KESKUSTELU

No voi rähmä sit kuitenkin..
Kun tykkäis rakentaa vaikka vaihtovirrallakin.. mut..


Kerro mulle miten itse toteuttaisit 12v. tasavirtasysteemin??
Oon ajatellu niitä led-valoja että säästäisin sähköä..

TV vois toimia invertterillä kun se on niin harvoin aukikin, sit ehkä mikro..

Ajatella et oon käyny sähköalan kurssinkin mutta pääni taitaa vuotaa jostakin..

So,what are you say?

Olisiko 15000-25000 rpm lähellä totuutta. Kyllä se tietysti jotain antaa jo pienemmilläkin kierroksilla. Onko muuten nykyään romuikäisissä pesukoneissa kestomagneetti- vai sarjamoottorit? Miten sarjamoottori toimii generaattorina?

Edes mopon vauhtipyörä ei kierrä niin paljoa!!
Ehkä F1?

Jos ei elektroniikka sujuisi, niin sitten auton laturilla. Sen jännitteensäädin on tehty tuottamaan akun lataamiseen sopiva jännite. Muut vaihtoehdot vaativat väkisinkin hakkurin rakentamista akkujen lataukseen. Ei sekään tietenkään mahdotonta ole, mutta silti kinkkisine kommervenkkeineen ikävä juttu ensimmäiseksi elektroniikkaprojektiksi.

Itse tekisin auton laturilla, mutta omalla magnetointielektroniikalla, joka huomioisi sen ettei laturia turhaan magnetoida, jos tuulee niin vähän että magentointi kuluttaa enemmän kuin laturi tuottaa. Jos saisi jostain halvalla voimakkaita kestomagneetteja, voisi kokeilla tehdä laturiin oman kestomagnetoidun roottorin. Sellainen on liki optimaalinen tuulivoimakäyttöön, mutta vaatii koneistusmahdollisuuden. Noita saa tietysti kaupallisinakin, mutta lienevät hyvin kalliita.

Totta tuo auton laturin yksinkertaisuus on kyllä selvää. Sitäpaitsi eihän tuo auton latauksen säädin koko ajan pidä magnetointia yllä. Sehän säätää sitä tehon tarpeen mukaan. Itseasiassa jännitteen noustessa se katkoo magnetointivirtaa. Ja halpahallista saa kohtuuhintaisia inverttereitä, jolla on helppoa sitten nostaa jännite 230 volttiin. Joskin niiden hyötysuhde ei ole hirmu hyvä.

Jos haetaan helppoa toteuttamista ja huollettavuutta, niin suosittelisin ihan sellaisen perusmallisen Savonius rottoriin perustuvaan tuulimyllyn toteuttamista. Siis yksinkertaisimmillaan tynnyri (lieriö) puolikkaiksi sahaten ja puoliskojen siirtoineen säteensä verran erilleen ja hieman laakereita väliin, eikä siis mitään neljän "tynnyrin puolikkaan viritelmiä".

Tuollainen öljytynnyrin "kakspuolikas" Savonius pyörii siis reippaalla tuulella hyvinkin luokkaa 100-300 rpm, mutta ei sen nopeampaa hajoamattaan! Siis tämän pystyakselisen turpiinin generaattorin valinta ei ole aivan ongelmatonta, mutta hyviä tuloksia on kokemukseni mukaan saatu esim. vanhojen atk-salien avokelanauhureiden kelamoottoreilla. Toki vastaavia uusia moottoreitakin (generaattoreita) lienee saatavilla monikymmenkertaiseen kustannukseen!

Kahdella laturilla voi rakentaa myös +/- 12V systeemin. Siinä on etuna se, että paluuvirrat summautuvat nollaksi, kun kuormitus on tasan. 12V systeemissä jännitehäviöllä on iso merkitys, joka siis putoaa neljännekseen tuollaisessa +/- systeemissä, jos johdinpoikipintoja ei pienennä. Sähkönjakelussa olisi siis kolme johdinta 0-johdin, +12-johdin ja -12-johdin.

Laturien kannalta on niin, että ne kytketään sarjaan ja yhteisestä liitoksesta tulee se 0. Magnetointivirta on muuten se, mikä säätää jännitteen. Säätäjä pyrkii pitämään magnetointivirran sen suuruisena, että ulos tulee 14V. 14V tulee pienilläkin pyörimisnopeuksilla, jos roottori vain jaksaa vääntää. Vertaa autokäyttöön. Lataus toimii varsin tehokkaasti jo tyhjäkäynnillä, mutta vääntöä tarvitaan paljon.

Jos asustellee tuulisella aluvhella , niin son auton laturi
helppo , mutta vähätehonen.
Sen herätinvirran kans tullee vaikeuksia, se pitäs olla semmonen " tuulikatkasija " joka vasta riittävän voimakhalla tuulella kytkee herätinvirran. Se on hankala tehhä ja jäätymiselle altis systeemi, jos herätin virta jääpi päälle , tyhjenee akut muutamassa tunnissa.

Mutta joku nykyaikasen moottorikelkan mangneetto , valopuolineen ja
jännitteen säätäjineen on ainaki minun tievon mukhan paras vaihtoehto, jos 12 voltin virtaa halutaan.
Siihen että tuomnmonen tuottas virtaa ei niin mahottomia kierroksia vaajita, johan jo käynthin nykiessä , lynxissäki valot palavat melko kirkhaina.

