KESKUSTELU

Seuraa sekavaa tekstiä(en ole tosiaankaan mikään kirjailija, enkä myöskään sähköinsinööri):
Mylly on mulla kiinni erillisissä lämpöpattereissa(ei missääntapauksessa sähköverkossa), toki sillä voisi akkujakin ladata pitäisi olla ehkä 48V systeemit, ei vain ole tarvetta.

Kyllä tarvitaan jokaiselle vaiheelle oma säädin (tosin ei välttämättä).

DIAC alkaa johtamaan n. 28V paikkeilla joka ohjaa TRIACia. Siis toiminta-alue on 28-300V, ( eikä sekään ole yksiselitteinen, tässä on vähän hankala selittää niin ettei joudu joka pilkusta edesvastuuseen).Oma mylly antaa 33V/60 RPM, siten tästä pienestä kynnysjännitteestä ei ole haittaa.

TRIACin hyötysuhteesta en osaa prosentteja sanoa, mutta kerron esimerkin.Testasin säädintä vaihtovirralla(40-240V) 1200W lämpöpuhaltimella, niin olisikko TRIACin jäähdytyslevy (50*50 mm) lämmennyt max 50 asteeseen, elikkä muutama watti (kaks tai viisi).

Hieno homma, että säädin pelaa hyvin.. Lämmityskäytossä tyristorisäädin on toimiva valinta, koska generaattori ei joudu puskemaan lyhyitä virtapulsseja akkuun.

Jos mahdollista, olisi mielenkiintoista nähdä tuolla säätimellä aikaansaatu tehokäyrä.

Meni vissiin pari pakettia buranaa kun ryhdyin muistelemaan, mitä olikaan tullut tehtyä .Väsäsin kuitenkin tuon kuvan:käyrät http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/2e3qo+kalle-tuulivoimala.html

"Keittiönpöytölaboratoriossa" ei oikein kummoisia testejä ajeta, mutta pari tulosta kuitenkin löytyi, josta sain tuon säätimen jännite käyrän (alempi suora viiva).Taulukossa on epäselvyyden maksimoimiseksi kahdet yksiköt päällekkäin: Taulukon suorille viivoille luetaan V (voltit) ja r/s(kierrosta per sekunti). Käppyrämmät viivat luetaan watit ja tuulen nopeus m/s -asteikolta. Taulukko käsittelee siis 1/3 tehoa turbiinista ja yhtä vaihetta generaattorista.
ps. käyrä jossa lukee 144 ohm kuorma, ei vastaa todellisuutta. piirsin sen vahingossa, mutta siitä näkee kyllä mitä tilanne olisi jos tehoa ei hukkuisi harakoille.

http://www.hanko.fi/city/djulkaisu/koko ... -5-817.PDF

hyvä hanko, hyvä hanko. näin sitä kannustetaan harrastamaan.

http://maps.google.fi/maps?f=q&source=s_q&hl=fi&geocode=&q=kappelisatamantie+69+hanko&sll=62.593341,27.575684&sspn=19.721705,53.569336&ie=UTF8&hq=&hnear=Kappelisatamantie+69,+10900+Hanko&ll=59.834638,22.96546&spn=0.041534,0.104628&t=h&z=14

En minäkään antaisi lupaa keskelle kaupunkia lyödä pystyyn mitään muuta kuin tuuliviiriä. Höpöhommia.

Mitä sitten kun myllyn siipiin jäätyy kiinni lunta ja se paiskoo sitä naapuruston ikkunoihin?

Tänä talvena on ollut lunta, tuiskua ja huurtavia olosuhteita, enemmän kuin miesmuistiin.

Itsellä on kaksi tuulivoimalaa. Kummassakaan ei ole ollut mitään jäätymisongelmia ja olen meren rannassa, missä kosteutta huurtumista ym eniten.

Toisessa voimalassa leveähköt lasikuitusiivet(halk 3,8) ja toisessa hiilikuitu pohjaiset (halk 2,7).

Onko muilla kokemuksia pienvoimaloitten toiminnasta
talvella ?

Antero

Kyllä on kokemuksia ja ovat erittäin hyviä! En ole huomannut, että rakentamieni tuulimyllyjen siipiin olisi kertynyt jäätä, joka aiheuttaisi epätasapainoa. Ainoastaan tuulta on ollut korkeapaineiden vuoksi huonommin kuin monena edellisenä vuonna. Minun tuulimyllykokemuksiini voi perehtyä sellaisessa paikassa kuin http:///www.ekomobiili.fi

Koko talven ovat kaksi tuulivoimalaani toimineet moitteettomasti, ilman jääkertymiä ym siipiin, vaikka talvi onkin ollut poikkeuksellinen ja kova.
Pienissä tuulivoimaloissa on siiven pinnat melko pieniä, niihin ei kerry jäätä, eikä synny vaaraa.

Uusimmassa Tekniikan Maailmassa on juttua pientuulivoimasta.

Ko lehden kantahan on tunnetusti lyöty lukkoon.. ja rintamalinjat asetettu, mutta huomiovat kuitenkin, kun kehitys kulkee.
Maailmallahan mennään toista vauhtia;

http://www.awea.org/newsroom/releases/A ... 52809.html

Käytössäni kokeiltavana akkumonitori;

http://www.tbs-electronics.nl/products_ ... atures.htm

Kerron jatkossa, kuinka pelittää ja mittaa tuotetut energiat, tuulesta ja auringosta.

