassa olevaa vettä lämpimämpää. Mitä tarkempi säätö, sen enemmän energiaa saadaan talteen.
Tuo on totta. Toisaalta riittää että keräin tuottaa 30 asteista vettä. Silloin se ajetaan suoraan lattialämmitykseen eikä lämpöakkuun. Silloin e tarvitse käyttää akkua kuin käyttöveden lämmittämiseen.
Lainaa:
Jos käytössä on lattialämmitys voidaan jo hieman yli 30 asteinenkin vesi hyödyntää lämmityksessä. Sen sijaan lämpimään käyttöveteen tarvitaan korkeampia lämpötiloja, joita saavutetaan vain tehokkailla keräimillä.
Sori. En muistanut että olit kirjoittanut saman.
Lainaa:
Ainakin täällä pohjolassa aurinkolämmölle on eniten käyttöä juuri viileinä aikoina.
Suurin osa energiasta tulee kesän aikana. Jos se saadaan talteen niin se riittää. Arvi on että kesän aikana 1000 kWhsta tulee 700 kWh. Ja jos taloon tarvitaan talvella 100 kWh niin pitäisi onnistua kunhan lämpöakun saa toimimaan.
Lainaa:
Aurinkolämmityslaitteiston kustannuksissa itse keräimet eivät ole kauhean suuri kuluerä. Lisäksi tarvitaan putkitus keräimille, niiden eristys, säätöautomatiikka, kiertovesipumppu, varaaja jne.
Totta jos puhutaan muutaman neliön keräimestä. Mutta jos neliöitä on 100 niin tilanne muuttuu. Kaikki lämmityslähteet tarvitsevat noita hilppeitä. Tässä ollaan korvaamassa kattilaa.
Lainaa:
Kunhan löydän tuon kirjan täältä remontin keskeltä, niin kirjoittelen muutaman hyvän esimerkin.
Se olisi mielenkiinoista. En tosin oikein usko tuohon että kasvihuonemuovit tahallaan tehdään ei läpäiseviksi. Eihän siinä olisi mitään järkeä. Mutta voi olla että läpäisevyys on paljon huonompi kuin lasissa. Herää vain kysymys että miksi majussit käyttävät niin paljon muovia kasvihuoneissa lasin sijaan?
6
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
UKK
Etsi