Mie olen suunnitellu siihen tynnyri " savonius " roottorhin , semmosta
systeemiä joka lissäis sen laitoksen tehoa. ( no niin mie ainaki oletan)
Vielä suunnitelma ei ole valmis , mutta periaate on se että sille puolelle
roottoria joka kulkee " vastatuulhen " rakennettas tuulensuoja.
Elikkä semmonen systeemi joka tuulen suunnasta kääntyis roottorin ulkopuolella , niin että se antas tuulensuojan paluupuolen siiville.

Elikkä jos vielä selittäs paremmin , niin oletethan että roottori olis 50 litran tynnyreistä tehty, sen ulkopuolelle olis samalle akselille laakeroitu 200 L tynnyrinpuolikas , jossa olis yläpuolella joku lentokonhen sivuperäsimen kaltanen tuulenohjain . Sen tarkoituksena olis pittää kovassaki tuulessa uloimmainen tynnörin puolisko siinä asennossa
että vain "työpuolen siivet" saatas tuulta , paluupuoli olis " tynnyrinpuoliskon" luomassa tyvenessä. Tiijjä ymmärättäkö mitä meinaan ,ko mie olen huono selittäjä ? Mutta en viitti alkaa sitä piirtämhänkhän, son niin työläs skannata ja siirtää tänne. Saattaapa se joku minun tyhmästä selostuksesta saahakki selevää.

Sitä mie en tiijjä lissäiskö tuo tehoa ja minkäverran ,mutta ainaki pöljästä tuntus , että tehon lissäys olis selevä.

----------------------------------------------------------
Muista " Lohiadressi"!

Tuulivoimalassa on oleellisempaa, osaako latauksensäädin kierrosluvun laskiessa katkaista magnetointivirran, kun se huomaa että täysmagnetointikaan ei riitä tuottamaan akkuja lataavaa jännitettä.

Mutta iso Schottky-diodi laturin ja akun välissä estää ainakin virtaa kulkemasta väärään suuntaan. Jos mahdollista, laturiin voi hankkia korkeamman jännitteen antavan säätimen kompensoimaan diodin jännitepudotusta.

Ymmärsin kyllä Aslakki mitä tarkoitat ja mietin itse aivan samaa.
Olis ihan helppo toteuttaa käytänössä.
Pohdin hyvin usein tällaisia energian tuotanto tapoja, mutta vaikeutena on kun ei ole tietoa ja päätä. tekninen tekeminen kyllä on, eli mielelläni teen ja osaan tehdä lähes lusikasta lentokoneeseen .
Haaveena on että kun lakkaan köyhtymästä niin rakennan talon ja siihen täysin omavaraisen energia toimeen tulon.
Eli olen pohtinut tuuli, aurinko ja puukäyttösen energia tuotannon yhdistämistä.
Silleen harraste pohjalta mutta kuitenkin asiallisesti

Ei tarvita diodeita, kun aivan tavallisella releellä saa kynnysjännitteettömän kytkennän. Releen pitoehto on, että virran suunta on kohti akkuja tai sitten että jännite on yli 13,8 V. Magnetoinnille tarvitaan oma akusto ja automatiikka. Pyörimisnopeustieto on tärkeä, mutta senhän saa laturin tuottamasta vaihtojännitteestä aivan tarkasti.

Hieno systeemi vaatii jonkin verran rakentelua.

Savoniuksen eräs etu voisi olla sen pieni kierrosnopeus, jos aikoisi tehdä itse generaattorin siihen. Pienehköt G-voimat eivät vaadi niin lujia rakenteita, kuin jokin auton laturissa vaaditaan. Samalla painokaan ei ole kriittinen koska liikkeellelähtömomentti on suuri.
Jos onnistuisi tekemään matalakierroksisen generaattorin, jäisi vaihteiston häviöt pienemmiksi.

Savoniukselle sopisi mielestäni vesivoiman hyödyntäminen myös hyvin. Virrasssa pontoonien varassa kelluva, vain puolittain veden alla oleva roottori olisi tehokas ja siirrettävissä ja ei ilmeisesti luvanvarainenkaan, koska se ei muuta vesistön rakennetta.
Olen ehkä nähnyt jossain kuvia sellaisesta.

Yksi mielenkiintoinen vaihtoehto kesämökin tuulivoimalan konstruktioksi olisi hydraulinen versio. Siivet siis pyörittäisivät hydraulipumppua joka toisi voiman alas ja voitaisiin maan pinnalla vaihteella ohjata tarvittaessa joko vesipumppuun tai generaattoriin. Tuo saattaisi olla myös hiljaisempi kuin generaattori maston nokassa.

Niin mitä mie olen lukenu savonius roottorista , se kortto
pyörii hieman nykien. Siksi se kannattis tehhä useammalla siivellä tai
sitte semmonen kierteinen roottori .
Ikävää jos valot pakkaavat välkyttämhän.
Auton laturia ei kannate ees haaveilla, mutta toishalta son ne mangneetokki
joista vois tuommosen generaattorin rakentaa kiven alla.
Tarkotan 12 voltin virtaa.
Kyllä nuita pienien tuulimyllyjen mangneettoja olis saatavilla , hinta vain huippaa ,,600 euroa ja siittä ylöspäin.
Älytön hinta kun jo 1000 eurolla sais kunnollisen tehastekosen laithen.

Muistaakseni 50 eurolla sais siivet, tiijjä sitte mikä nuissa mangneetoissa oikhein maksaa ?
Ossaisko semmosen itte tehhä ?
Muutama vanhan kovaäänisen mangneetto , tulisko niistä ?

Tuli muuten mieleen, jotta olin rakentamassa aikoja sitten tuollaista tynnyrinpuolikas-savoniusta. tukirakenteena, laakereina ja voimansiirtona oli Ford-merkkisen auton perä. Tynnyrit oli hitsattu vanteeseen.