Talven selkä taittuu.. !


Antero

Torstaina 25.3. olisi tuulivoimapäivä Loimaalla. Aion ilmoittautua.
http://www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi ... oimapaiva/

Meinasin aloittaa tuollasen VAWT-projektin.
Sattumalta satuin törmäämään kyseiseen mielenkiitoiseen ketjuun.
Ajattelin kysäisäistä että olisiko kellään tuollaisen 24V:n
ihan perusmaalisen lataussäätimen piirikaaviota.

Lisäksi oisko kellään tietoa tietoa minkälaisia
eroja on tuolla staattorin hammasratas käämityksellä on tavalliseen, tuossa
aksiaalivuogeneraattorissa? Vastus ilmeisesti
pienempi, mutta vaikuttaako muuten? Vähentää roottorin
nykimistä kenties? Ja onko sillaisen tekemiseen vinkkejä tai kokemuksia.
Ajattelin tehdä vaan vaneriin muotin ja siihen
vääntää käämin. Tämä 3x ja
sitten hartsia valamaan. Meinasin tehdä kolmevaihe geniksen.

Sekä kiinnostaisi miten VAWT projektit on sujuneet. Onkos tullut ongelmia?

Käytössäni kokeiltavana akkumonitori;

http://www.tbs-electronics.nl/products_ ... atures.htm

Kerron jatkossa, kuinka pelittää ja mittaa tuotetut energiat, tuulesta ja auringosta.
Näin kirjoitin vähän aikaa sitten.

Kyllähän tuo toimii, mutta niin sanotusti p edellä..

Eli ohjeen mukaisesti kytkettynä ei mittaa tuotettua energiaa vaan vain kulutettua.
Kun kytkee shuntissa johdot ns väärinpäin saa jujautettua mittaria luulemaan, että tuotettu energia on kulutettua..
Mitkään mittarin muut toiminnot eivät tietenkään tällöin toimi ..

Onneksi tämä oli nyt kokeiltavana.

Tuossa on se minkä hankin;

http://www.bogartengineering.com/

Tuolla yksinkertaisemmalla mallilla saa vain yhden shuntin kaiken tiedon talteen ja toisella saa kolmen shuntin kaiken tiedon.
shuntti 1.= tuulivoimalat
shuntti 2.= aurinkopaneelit
shuntti 3.= lähtö akustolta invertterille/ useammalle.
Näin saa mitattua ja yksilöityä tuotetut energiat ja kulutetun.

Siis shuntti on laite tuossa kuva esim;

http://store.solar-electric.com/mkb-500-50.html

Jonka läpi johdetaan virta (ilman tehohäviötä..) ja mitataan pienen matkan vastus.
Tuollainen 500 Amp shuntti on vakiona yleensä, että tuulivoimalan huipputuototkin menevät läpi, jonkun aikaa tuo kestää, jopa 1000 Amp. ! ? ¤
Riippuen.. tietysti tuulivoimalasta ym.

Pääsiäisen jatkoja.


Antero

anteror:


Olipas taas pseudoasiantuntevaa tekstiä!

"Shuntin" läpi ei voi johtaa virtaa ilman tehohäviöitä, eikä shuntista mitata vastusta (turha sitä on mitatakin, kun se on lähes vakio ja valmistajan ilmoittama!),
vaan shunttivastuksen yli olevaa jännitehäviötä, josta lasketaan läpikulkeva virta ja kulutettu teho, kun tiedetään shunttivastuksen resistanssi.

Tuon MKB-50-500 shuntin jännitehäviö on siis 50mV, kun sen läpi kulkee 500A virta.
Häviöteho 500A virralla on siis U x I, eli 0,05V x 500A = 25W. Lisäksi noista tiedoista vielä saa irti senkin, että shuntin resistanssi on U/I, eli 0,0001Ω = 0,1mΩ.

Lisäksi tuossa yhteydessa sana shunt on oikeastaan väärä termi. Shunt-merkitykset ovat:
1. johtaa pois, kytkeä sivuvirtapiiriin
2. Sivuvirtapiiri, rinnakkaiskytkentä
3. Yhdyssanana sivu- rinnakkais-, ohitus-

Eli sähkötekniikassa ja elektroniikassa shunt resistor tarkoittaa yleensä ohitusvastusta, joka siis on varsinaisen virtapiirin rinnalla "shuntaten" eli ohittaen osan virrasta varsinaisen virtapiirin ohi.

Parempi nimitys tässä yhteydessä olisikin mittausvastus/measure resistor, koska tuo "shuntti" on sarjassa virtapiirin kanssa, eikä virtapiirin rinnalla.

Väärä termi tai ei, niin joka tapauksessa shunttivastuksista puhutaan kun virtaa mittaillaan.

Tossakin järjestelmässä on shunttivastus:
http://www.tkk.fi/Units/AES/studies/spe ... ponen1.pdf

Toki se on mittauskytkennälle shuntti- eli ohitusvastus. Sorry, tuli vähän viisasteltua, kun eräs nimeltä mainitsematon suoltaa tänne jatkuvalla syötöllä pseudoviestejä ilman mitään varsinaista sisältöä. Itse laskuesimerkit ei ollut viisastelua...

Onko tämä minun tapa tehdä siivet jo tuttu? (6 viimeisintä kuvaa)
http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/2e3qo+kalle-tuulivoimala.html.