KESKUSTELU

Merten pohjista, jopa keskeltä Atlanttia, on kuulemma jo löytynyt muovihiukkasia jotka ovat kulkeutuneet sinne Sivilisaatiostamme, eivätkä ole vieläkään hajonneet.

Vaan ei liene ihan hullu ajatus josko tuolla merten pohjissa, lähempänä vulkaanista toimintaa, syntyisi lopulta mutatoituneita arkkieliöitä jotka hajottaisivat korkeassa paineessa ja lämpötilassa muoveja? Jos tuommoisia arkkieliöitä ei synny, niin kai niitä voitaisiin synnyttää myös geenimanipulaation avulla.

Sitten voitaisiin dumpata kaikki muovijäte merenpohjaan ja parin sadan vuosituhannen päästä siellä voisi olla vaikka öljyä. Muoviahan voidaan jo nyt muuttaa takaisin öljyksi paine-lämpökäsittelyllä mutta se on turhan kallista. Tuollainen arkkieliökäsittely vulkaanisessa merenpohjassa olisi vähän halaavempaa. (Kai?)

On olemassa jo normaalipaineessa eläviä bakteereita, joille kelpaa Trabant-muovi, kun sitä sakut etsivät sitä varten. Idän-ihme kun ei muuten nujerru.

Ihan kiva ajatus ja tulevia sukupolvia silmälläpitävä, mutta miksi ihmeessä dumpata muovijäte merenpohjaan ja odotella muutama satatuhatta vuotta öljyksi muuttumista, sillä valtaosalla käytetyistä muoveista on vastaava lämpöarvo kuin öljyllä. Siksi tuntuisikin järkevämmältä polttaa muovijäte jota ei voida kierrättää ja kerätä näin energia talteen...

Olisikohan tämä ensimmäinen järkevä asia jonka hudum koskaan on sanonut?

Riippuu tietenkin siinä onko tavoitteena energiansaanti, vaiko ilmakehän päästöjen minimoiminen. Tässä mielessä kai muovijätteen pitäminen kaatopaikoilla on paras optio, sillä ei sen merenpohjaan roudaaminenkaan päästötöntä ole. Ellei sitä tehdä purjelaivoilla.

Mietin lähinnä olisiko jotain keinoa saada muovi hyödyllisesti takaisin luonnon kiertokulkuun, kun se nyt on irrallaan siitä.

Vai olisikohan sittenkin järkevämpää kierrättää sitä muovia, ettei tarvitsisi porata uutta öljyä uuden muovin raaka-aineeksi, että saisimme pohtia mitä ---vettiä sille vanhalle muoville tehdään.

Ymmärtääkseni muovia on kuitenkin suhteellisen helppo kierrättää. Vai onko jollain päinvastaista tietoa? Jotain ongelmia luulisi olevan kun melkoinen osa muovijätteestä kuitenkin päätyy sekajätteenä kaatopaikoille, ja vastaavasti jopa hankalaksi kierrätettäväksi väitetty paperi kierrätetään melko tehokkaastikin, mihin tosin vaikuttanee suurelta osin se, että euroopassa vaaditaan paperilta tiettyä kierrätysosuutta, jota taas ei Suomen kaltaisessa paperia vievässä maassa saada aikaiseksi kuin kierrättämällä jotakuinkin kaikki mahdollinen, ja sittenkin joudutaan rahtaamaan lisää paperia vielä ulkomailtakin.

Trabantin korin on kylläkin puukuitupuristetta eli kovalevyä.

nimim. Oluen hävinnyt.

Hienoa Norppaseni! Voisko olla niin ettet ole vain sisäistänyt sitä mitä minulla on ollut sanottavana aikaisemmin? Jos on vieläkin epäselvää, niin en ole ollut kieltämässä ydinvoimaa, vaan olen puhunut monesta energiantutantovaihtoehdosta rinnakkain ja erinäisestä säästämisestä, kun taas itse olet paasannut yhtä vaihtoehtoa (ydinvoimaa) siinä hengessä että kuluttakaa vaan niin paljon kuin pystytte (ei syystä säästöön, kulutuksella ja sen kasvamisella ei ole mitään tekemistä energian käytön lisääntymisen kanssa ) kunhan vaan rakennetaan reaktori joka kylään. Nou probleemo, ydinjätteestäkän ei ole haittaa ja muutenkin riskitöntä meininkiä

Takaisin asiaan...

Toki muovien poltosta vapautuu hiilidioksidia, mutta energian saantia silmälläpitäen sen poltto olisi kannattavaa. Jos halua löytyy, niin eiköhän valtaosa saasteista saada suodatettua...

Tuntuu idioottimaiselta että valtava määrä energiaksi käypää tavaraa roudataan kaatopaikalle ja vaihti näyttää senkun kiihtyvän (vrt. myös suomessa siirrytään lähitulevaisuudessa kierrätettävistä virvoitusjuomapulloista kertakäyttöisiin, sillä halutaan väriä kauppojen hyllyille, ym vastaavat asiat kasvavassa kulutuksessa). Muovijätteen kierrätys takaisin tuotteiksi on siinä mielessä ongelmallista, että polymeerien moolimassa putoaa yleensä uudelleenprosesoinnissa, joten korkealaatuisia tuotteita voi olla hankala valmistaa. Toinen paha ongelma muovijätteen kierrätyksessa on se että muovilaatuja on n. ziljardi erilaista ja usein niitä löytyypi montaa samasta tuotteesta. Kolmas ongelma on prosessointia helpottavat ja tuotteiden laatua parantavat lisäaineet, jne... Em. syistä pitäsin järkevämpänä muovijätteen polttoa.

Valtavasti muovijätteen poltto ei vaikuttaisi hiilidioksidimääriin, sillä karkeasti muoveihin käytetään vain jokunen prosentti vuosittain käytetystä öljystä. Sen sijaa voisi olla jopa niin että syntyisi säästöjä niin energiakuluissa kuin energiankäytössä. Antakaahan kun perustelen Mikäli uusia rakennuksia suunniteltaessa otettaisiin huomioon muovijätteen poltto ja muovijäteitä kerättäisiin taloyhtiössä systemaattisesti, voitaisiin poltosta vapautuva lämpö käyttää kiinteistön lämmitykseen. Tällöin ulkoapäin tulevan energian tarve vähenisi ja viimekädessä voisi syntyä jopa säästöä energian kulutuksessa.

Voi ÄKLÖ!

Miksi ihmeessä minun pitäisi ottaa kantaa ja sisäistää sanomiasi joilla olet väitellyt minun sanomisiani vastaan kun et ole ymmärtänyt sanaakaan siitä mitä olen kirjoittanut?

Mitäpä jos ensiksi lukisit kaikki viestini ja sitten palaisit asiaan? Olen kyllä vääntänyt asian rautalangasta niin monta kertaa että jopa sinun pitäisi se ymmärtää.

Lyhyesti toistettuna. Kulutuksesta ei ole haittaa kunhan se on kestävän kehityksen mukaista. Ei vaikka se satakertaistuisi.

Älä ny, ihanko totta. Palataanpa maan pinnalle. Uskotko että on realismia olettaa että kaikki energia tuotettaisiin lähi tulevaisuudessa kestävän kehityksen mukaisesti ja fosiilisista luovutaan? Uskotko että rakastamaasi ydinvoimaa rakennetaan niin paljon että se täyttää niistä aiheutuvan energiagäpin edes nykyisen kulutustason ylläpitämiseksi?

http://en.wikipedia.org/wiki/Duroplast
Duroplast is a composite material, a thermosetting plastic, a close relative of formica and bakelite. It is a resin plastic reinforced with fibres (either cotton or wool) making it a fibre-reinforced plastic similar to glass-reinforced plastic, but because it can be made in a press similar to shaping steel it is more suitable for volume car production.

Duroplast was first used in the body of the IFA F8 and later also the AWZ P70 or Zwickau P70 and later used in the body of the Trabant and boot lid of the Mini. Apart from the use in cars duroplast was also used to make suitcases.

Duroplast can't be recycled, and burning it makes toxic fumes, so disposing of the bodies of old Trabants is a problem. However, Duroplast's components are edible and there are stories of pigs, sheep or other domestic farm animals consuming duroplast.

A Berlin biotechnology company claims that it has developed a solution to the duroplast problem: a bacterium that will eat a Trabant in 20 days and leave only compost.

Kyni se kalja takaisin

ÄKLÖ ÄKLÖ!

Kumpi on realistisempaa? Sekö että ihmiset vapaaehtoisesti alentavat elintasoaan vaiko se että energiatuotantoa korvattaisiin puhtaammalla JA edullisemmalla vaihtoehdolla.

Jos muistelet niin ajoin teemaa: Vapaa kulutus mutta kaikki saastuttava toiminta kielletään. Jos tämä rajoittaa kulutusta niin täytyy vaihtaa toiminta vähemmän saastuttavaksi.

Norppa on oikeassa.

Ydinpommin räjähdyksen keskipisteeseen joutumisestakaan ei ole mitään haittaa, kunhan se ei aiheuta vahinkoa. Ei vaikka pommi olisi sata kertaa suurempikin.

Maailmanlaajuisesti kumpainenkaan noista ei ole realistinen vaihtoehto. Paikallisesti ne molemmat ovat. Revi siitä.

Jaa?

Katalysaattorit yleistyivät vaikka ne maksavat enemmän.

Vähemmän saastuttava korvasi enemmän saastuttavan.

Ranskaas ja Japanissa ydinvoima on korvannut fossiilipolton sähköntuotannossa melkein täydellisesti. Ei ole mahdollista muualla? Selittäisitkö?